Veljesseura.org

"kuten leijonat valitsevat uhrikseen usein nuoria eläimiä"

Leijonat valitsevat helpointa saalista. Toki se on imettävän emon ja poikasen välillä poikanen.
Vartiotorniseura koulututtaa myös värvärikaksikoita hakemaan sellaisia joilla on alentunut vastustuskyky. Oikeastaan kaksikon tulee tutkailla missä on oven avaajan heikoin kohta ja iskeä siihen.

Tuosta tulikin mieleen, toki on yksi määrittelyasia että mitä on pahuus, mutta onko pahuuden aikaansaja vain tuo panetteleva saakutti, kuten itse henkivoidelluksi poppooksi itsensä nimeävä johtoelin monotti Franzin, oliko tämä paha, oliko pahuus silloin siitä panettelevasta saakutista ? Olisiko hänet muutoin todettava luoduksi pahaksi.

Kuka puolustaa saakutti panettelijaa vartiotornihyökkäyksiä vastaan ? Jos Franz itse käsitti toimineensa oikein ?

Entä jos saakutti panettelija itkee onnettomana vartiotorniseuran vuoksi ?

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Niin, ja entäs Jehovan vaatimat lapsiuhrit, jt-vanhemmathan uhraavat lapsen siinä tapauksessa Jehovan mieliksi kuolemaan, kun lapsi tarvitsisi verensiirron.

Toi on hyvä rinnastus siksi, että Vt-seuran Saatanan piikkiin laittamista asioista ei ole pienintäkään näyttöä. Sen sijaan Vt-seura oikein kehuu Jehovan piikkiin surmatuilla nuorilla.

Kivikko kirjoitti: Luku 32, s.170;"Raamattu sanoo, että Saatana on kuin karjuva leijona, joka haluaa syödä meidät. Ja aivan kuten leijonat valitsevat uhrikseen usein nuoria eläimiä, Saatana demoneineen valitsee uhrikseen usein lapsia. "

Niin, ja entäs Jehovan vaatimat lapsiuhrit, jt-vanhemmathan uhraavat lapsen siinä tapauksessa Jehovan mieliksi kuolemaan, kun lapsi tarvitsisi verensiirron.

Raamattu tuomitsee vain verensyömisen, verensiirto tulkittuna verensyönniksi on sama asia kuin sydämensiirto tulkittuna sydämensyönniksi.
Eli sanoisin että mennään yli raamatun kiellon verensiirtoasiassa, koska se on kuitenkin elämää pelastava toimenpide ja elämäkin on pyhää Jehovan silmissä.

Verimakkaran syöminen ei johda kuolemaan, mutta on Jehovasta elämän pyhyyden halveksuntaa.

Verensiirrosta kieltäytyminen voi johtaa kuolemaan, mutta on Jehovasta elämän pyhyyden kunnioittamista.

Kivikko kirjoitti:Luku 32, s.170;"Raamattu sanoo, että Saatana on kuin karjuva leijona, joka haluaa syödä meidät. Ja aivan kuten leijonat valitsevat uhrikseen usein nuoria eläimiä, Saatana demoneineen valitsee uhrikseen usein lapsia. "

Saatanasta poiketen Raamatun Vt:n jumala tuhosi vauhtiin päästyään miltei koko ihmissuvun ja eläinkunnan. Kasvít tuntuivat jollain ihmeellä saaneen suosion tuon jumalan edessä. VT:n loppuosassa jumala sitten harjoitti enemmän sitten täsmätuhoamista, jossa lapsetkaan eivät säästyneet.

Mitä sitten tulee Vt-lyyrikoiden opetuksen yhdenmukaisuuteen, niin Saatanan hommista eivät kaiken aikaa ole selvillä. Vt-seuran mukaan vuonna 2003 Saatana ei ole kyennyt suoraan hyökkäämään, mihin sitten hyökkäilikin:

”Magogin Gogilla tarkoitetaan Saatana Panettelijaa siinä alennetussa tilassa, jossa hän on ollut vuodesta 1914 lähtien. Henkiluomuksena hän ei pysty hyökkäämään suoraan, vaan hän käyttää siinä ihmisiä.” (Vartiotorni 1. kesäkuuta 2003 sivu 20)

Tasan vuotta myöhemmin Vartiotorniseura oli saanut varmuuden Saatanan 'suoradynamiikasta':

”Olemme myös alttiina Saatanan suorille hyökkäyksille. Saatana käy sotaa niitä voideltujen jäännökseen kuuluvia vastaan, ”jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja joilla on Jeesuksesta todistamisen työ” (Ilmestys 12:17). Myös Jeesuksen ”muut lampaat” ovat maalitauluna, kun Saatana hyökkää heitä vastaan kieltojen ja vainojen välityksellä (Johannes 10:16).” (Vartiotorni 1. kesäkuuta 2004 sivu 16)

Mitähän kaikkea seuraavat sukupolvet kokevatkaan, Vt-seuran kolmannen parousian ja kolmannen lopun ajan lisäksi?

