Veljesseura.org

Minun skitso luterilainen äitini hallitsi pelolla lapsuuttani.
Nyt eläkeläisenäkin on mielessä kurja lapsuus...

Siis ihmisellä pitäs olla joku koulutus vanhemmuuteen ja inssitutkinta jossa katsotaan, onko ihminen pätevä lasta hoitamaan.
Nyt saa lapsia tehdä kellä vaan seisoo ja värkit pelaa, vaikka yläpää olis ihan sekasin.
Lapsiparat.
Uskomuksista riippumatta....

Kuinka ihminen voi parhaiten torpedoida ja hukata nuoruutensa päivät?

Tottelemalla, ja luottamalla sokeasti vanhojen homekorva-uskovaisten jaarituksiin paratiisista ja paremmasta elämästä.

Tekemällä kaikkea sitä kiltisti, mitä inhoaa, mistä ei pidä, mistä ei ole kiinnostunut.

Suostumalla aina kiltisti kaikkeen sellaiseen , mikä ei itseä kiinnosta, vaikka sydän huutais suoraastaan, että "Hei, taulapää , nyt kotiin täältä ja vähän äkkiä katteleen vaikka elokuvia", niin ei muuta kuin mennään vain kiltisti ja tukahdutetaan sydämmen varoitukset, muka sillä syyllä että se on uhraus meiltä Jehovalle. Jehova mielistyy niihin jotka tekevät uhrauksen ja tottelevat ja tekevät hänen tahtonsa.

Se ei ole mitään muuta kuin aivopesu-propagandaa, jolla ihminen saadaan tottelevaiseksi orjaksi saarnaamistyöhön.
Miksi Jehova siihen nyt ihmisiä tarvitsisi, jos hänellä on voima ja valta. Hei haloo, jos jehovantodistajat lopettaisivat ovelta ovelle työn , niin Jehovaltakin loppuisivat konstit, ei ole Jehovalla muuta konstia, kuin teettää työ ihmisillä, koska jehovaa ei oikeasti ole olemassa.

Vanhempiemme valinnat ja kasvatus kostautuvat meille kolmanteen ja neljänteen sukupolveen...

Minun kaltaisellani uskonnottomalla on lastenkasvatuksessa aika köyhä arsenaali, uhkaan sillä ettei saa jäätelöä tai ei mennä leikkipuistoon. Siitä lienee yksimielisyys, ettei vastahankaisia tenavia muuten saa järjestykseen kuin uhkailun, kiristyksen ja lahjonnan sopivassa suhteessa toteutettavilla manöövereillä. Very carefully orchestrated ballet...

Jumalan kostolla ja Harmagedonilla uhkailu on sitten oma lukunsa. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Jehova pitää lapsukaiset otteessaan hautaan asti.

Nyt puhut asiaa. Olen itsessäni huomannut tuon heikkouden, etten osaa sanoa ei. Eli suostun kiltisti asioihin, jotka eivät todellisuudessa minua kiinnostaisi, jotka voivat tuntua jopa vastenmielisiltä. En ole oikeastaan ennen ajatellut, että tämä voisi olla perua ankarasta JT-kasvatuksestani. Hyvä esimerkki on juuri tuollainen tapaus, että suostuu avustamaan jonkun juopottelua tai lahjoittaa selkärangattomalle kaverille rahaa ihan vain siksi että tällä on pokkaa pyytää. Ja useampaan kertaan vielä. Ja yleisemminkin on vaikea ilmaista, jos EI pidä jostain. Sitä vaan menee mukana kun on takaraivossa sellainen käsitys tai ohjelmointi, että oma kokemus on väärä. Elämästä muodostuu täten vastakarvaan silittämistä, vastavirtaan kauhomista. "Petollinen on sydän ylitse kaiken", kumisee alitajunnassa. Ettei muka saisi kuunnella sydäntään, koska sydän johtaa harhaan. Että muka pitäisi tehdä sitä, mikä tuntuu pahalta - niin saa palkinnon.

[quote="Kivikko"]Jos vanhemmat opettaisivat lapsilleen armoa, rakkautta, ymmärrystä ja muiden sekä itsensä hyväksymistä, koko touhu kaatuisi siihen.[/quote]

Joo, Jos Jt-lapsille tosiaan opetettais että tulisi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja samoin tulisi hyväksyä maailman lapset leikkitovereikseen ja mennä aina leikkimään heidän kanssaan, niin Jt-lapsista kasvaisi sosiaalisia ja taitavia ihmissuhteissa, kuten maailmassa täytyy olla jos haluaa pärjätä.
Sillä ihminen tarvitsee toisia ihmisiä pärjätäkseen.

Jt-lapset oppisivat myös että on tärkeää kieltäytyä jos jotain ei halua tehdä, ja tämäkin olisi myrkyllistä ajattelua, sillä eihän jehovan todistajat nyt suinkaan voi oikein kieltäytyä, jos tullaan pyytämään vaikkapa kentälle.

