Veljesseura.org

""En millään jaksa uskoa, että jehovantodistajavärväri voisi olla niin hyvä, että hänen takiaan liitytään kummalliseen uskontoon. Luulisin, että otolliset olosuhteet näyttelevät siinä suurempaa osaa. Jos silloin sattuu kohdalle asiaansa uskova, hyvä ja hyvännäköinen puhuja, niin voi olla menoa.""

Niinpä. Jos perheenjäsenensä menettänyt, muuttamisen jälkeen yksin oleva, sairastunut tms henkilö saa myötätuntoisen, viihdyttävän, parempaa huomista lupaamaan pystyvän, seuraansa tykästyttävän jne värvärin, niin voipi tulla ainakin alkukiinnostus (Mihin sitten viittaa ne nykytilastot, että paljoista kastetuista ei jää montaakaan tehovärväriä jäljelle ajan oloon ?).

Mutta ynseän nyreä tomppeli voi menettää pelin seuraa oikeastaan kaipaavan ovellakin.

Vieras kirjoitti:Evankeliumi Markuksen mukaan 13:11 KR92

Jae 9 antaa myös osviittaa siitä mitä tosi kristitylle tuleman pitäisi uskonsa oikeutuksen merkiksi Raamatun mukaan (UMK):

"Mutta olkaa te varuillanne; teitä luovutetaan paikallisiin oikeusistuimiin, ja teitä piestään synagogissa ja asetetaan käskynhaltijoiden ja kuninkaiden eteen minun tähteni, todistukseksi heille."

Synagogassa turpiinsa saanut jehovantodistaja ei ole suotta ylpeä saavutuksestaan, toki kuninkaan edessäkäyntikin antaa tiettyä ylpeydenaihetta, eniten pisteitä saa sukupuuttoon kuolemassa olevan käskynhaltijan tapaamisesta.

Sitten kun ja jos olisi todellinen lopun aika, niin noi instanssit pitää laittaa raporttilomakkeeseen, siitä pääkonttori seuraa lopun ajan edistymistä. Itse en noista luetelluista päässyt kuin paikalliseen oikeusistuimeen, itsehän jehovantodistajana kaivoin verta nenästäni.

Jehovan todistajat luottavat aivan liiaksi puhe- ja esitystaitoonsa sanomaansa julistaessaan. Jos he todella ovat Jumalan lähettiläitä ja hänen ohjauksessaan, niin eikö heidän tulisi tällöin luottaa siihen mitä Raamattu sanoo.

Evankeliumi Johanneksen mukaan 6:44 KR92
44. Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. ...

Evankeliumi Markuksen mukaan 13:11 KR92
11. Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.

Vieras kirjoitti:Lopultakaan kysymys ei ole Raamatun sanan esille tuomisesta, vaan henkilöstä itsestään. Hänessä täytyisi olla mahdollisimman reilu sekoitus sellaisia ominaisuuksia kuin miellyttävä, hyvä kuuntelija sympaattinen, jopa kauneudelliset ulkonäkönäkökohdat vaikuttavat.

Tuo taitaa olla ainoastaan kaiken aikaa pienenevä osa koko mekanismia. Toisen maailmansodan jälkeen oli maailmanlaajuinen kasvu muutaman vuoden 20 % huitteilla, tuskin henkilöiden ominaisuudet ovat kovinkaan muuttuneet (käännytysinto lienee laskenut kuitenkin rajusti).

Nykyään kehittyneissä maissa ja etenkin näillä nurkilla on pystymetsästä kääntyminen harvinaista ja kiinni aivan muista tekijöistä. Jokin kääntyjän henkilökohtainen elämänkriisi tai siihen verrattavissa oleva yleinen "valaistuminen" maailmanlopusta tai lopun ajasta taikka nuoren henkilön uskonnonetsintä.

En millään jaksa uskoa, että jehovantodistajavärväri voisi olla niin hyvä, että hänen takiaan liitytään kummalliseen uskontoon. Luulisin, että otolliset olosuhteet näyttelevät siinä suurempaa osaa. Jos silloin sattuu kohdalle asiaansa uskova, hyvä ja hyvännäköinen puhuja, niin voi olla menoa.

