Veljesseura.org

Ovikello

Jos ovikelloa ei soittaa voi,
se soittamatta olla voi.

Ei se ketään haittaa.

Vaan entäpä, jos soi,
ketä silloin oottaa voi!

Kuka lienee tulija?

Ehkä se on naapuri,
mitä hän nyt sanoisi?

Autossasi palaa valot.

Kenties se on vieras mies,
päihdyksissä, kukaties!

Anteeksi, väärä ovi.

Lienee postinkantaja,
jotain suurta postia?

Ei mahtunut luukusta.

Vai oisko parivaljakko,
todistajakaksikko?

Meillä on hyviä uutisia.

Voisko olla tuttu täti,
kännissä kuin vanha käki?

Otin ihan ppikkuisen.

Saattaa olla ystävä,
yksi niistä vähistä?

Terve, satuin kulkemaan tästä...

Olisiko lapseni,
mitäs täällä tekisi?

Hän se on, olen sanaton.

Kuvaava runo.
Ehkäpä joku joka ei ole tuota kokenut, lukee sen ja saa edes jonkinlaisen ajatuksen siitä miltä tuntuu olla hylätty.

Ystävät


Ystävät pienellä yyllä;

yllättävä isku selustaan
repi auki vanhat
haavat.

Kovin oli lyhyt se jono,
missä tukijoukkoja ilmoittautui.

Se on vain rakkaasi parhaaksi.
Rakkautesi kohteen on tiedettävä,
että rakkautesi on ehdollista.
Rakkautesi kohteen on oltava juuri sellainen,
tehtävä juuri niin kuin sanot.
Rakasta, mutta vain, jos ehdot täyttyvät.

Se on vain omaksi parhaaksesi.
Tunne olevasi yksin, aina,
vaikka muserrut,
koska maailma kaatuu päällesi.

Tunne olevasi yksin,
koska kaikki rakkaasi katoavat.
Vaikka et näe maailmaa ihmisiltä,
olet yksin.

Kaikki, jotka sinulle ovat joskus rakkauttaan suoneet.
Kaikki, jotka joskus ovat rakkauttaan ylistäneet.
Katoavat menneisyyteen.
Olet yksin.
Se on vain omaksi parhaaksesi.