Lapsille tehty kirja Opimme suurelta opettajalta (2003)on saanut tuntemaan suurta vastenmielisyyttä järjestön tapaan suhtautua lapsiin. Ei välitetä lasten hyvinvoinnista, vaan siitä, että saadaan heidät koukutettua järjestöön kaikin keinoin.

Jo alkusanoissa s. 6 sanotaan; "Kaikkein parhaat periaatteet ovat Raamatussa. Siihen perustuvalla kasvatuksella on ainutlaatuisia etuja. Lapset oppivat ymmärtämään, että opetus ei tule keltään ihmiseltä vaan heidän Luojaltaan ja taivaalliselta Isältään. Tämä antaa neuvoille vertaansa vailla olevaa arvovaltaa."

Eli vaikkei vanhemmilla olisi arvovaltaa lapsiinsa nähden (missähän syy?), tulee vedota aina Jumalaan, joka on lapselle niin suuri käsite, ettei mitään rajaa. Tämä keino nyt on käytössä järjestössä yleisemminkin.

Luku 32, s.170;"Raamattu sanoo, että Saatana on kuin karjuva leijona, joka haluaa syödä meidät. Ja aivan kuten leijonat valitsevat uhrikseen usein nuoria eläimiä, Saatana demoneineen valitsee uhrikseen usein lapsia. "
Mikään ei edes Raamatussa viittaa tällaiseen väitteeseen. Sitten jatketaan; "He yrittävät saada meidät olemaan sellaisissa sukupuolisuhteissa, joiden Jumala sanoo olevan sopimattomia .- - Valitettavasti jotkut aikuiset haluavat olla sukupuolisessa kanssakäymisessä lasten kanssa. Kun he tekevät niin, pojat ja tytöt alkavat ehkä tehdä heiltä oppimiaan pahoja asioita. Nämä lapset alkavat myös käyttää sukupuolielimiään väärin. "

Tietysti hyvä juttu, että pedofiileistä varoitetaan, mutta samalla se liitetään demoneihin ja siihen, että nuo lapset OPPIVAT pedofiileiltä pahat tavat joutuessaan uhreiksi! Aivan järkyttävää materiaalia näin aikuisena tarkasteltuna.

Toisaalta s. 44 väitetään, että "Jumala lupaa, että jos tottelet vanhempiasi, 'sinun käy hyvin'". Mielestäni mitään tällaistakaan lupausta ei Raamatusta löydy, ja kaikesta huolimatta tottelevaisellekin voi käydä huonosti jos niikseen tulee.

Miksi meidän tulee anteeksi-otsikon alla s. 81 on vastaus ko. kysymykseen. Se ei käsittele sitä, että anteeksianto auttaisi elämässä ja ihmissuhteissa, eikä sanallakaan käsitellä sitä seikkaa, ettei ihan kaikkea vaan pysty antamaan anteeksi. Selitys kuuluu: "Meidän täytyy kuitenkin muistaa seuraava opetus: Jumala antaa meille anteeksi vain jos me annamme anteeksi ihmisille, jotka toimivat väärin meitä kohtaan."
Selkeä viesti; "olet paha ihminen niin kauan kun et anna anteeksi ihan mitä tahansa pahuutta sinua kohtaan", ja siihen päälle "tieto" siitä, että Jumala tulee ja tappaa kaikki pahat.. Että näin.

Sitä kai kasvoi tuohon pelotteluun. Piti sitä ihan normaalina. Kyllähän noita juttuja muistaa smurffit, kirjat jotka lenteli itsestään, piti polttaa joku ryijy että kummittelu loppu. Ai niin juu vierailu moskejassa lapselle oli jätetty kengät jalkaan kun isä kanto sitä...kengät kuulema lensi jalasta itsestään....kylllähän näitä on Meditaatiossa ja joogassa demonit tulee "sisään" jne. Samoin jos kuunteli rokkia (saatanallista musaa) kutsu demoneille^^ Eniten häiritsi pelko/epävarmuus siitä ettei siltikkään vaikka kuinka yrittää tehdä parhaansa ei ole tarpeeksi hyvä ja jehova tappaa harmagedonissa. Lapsena tuli pohdittua sitä miks ei vaan kaikkivoipa jumala vain hävitä ilmaan kaikki pahat ihmiset, miks tarvitaan tulta ja tulikiveä ja hirveitä tapoja kuolla, varsinkin kun suurin osa ei oo edes kuullu koko jehovasta =/ nauttiiko jehova ihmisten tuhoamisesta? ja meitä kannstettiin iloitsemaan kun harma alkaa..en tajunnut miten tappamisesta voi ilota...näihin en tietenkään saanut mitään kunnon vastausta lapsena.

