Veljesseura.org

""""saarnaaminen" oli niin päällekäyvää, että soitin poliisitkin kuulemaan syvää totuutta Jehovasta."""

Täytyy ymmärtää poliisiparkojakin, ei ole ihme että ristiriitaisissa tunteissa löytyy kun tutkitutetaan sitten konventtirikosta.

Raimo Mylly kirjoitti:Älä unohda sitä rukoilemista. :lol:

Niin ja tutkimista lisää kun mieli on järkkymässä. Noinhan se meni kun M. L. kehotti mua pitämään tutkistelua sille sunkin tuntemalle (mikä se etunimi nyt taas oli J?) K:lle. Vieläköhän tyyppi Kalevankatua kulkeissaan juttelee Jehovan kanssa ja selittelee niitä juttuja vastaantulijoille? Viimeisimmässä episodissa "saarnaaminen" oli niin päällekäyvää, että soitin poliisitkin kuulemaan syvää totuutta Jehovasta.

Olin minäkin ääliö kun en osannut sanoa vastaan srk-palvelijalle, vaan yritin pitää pari tutkistelua, eikä M.L. yhtään parempi.

"Kannattaa pysyä järjestössä ja käydä koksassa ja pitäytyä hyvissä raamatullisissa elintavoissa niin ei mene ihminen rikki."

-Ilman ristiriitoja ei maailma näytä mahdolliselta. kirjoittajan kannattaisi ilmeisesti toivoa ettei esim. saisi valokopioita lahkon vanhoista julkaisuista postilaatikkoonsa niin, että tulisi muutto eteen. Mutta juuri niin tulisi käydä koska siihen sisältyy se harvinainen pieni toivonkipinä että hänen silmänsä avautuisivat ja hän rupeaisi ajattelemaan.
Nimittäin varsinainen pointti on siinä että hänellä on velvollisuus värvätä lahkoon kenet hyvänsä, jonka perheenjäsenille hän vastaa sitten "lässyn, lässyn" ja pomon käskiessä lakkaa vastaamasta tämän värväämänsä tervehdyksiin, pomohan sanoo edustavansa jehovata.

jk oliko se niin että risti tarkoittaa sukupuolielintä, leijona on luotu heinänsyöjäksi, enkeli Mikael tarkoitti paavia siihen aikaan kun jehova asui Seulasten tähdistössä ja pyramidin mitat osoittivat lopun ajaksi vuoden 1914 ?

Vieras kirjoitti:Lässyn lässyn ja voi voi. Kannattaa pysyä järjestössä ja käydä koksassa ja pitäytyä hyvissä raamatullisissa elintavoissa niin ei mene ihminen rikki.

Missä järjestössä täsmällisesti? Ja missä kokouksissa? Hyvissä elintavoissa? Miten Raamatullisissa? 10%, 20%, 75%?

Raimo Mylly kirjoitti:Miten rikkoutumisvaarassa olevia lahkolaisia voi auttaa? Vai tarvitseeko heitä auttaa?

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että voi auttaa ja tarvitsee.
Mulla tilanne vähitellen meni sellaiseksi, että ei ollut enää mitään valoa tunnelin päässä.

Menin terveyskeskukseen ja varasin ajan lääkärille, siellä sanoin että nyt ei enää pääse eteenpäin, ja itsensä murhaaminen kiehtoo jo liiaksi, etten taida selvitä jos ei pääse terapiaan.

Aika varattiin erikoissairaanhoitajan juttusille, ja siitä se alkoi.
Toipuminen oli kuitenkin hidasta mulla ja alkoholiongelma kova, mutta vuosien - ainakin 4 vuoden viikoittainen ramppaaminen terapiassa helpotti oloa jonkin verran.
Sen verran että pystyi alkaan rakentaan itse omaa elämäänsä alkeisaineksista kasaan.

Ja samalla rakentamisen tiellä olen nyt 14 vuoden jälkeen ja olen kehittynyt vastuullisemmaksi ja oma elämä on omissa käsissä.

Niin, että joku minuakin silloin kannusti menemään lääkärille alussa ja minä menin, se vois auttaa jotain muuta ex-Jt:tä, jos kehottais yksinkertaisesti että, käyppäs lääkärin juttusilla.
Se on sitten tietysti eri asia meneekö hän vai tappaako itsensä, mutta kannattaa ainakin kehottaa menemään lääkärille, niin saa asiantuntevaa apua.

Tony S kirjoitti:Siellä on varmasti seurakunnissa paljonkin ihmisiä jotka ovat menossa mukana ainoastaan siksi, että lähtemisestä koituisi kohtuuttomia sanktioita. Noista ihmisistä osa on sisäisesti rikki juuri sen takia etteivät voi tehdä niinkuin rehellisyyden nimissä oikein olisi.

Heidät erottaa apaattisista katseista silloin, kun ei tarvitse pitää harlekiinimaista muovihymyä yllä. Tosin silloinkaan silmät eivät hymyile.

Vieras kirjoitti:Lässyn lässyn ja voi voi. Kannattaa pysyä järjestössä ja käydä koksassa ja pitäytyä hyvissä raamatullisissa elintavoissa niin ei mene ihminen rikki.

Älä unohda sitä rukoilemista.

Vieras kirjoitti:Lässyn lässyn ja voi voi. Kannattaa pysyä järjestössä ja käydä koksassa ja pitäytyä hyvissä raamatullisissa elintavoissa niin ei mene ihminen rikki.

Siellä on varmasti seurakunnissa paljonkin ihmisiä jotka ovat menossa mukana ainoastaan siksi, että lähtemisestä koituisi kohtuuttomia sanktioita. Noista ihmisistä osa on sisäisesti rikki juuri sen takia etteivät voi tehdä niinkuin rehellisyyden nimissä oikein olisi.