Jehovantodistajat erityisesti painottavat hyvää puhumista, ja "perustelua", teokraattisine palveluskouluineen. Jos ihminen on herkässä mielentilassa, kuka tahansa joka uskoo omaan asiaansa, voi vaikuttaa valintoihin.

Kai olisi hyvä ollaa lipevä kuin poliitikko, vakuuttava kuin professori, ja mukava kuin kukkahattuinen mummeli.

En tiedä voidaanko kuitenkaan kovin tehokkaasta värväyhsestä puhua, jos yhtä värvättyä (kasteele asti) kohden työtunteja raportoidaan 10 144 Suomessa, jos oikein luin tuota raporttia tuolta linkistä.
Tämä tarkoittaisi 3 ja puolta miestyövuotta kutakin kohti (8h/päivä, 360 päivää/vuosi). Ei kovin menestyksekästä.
Sitä voisi kyllä ihmiset käyttää aikaansa hieman paremminkin, mitä nyt vaikka humanitääristä apua voisi antaa kärsiville. Rahaakin riittäisi siihen hommaan jos jättäisi saarnareissut vaikka puoleen. Ainakin omasta srk:sta voitaisiin pitää huolta kun kerran niin paljon siitä jauhetaan ilman toimia.

Paljon hauskoja sattumuksia ovilta on jäänyt mieleen. Omia ja kaverin mokia. On piilouduttu oven taakse nauramaan kun ei pokka pidä, ja on ryvetty kunnolla kurassa kesken maaseutukenttäreissun (ja jäin autoon muiden jatkaessa vielä pari tuntia, tuli helpot tunnit!) ja on yritetty päästä äkkiä pois kun helluntalainen koppasi kädestä kiinni ja alkoi rukoilla.

Kaikkea sattuu kun on ihmisten kanssa tekemisissä. Onneksi ei sitä itse käännyttämistä sattunut kohdalleni.

Aloin puhua liikaa lehtien ohi eli asioista sellaisina kuin olen ne "maailmassa" oppinut. Sitten tuli taustalta vanhimman puuttuminen peliin ja minun ja ovenavaajan keskustelun (joka meni yli vanhimman ymmärryksen) ylitti vain vanhimman toistuva kysymys: "Mistä lähteestä, mistä lähteestä?". Vanhin antoi takaa lehdet, mutta annoinpa vielä minäkin omani ja siihen se jutustelu loppui. "Hyvää päivänjatkoa" toivoteltiin. Mies oli ovenraossa ihmeissään kaksien lehtien kanssa.

Toinen srk:mme vanhin kävi lähinnä riitelemässä ja kinastelemassa ovilla.

Minulla ne värväys hommat meni aina metsään, kun olin niin ujo etten oikein mitenkää pystynyt katsomaan ovenavaajaa silmiin ,ja olin hermostunut, jopa sekoilin ovilla aivan hullulla tavalla.

Suoritinkin eräänlaista anti-värväystä ,näin myöhemmin kun asiaa analysoin.

Värväsinkin ihmisiä etäämmäs Jehovasta ,vaikka piti toimia päinvastoin. Olin anti-värväri.

Toisaalta olen siitä nyt jäkeenpäin huojentunut , että en saanut ihmisiä Jehovan pelon vangeiksi, jos niin olisi käynyt niin olisin onneton.

mikä tekee ovityön tekijästä tehokkaan, kuinka hän voi onnistua, millä keinoin.

Lopultakaan kysymys ei ole Raamatun sanan esille tuomisesta, vaan henkilöstä itsestään. Hänessä täytyisi olla mahdollisimman reilu sekoitus sellaisia ominaisuuksia kuin miellyttävä, hyvä kuuntelija sympaattinen, jopa kauneudelliset ulkonäkönäkökohdat vaikuttavat.

Vastaavasti kuin äkeät, ankarat, huonot kuuntelijat, väheksyväti suhtautuvat yms eivät saa jäseniä.

uusi jäsen tulee ikäänkuin kaveriksi tuolle värvääjälle, hän olettaa ja toivoo saavansa samanlaisia srk:sta lisääkin.

Mutta onko muistoja tältä kannalta, miten on värvärikaksikkokumppani onnistunut ja epäonnistunut