Jos salilla joku tienraivaaja tulee pyytämään kentälle niin ethän oikei voi sanoa että en mää nyt oikein halua kenttäillä, taidanpa jättää väliin. Se olisi myrkyllistä ajattelua, joka johtaisi verivelkaan kun julistaja ei haluaisi osallistua ihmisten pelastus työhön.

Maailmassa on sen sijaan eduksi kieltäytyä , jos ei halua jotain tehdä, ainakin siis vapaa ajalla.
Töissä nyt ei tietenkään voi pomolle sanoa ett kuule jätämpä väliin, kun ei oikein huvita. Kenen leipää syöt sen töitä teet.
Mutta vapaa ajalla kieltäytyminen esim. pompoteltavana olemisesta osoittaa miehekkyyttä, ettei suostu aina kiltisti kaikkeen, esim juoppokuskiksi lähtemiseen.

Tai jos joku sanoo, ett kuule: haeppa kaupasta mäyräkoira mulle, niin sen voi hakea tai sitten voi sanoa että enpä kuule viitsi , hae itte mäyräkoiras.
Samoin on viisasta sanoa ettei kiinnosta, jos ei kerran kiinnosta.
Ihmistä joka tietää mitä haluaa, arvostetaan maailmassa ja pidetään viisaana ja alykkäänäkin, hän osaa kieltäytyä, ja tietää siis mitä haluaa.

Jehovan todistajan on sitä vastoin osallistuttava kiltisti kaikkeen seurakunnan taholta määrättävään pompotteluun, jos haluaa olla esimerkillinen julistaja. Tästä seuraa joillekin loppuun palaminen. Kun kynttilää poltetaan molemmista päistä se palaa nopeammin loppuun, tämä on tieteellinen tosiasia.
Kieltäytyminen jotenkin leimaa julistajaa ja hän joutuu suurennuslasin alle ja häntä voidaan alkaa varomaan huonona seurana.
:o

Jos vanhemmat opettaisivat lapsilleen armoa, rakkautta, ymmärrystä ja muiden sekä itsensä hyväksymistä, koko touhu kaatuisi siihen. Hallintoelin on tajunnut tämän ja osaa ohjata vanhempia pakottamaan lpset touhuun tavalla millä hyvänsä.

Pelko on voimakkaampi motiivi, ja ilman sitä lapset (ja aikuisetkin) oppisivat jo ettei JT-teoilla ole oikeastaan mitään merkitystä Jumalalle tai ihmiskunnalle tai paratiisitoivolle.

Tottakai hyvä käytös ja järkevä elämäntapa auttavat selviämään elämässä paremmin, mutta muuten tuo uskonto ei saa hyvää aikaan. Sen sijaan se saa paljon huonoa aikaan sillä että pelottelee lapset, opettaa ettei itseensä saa luottaa, ja ettei muihinkaan saa luottaa senkään vertaa. Samoin se tuottaa turhia syyllisyyden tunteita ja tuo huonon itsetunnon lapsesta alkaen. "Totuus satuttaa", ja alati muuttuva "Tosi Totuus" satuttaa vielä enemmän.

" Jehovan pelossa, joka voi milloin tahansa suuttua ja lähettää vaikka salaman perään. "

Vaikka tuossa mielenterveys-ketjussa on todettu että jehova lähetti kuoleman Lloyd Barrylle, koska tämä hallintoelimen jäsen oli mennyt konventtiin 3.7.1999

Pelko harmagedonissa tapahtuvaa kuolemista kohtaan onkin hieman epäselvä asia.
Ulkopuolisille ja kiinnostuneille pyritään antamaan kuva , että Jehova tappaa ihmiset nopeasti ja kivuttomasti.

Mutta kun käy kasteella tai kun on jt-lapsi niin annetaan sellainen kuva että Jehova armas isämme lähettää linnut nokkimaan silmät päästä ja mädättää lihan luiden ympärille niille jotka vastustavat tai ovat välinpitämättömiä Jehovan tahdon suhteen.

Eli eipä se olekkaan niin nopea ja kivuton se loppu, ilmeisesti tämä vahvistaa jt-lasten uskoa siinä määrin että sitä kannattaa käyttää. Ja eihän se haittaa jos omelettia tehdessä rikotaan joitakin munia, kun uusia jt-lapsia syntyy ja tärkeintä on että asia vain menee eteenpäin, viis sairastuvista lapsista ja nuorista.

Ja samalla kauhistellaan sitten kirkon helvettiä, että mitä kidutusta ja häpäisyä.

Jt-lapsille on varattu hyvin pirullinen osa elää vihaisen Jehovan pelossa, joka voi milloin tahansa suuttua ja lähettää vaikka salaman perään.

