Miten kertoa?

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:
BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä
Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Miten kertoa?

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Markku Meilo » 25.03.2011 01:47

Kaarmis kirjoitti:Mietin, että pitäisikö minun kiittää kasvatuksestani...
Kun perusteellisemmin ei voi miettiä muiden kokemuksia, niin rajaan omani miettimiseen. Toki on oltava kiitollinen, ettei lapsena joutunut useista äidin uhkauksista huolimatta kasvatuslaitokseen. Tuo perusteettomaksi myöhemmin paljastunut pelottelu on kuitenkin mitätön osa sitä meknismia, joka tärväsi enemmän ja vähemmän elämäni ensimmäiset viisi vuosikymmentä.

Nyt äiti ei kanna pienintäkään vastuuta tekemisistään, vaan silloinen "totuus" on muuttunut pelkäksi mielipidekysymykseksi. Siis se "totuus", jota oli mentävä pakotettuna kuuntelemaan vielä siinä vaiheessa kun se ei ollut muuttunut mielipidekysymykseksi.

On muitakin tapoja kasvattaa, joten kiitos, mutta ei kiitos.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Kaarmis » 24.03.2011 16:57

Mietin, että pitäisikö minun kiittää kasvatuksestani... Ilman vanhempiani musta ei olis koskaan tullu todistajaa, toisaalta kävin kasteella 18-vuotiaana tuskin uskoen koko asiaan. Kasteella kävin päästäkseni hyväksytysti pill... siis naimisiin piti sanomani.

Olenko siis uhri vai itse valinnut kohtaloni jt:na ja nyt exänä?

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Kynsilakka » 24.03.2011 13:02

synniton kirjoitti:Tänään se tapahtui. Olin suihkussa ja siellä asioita ajatellessani päätin tehdä sen. Kirjoitin kirjeen äidilleni, jossa kiitin häntä hyvästä kasvatuksesta ja avasin sydämeni, kerroin tuntemuksistani ja päätöksistäni ja pyysin anteeksi sitä, että aiheutan mielipahaa päätökselläni. Sen jälkeen kävin maistraatissa eroamassa järjestöstä.

Nyt on hiukan helpompi hengittää, mutta vastareaktioita odotellessa...
Tsemppiä sinulle. Minusta on hienoa, kun kiittää kasvatuksesta, eikä ole hyökkäys asenteella syyttämässä lapsuudesta.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Vieras » 24.03.2011 09:28

Kakkoskirjeessä voisi viedä tuoda selvästi esiin syyn järjestön jättämiseen.

Laittaa nipun vanhan kirjallisuuden näytteitä ja sanoa että ei pyhästä asiasta voi olla kysymys kun tuollaista oppimuutoskaruselliä pidetään. Ja että ennustusten todellisuudesta ei ole keskusteltavaa, jotkut ovat ottaneet ennustukset niinkin tosissaan että ovat muuttaneet maaseudulle H-hetkeä varten.

Ja kirjoitus veriasiasta jossa osoitetaan opin ristiriitaisuus ja vartiotorniseuran valheellisuus. Kun kuitenkin on ihmiselämästä kysymys.

Mutta että on halukas keskustelemaan. Oikeastaan jäsenyyshän tulee rakentua keskusteluun ja yhteisymmärrykseen. Siksihän ovityötä tehdään. Mutta tähän mennessä on löytynyt toinenkin puoli asiasta, jota ovityössä ei tuoda esiin.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Mag Mell » 23.03.2011 23:19

Tsemppiä jatkon suhteen, Synnitön!

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja synniton » 23.03.2011 22:43

Tänään se tapahtui. Olin suihkussa ja siellä asioita ajatellessani päätin tehdä sen. Kirjoitin kirjeen äidilleni, jossa kiitin häntä hyvästä kasvatuksesta ja avasin sydämeni, kerroin tuntemuksistani ja päätöksistäni ja pyysin anteeksi sitä, että aiheutan mielipahaa päätökselläni. Sen jälkeen kävin maistraatissa eroamassa järjestöstä.

Nyt on hiukan helpompi hengittää, mutta vastareaktioita odotellessa...

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Vieras » 11.07.2010 19:16

KIRJOITA KIRJE, NIIN MINÄKIN TEIN MONILLE YSTÄVILLENI. HÄVETTI JA HARMITTI MUTTA KYLLÄ TOTUUS ON RAKKAILLE PAREMPI. SINUN EHKÄ VAIN TÄYTYY OPPIA ELÄMÄ NÄIN VAIKKA EN SITÄ SUOSITTELE...TOIVON MUKAAN SINÄ JA MINÄ TULEMME JÄRKIIN ENNEN KUN ON LIIAN MYÖHÄISTÄ. P.S.TIETYSTI ÄITISI YM RAKKAAT TAHTOISI SINULLE PARASTA MUTTA JOS HALUT VOITTAA NIIN KETÄÄN EI VOI PAKOTTAA MIHINKÄÄN,KAS KUN EMME ROBOTTEJA OLE...

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Vieras » 11.07.2010 12:08

"vaikka se merkitsisikin uskonnon vaihtamista" -puhuuko Raamattu tosiaan uskonnosta ? Eikö se puhu Jumalasta ? Korostuuko Raamatussa uskonnon valinta ?

Lahkohan oli itse sillä kannalla aikoinaan että lahko itse ei ole uskonto. Ei se tosin sanonut itseään lahkoksikaan. Mahtoiko se sitten sanoa itseään Watchtower Oy:ksi, joka hakee jäseniä kulkukauppiaan lisenssillä ?