Elämä lahkossa ja sen vaikutuksessa ei ole ollenkaan niin mustavalkoista kuin ehkä kuvittelet sen olevan.

Lässyn lässyn ja voi voi. Kannattaa pysyä järjestössä ja käydä koksassa ja pitäytyä hyvissä raamatullisissa elintavoissa niin ei mene ihminen rikki.

Se vertaistuki, onko sillä mitään tekemistä asian kanssa

Luulisi, että vakava-asteisessa tilassa tulisi pyrkiä ensin auttamaan tunnetilaa, pois masennuksesta, hyvälle ja iloiselle mielelle, sitten tarkastelle lahkoa, sen oppeja asia kerrallaan ja todeta ne vääriksi, valheeksi, toteutumattomiksi ennusteiksi, Raamattuun perustumattomiksi, ristiriitaisiksi jne...

Lääkärillä olisi aihetta käydä jo lievemmänkin masennuksen takia, saisi asiantuntija-arvion ja etenemismahdollisuuden masennukseen saadulla välittömällä avulla.

Nimenomaan alkoholi sitten, humalaan asti juomisen jo kai jokainen lääkäri torjuu hoitona, mahdollinen olutpullo pelkästään voinee olla suositeltavakin jossain vaiheessa jos se tuntuu selvästi oloa parentavan.

Miten auttaa, sitä en tiedä. Tarvitseeko, kyllä, mutta miten, siihen vastasinkin jo.

Minun sydämeni tihkuu veripisaroita kun ajattelen yhtä teini-ikäistä tyttyöä. Miten hän kestää kaiken tämän ryöpytyksen ja mitä vielä tulevaisuus tullessaan tuo.

Tavallisen ihmisen saadessa flunssan hän tietää sairastuneensa. Tai jos lääkärin tutkimuksissa selviää, että hänellä on syöpä hän tietää olevansa hyvin vakavasti sairas. Jos ihmiseltä on käsi tai jalka katkennut, hän ymmärtää ilman lääkäriäkin olevansa rikki. Silloin ihminen hakee apua ja lääkettä parantuakseen.

Jos ihmisellä on mieli rikkoutunut, ihminen ei aina sitä itse tiedosta. Oman mielen sairastuminen on asia, jonka usein vasta ulkopuolinen ihminen toteaa. Usein avun toimittaminenkin on kiinni ulkopuolisesta ihmisestä.

Kun me tiedämme, että itsensä kylmettäminen voi sairastuttaa meidät, me pyrimme pitämään itsemme lämpimänä. Tai tarttuvaa tautia sairastavan lähelle emme mene, koska lääkärit ovat meitä neuvoneet pysymään kauempana välttääksemme tartunnan.

Työelämässä voi nykyään myös sairastua, uupua. Taloudellinen paine saa monissa paikoissa työnantajat kumoamaan työntekijöidensä päälle paineita ja taakkoja, joita heidän on vaikeaa jaksaa kantaa. Tämä ongelma näkyy yhä voimakkaammin ja sitä on ryhdytty käsittelemään julkisuuden ja lääketieteen avulla. Siihen on ryhdytty etsimään ratkaisuja, joita pelkkä työlainsäädäntö ei sisällä.

Ääriuskonnot, uskonkiimaa pursuavat fundamentalistiset liikkeet, eivät kuitenkaan välitä ihmisen sairastumisesta. Luodessaan paineistetun maailman jäsenensä ympärille niiden johtajat sanovat, että tämä on normaalia ja tämä teidän tulee kestää jos haluatte pelastua. Fundamentalistisissa liikkeissä, kuten Jehovan todistajissa, ei olla kiinnostuneita jäsenten hyvinvoinnista tai heidän mielenterveydestään, johon lahkolaisuus voimakkaimmin vaikuttaa.
Kun lahkolaisen mielessä alkaa näkymään sairauden merkkejä, ei lähellä ole ihmistä joka auttaisi häntä pääsemään oikeaan hoitoon. Hänen lähellä olevat ihmiset ohjaavat häntä päinvastaiseen suuntaan - entistä syvemmälle ahdistavaan lahkotoimintaan ja ajatteluun. Yleisenä apukeinona oleva kehoitus rukoilla ahkerasti on itsesuggestiota, joka vain pahentaa rikkoutumassa olevan mielen tilaa.

Normaalin elämän ja yhteiskunnan puitteissa sairastunut tai rikkoutunut ihminen ohjataan nopeasti asiantuntevaan hoitoon, mutta lahkossa henkisesti sairastuva ihminen jää edelleen puoskareidensa armoille, jotka ovat hänen sairastumisensa takana. Moni lahkolainen elää sairastumisen äärirajoilla ja henkinen stressi on jatkuvaa ja erittäin korkeaa. Maailmanloppu ja kelpaamattomuus jumalalle pakottaa jatkuvaan suorittamiseen, joka vaurioitaa hiljalleen monien mieltä. Uuvuttaa ihmisiä hiljaa hivuttaen, mikä on näkyvä ilmiö jehovantodistajuudessakin. Mielenterveysongelmat ovat mittavat, vaikka niistä vaietaan ja niitä halutaan peitellä. Usein ainoa lääke on alkoholi, jolla sairastunut yrittää itsehoitaa rikkoutumassa olevaa mieltään. Hän käyttää lääkettä, jonka hetken helpotus vie yhä syvemmälle ongelmiin ja rikkoo lopulta mielen kokonaan. Sama voi helposti seurata silloinkin, kun ihminen hylätään täydelliseen sosiaaliseen yksinäisyyteen joskus hyvin julmankin erottamismenettelyn jälkeen.

Miten rikkoutumisvaarassa olevia lahkolaisia voi auttaa? Vai tarvitseeko heitä auttaa?