Pelko on muutenkin voimakkaimpia aseita mitä löytyy. Pelon aiheuttaja saa pelontuntijan sätkimään ja laulamaan kuin Kasper-nuken. Ihminenhän pelkää aina menettävänsä jotain arvokasta tai saavutettua.

Miehenä on seurakunnissa helppoa olla. On suoranaiset kissanpäivät naisiin verrattuna. Nainen hoitaa kodin, lapset, siivouksen, käy kaupassa ja tekee ruuat. Siinä sivussa täytyisi vielä olla mallikelpoinen vaimo ja äiti. Pitäisi myös jaksaa hymyillä kokouksessa, vaikka minkälainen teokraattinen sota olisi ollut kotona ennen lähtöä. Miehelle riittää pitkälti, kun on suhteet kunnossa seurakunnan silmäätekeviin ja näyttää tyylikkäältä silitetyssä kauluspaidassa ja prässihousuissa.

On varmasti monia jt-miehiä, jotka eivät käytä autoritääristä asemaansa väärin. Tuo perheenpääkortti pelkokertoimella on tosin helppoa sen hyvänkin miehen vetäistä esiin, jos vaimo tai perheenjäsenet alkavat vuotamaan vartiotornimuotista.

[quote="JarkkeParkkeBabylon5"]Miksikähän useat Jt vanhemmat opettavat lapselleen jotenkin tähän tyyliin : "Ei sitä sitten pääse paratiisiin, kun et halua lähteä kokoukseen."[/quote]
Samanlainen käsitys on itselläni. Hyvä kun opettavat, sitä paremmin lapsi aikuistuttuaan huomaa, että Jehova on julma jumala, joka kostaa pahat teot toiseen ja kolmanteen sukupolveen. Saattaa myöhemmällä iällä syntyä myös oivallus siitä, että sama jumala aikoo tappaa miljardikaupalla ihmisiä, joista monet eivät tekisi pahaa kärpäsellekään.

JT-seurakunnassa valtaa pitävät miehet, "perheen päät" ja vanhimmat, olivat muistikuvani mukaan suurimmaksi osaksi näitä negaation kautta asioita lähestyviä. Näiden joukossa oli muutama liberaali tapaus, joka jäi kyllä mieleen. Yksi Betel-perheen jäsen totesi oivallisesti Raamattua lainaten vaimonsa runsaista poissaoloista "Parempi elävä koira kuin kuollut leijona". Itselleni jäi käsitys, että vaimo oli henkisesti uupunut, ja miehellä oli prioriteetit kohdallaan.

Muuten olen sitä mieltä, että lasten pakottaminen mihin tahansa ääriliikkeeseen pitäisi lailla kieltää.

Jehovantodistajat korostavat Vanhan testamentin vihaista Jehovaa (=Jahvea), eivät Uuden testamentin laupiasta Isää.

[quote="JarkkeParkkeBabylon5"]Tällainen parempi opetustyyli saisi lapsen ymmärtämään Jehovan olevan lämminhenkinen, ja rakkaudellinen jumala.[/quote]
Minun lapsuuteni Jumala oli juuri tuollainen pelottava ja ankara. Lapsuuteni käsityksen syy löytyy mummostani. Hän hurskaana ihmisenä turvautui pelotteluun, minkä sittemmin hylkäsin. Olet mielestäni oikeassa, Jarkke. Lempeää Jumalaa on helpompi lähestyä ja tällaisena nykyisin jumalani koen. Tämä ei luonnollisesti tarkoita, että voisin elää miten tahdon tai mielettömästi jumalani edessä. Minulla on omatunto, joka usein asettaa minut ajattelemaan lähimmäiseni parasta, joskin tyhmiin loruiluihin vastaan niiden ansioksi katsomallani tavalla. Puutteensa meillä jokaisella.

Miksikähän useat Jt vanhemmat opettavat lapselleen jotenkin tähän tyyliin : "Ei sitä sitten pääse paratiisiin, kun et halua lähteä kokoukseen."

Tämä opetustyyli on mielestäni huono, koska se istuttaa lapsen mieleen ajatuksen vihaisesta Jehovasta, joka tuhoaa ja tappaa jos ei tottele. Se myös estää Jehovaa tulemasta todelliseksi lapselle, koska Jehova on jotain sellaista, mitä mieluummin pakenisi ja ahdistuksissaan pelkäisi.

Kumpa Jt vanhemmat tajuaisivat edes tämän ja opettaisivat vaikka että, "Voimme tehdä Jehovan sydämen entistäkin iloisemmaksi, kun lähdemme aina mielellämme kokouksiin, mutta vaikka emme aina jaksaisi lähteä niin Jehova on aina silti kanssamme rakastaa meitä, ymmärtää meitä ihmisiä."

Tällainen parempi opetustyyli saisi lapsen ymmärtämään Jehovan olevan lämminhenkinen, ja rakkaudellinen jumala.