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Vieras » 11.07.2010 11:17

Herätkää! Heinäkuu 2009
RAAMATUN NÄKÖKANTA
Onko väärin vaihtaa uskontoa? s.28

Raamattu vakuuttaa, että Jumala haluaa meidän "todellakin löytävän hänet" (Apostolien teot 17:26,27). Koska Luojamme tahtoo meidän etsivän totuutta, ei voi olla väärin toimia löytämiemme todisteiden perusteella, vaikka se merkitsisikin uskonnon vaihtamista. Mitä sitten ajatella ongelmista, joita tästä voi seurata? ...
Vaikka Raamattu tekee selvän eron oikeiden ja väärien opetusten välillä, Jumala suo jokaiselle vapauden valita oman kantansa (5.Mooseksen kirja 30:19,20). Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja RaM » 08.07.2010 20:48

synniton kirjoitti:Sain eilen kerrottua asian avopuolisolleni, vaikka se olikin vaikeaa. Yllätyksekseni hän otti asian hyvin, eikä suuttunut tai ihmetellyt, miksen ole aikaisemmin kertonut hänelle taustoistani. Hän ymmärsi myös sen, miten vaikeaa on kertoa asia perheelleni ja sanoi, että teen sen silloin kun koen itse olevani siihen valmis. Hänen puolestaan asialla ei ole kuulemma kiire. Suuri kivi putosi sydämeltäni.

Kiitos kaikille tuesta.
Tämä on loistava alku. Nyt sinulla on ihminen, johon tukeutua kun teet sen vaikeamman osan.
Jos kaipaat siihen toiseen kohtaamiseen ideoita, niin ota yhteyttä yv:llä. Kerron mielelläni joitain omia näkemyksiäni, miten asiaa voisi hoitaa. Palstalla varmaan muutkin jakavat mielellään omia kokemuksiaan.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Markku Meilo » 08.07.2010 19:21

synniton kirjoitti:Yllätyksekseni hän otti asian hyvin, eikä suuttunut tai ihmetellyt, miksen ole aikaisemmin kertonut hänelle taustoistani.
Wautsi, tuollainen henkilö ei voi olla nk. 'läpeensä paha', ei ainakaan ole sellainen mustavalkoinen, jollaiseksi Vt-seura jäsenistönsä kasvattaa.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja synniton » 08.07.2010 19:11

Sain eilen kerrottua asian avopuolisolleni, vaikka se olikin vaikeaa. Yllätyksekseni hän otti asian hyvin, eikä suuttunut tai ihmetellyt, miksen ole aikaisemmin kertonut hänelle taustoistani. Hän ymmärsi myös sen, miten vaikeaa on kertoa asia perheelleni ja sanoi, että teen sen silloin kun koen itse olevani siihen valmis. Hänen puolestaan asialla ei ole kuulemma kiire. Suuri kivi putosi sydämeltäni.

Kiitos kaikille tuesta.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Vieras » 07.07.2010 22:16

"kovin asia ettei ole mitään kerrottu, se tuntuu luottamuspulalta"

-voi olla, tässä voi olla paikallaan ihan täysi avoimuus. että vaikka ehkä ei ole ennen tullut ajatelleeksi, niin nyt tuntuu että äitiyden ja lahkoedustajuuden roolit ovat niin sekaisin, että niitä ei ole eroitettavissa ja että lahko ja lahkoedustajuus on niin pelottava asia että puhuminen ei ole helppoa. Äiti itse on valinnut lahkoedustuksen, millä voimassa olevalla opilla taikka valolla se milloinkin vaatiikaan valvontaan, kurinpitoon, tottelemiseen. itse ei voisi ajatellakaan sellaista lapsuutta omalle lapselleen järjestää kun nyt asiaa siltäkin kannalta ajattelee.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja Kynsilakka » 07.07.2010 21:12

Valmistaudu myös vastaamaan kysymykseen, mikset ole kertonut asiaa aikaisemmin. Äidillesi (yleensä vanhemmille) voi olla kovin asia ettei ole mitään kerrottu, se tuntuu luottamuspulalta. Ja ensireaktio ei aina ole se lopullinen kanta, kun alkujärkytyksestä pääsee niin asian hyväksyminen on helpompaa. Tsemppiä sinulle.

Re: Miten kertoa?

Kirjoittaja synniton » 07.07.2010 19:31

RaM kirjoitti:Sinun on kyettävä luopumaan jo viimein isästäsi ja äidistäsi. Et elä heitä varten. Tämä ei tarkoita tylyyttä tai suhteiden katkaisemista sinun puoleltasi vaan rohkeutta elää omaa elämääsi. Heidän tehtävänsä on rakastaa sinua aina - tapahtuu mitä tapahtuu. minä kolmen lapsen isänä voin kokemuksesta sanoa, etten voisi mistään syystä luopua lapsistani (jo aikuisia). He eivät voi tehdä mitään niin pahaa, että heidän isänään ja kasvattajanaan hylkäisin heitä.

Aloita selvittelemällä se ensimmäinen petos - avokkiasi kohtaan. Kerro mitä seuraa kun kerrot vanhemmillesi tilanteestasi.
Yhdessä kestätte sitten paremmin sen toisen selvittelemisestä syntyvät haasteet. Sinun ei tarvitse kärsiä yksin tai pahimmassa tapauksessa vaarantaa omaa suhdettasi.
Näin täytynee tehdä. Kiitos. <3

Ylös