"silmät, jotka kieltäytyvät näkemästä "lopun ajan" merkkiä syöpyvät pois!"

Nythän sitten tietääkin miksi jt:n piti nähdä ne lopun ajan merkit vuoden 1975 loppukarkeloista joita lahko tiesi kertoa

Mag Mell kirjoitti:Mutta siis te lapsina järjestöön pakotetut, peloteltiinko teitä minkä verran ja millä aiheilla, kenen toimesta?

Ensimmäinen kirja jota lapsena tutkittiin, oli "Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin".

Kristuksen enkelit lyövät kaikki Jumalan valtakunnan ja sen todistajien vastustajat kauhistavalla hävityksellä. Lihan kuluttava vitsaus tuhoaa monta. Jehova sanoo: "Hän mädättää siltä kansalta lihan, kun se vielä seisoo jaloillaan, sen silmät mätänevät kuopissaan, ja sen kieli mätänee sen suussa." (Sakarja 14:12) Niiden kieli, jotka pilkkasivat ja nauroivat Harmagedonista annettua varoitusta, syöpyy pois! Niiden silmät, jotka kieltäytyvät näkemästä "lopun ajan" merkkiä syöpyvät pois! Niiden liha, jotka eivät haluneet oppia tietämään, että elävä ja tosi Jumala on nimeltään Jehova, syöpyy pois! Se syöpyy heidän seisoessaan jaloillaan!

Kuolleita ruumiita on kaikkialla - maan äärestä toiseen. Jehova sanoo: "Minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan." Ruumiita ei koota, haudata eikä itketä, vaan ne ovat maan lannoittimena, kuten Raamattu kertoo: "Herran surmaamia on oleva sinä päivänä maan äärestä maan ääreen. Ei heille pidetä valittajaisia, ei heitä koota eikä haudata; he tulevat maan lannaksi." - Jeremia 25:29, 33.

Kirjani Raamatun Kertomuksista on aika kevyttä kamaa.

Mag Mell kirjoitti: Asiassa voisi olla havaittavissa periaatteessa myös sadistisia piirteitä, ja varmaan joissakin tapauksissa näin onkin, mutta oman äitini kohdalla tiedän varmaksi, että hän toimi hyvässä uskossa. Ilmeisesti kun salilta oli ohjeistettu (ja pari voimakastahtoisempaa vanhempaa lapsetonta todistajasisarta olivat varoittaneet) lasten kasvattamisesta jehovan kurissa ja mielenohjauksessa, niin tämä oli sitten lopputulema. Fakta on, että tässä on ollut lasten etu nimenomaan ajatuksena, äidilläni siis, mutta sopii toki kysyä, että millainen uskonto pitää ja ohjeistaa tuommoista toimintaa lasten etuna?

Kertokaahan muutkin, että peloteltiinko teitä lapsena uskonnolla missä määrin, vai eikö ollenkaan?

Minä olen joutunut pelotelluksi 1. kerran jolloinkin 6-8 vuotiaana, en tarkalleen muista.
Mutta minun äitini skitso-sisar, eli jt-tätini oikein nautti siitä, että sai pelotella lapsia Jehovan täsmälliseen tuntemukseen.

Se teki tehtävänsä. Vaikka omat vanhempani eivät olleet todistajia, niin minulla tuli kauhea ristiriita sisimmässäni.
Vaikka en olisi halunnut mennä kasteelle, niin tuo Jehovan pelko ikäänkuin pakotti minut menemään kasteelle.

Skitso jt-tätini kertoi vaikka minkälaisia kokemuksia, ja minä uskoin. Tietenkään nuo kokemukset eivät olleet tosia, mutta skitso jt-tädilleni ne olivat, koska hän sairaana ihmisenä näki ja kuuli kaikenlaista.

No minä olin lapsekas ja uskoin ja pelkäsin ja Harmagedon oli ainoa syy kasteelle menemiseeni, olen kokenut tämän henkisenä raiskauksena. Se on aiheuttanut vihan tunteita ja aiheuttaa edelleen.

En muista onko tällaisesta aiheesta varsinaisesti keskusteltu, ainakin usean topicin sivutuotteena kylläkin.
Mutta siis te lapsina järjestöön pakotetut, peloteltiinko teitä minkä verran ja millä aiheilla, kenen toimesta?

Mä en näin lonkalta muista, että kukaan esim. vanhin olisi suoranaisesti pelotellut, mutta oma äiti kylläkin, ja tutkistelun (hlökoht) johtaja.
Oikein avuliaasti kerrottiin erilaisista vainoista joita kristityt on aikojen kuluessa osakseen saaneet, esim. että kristittyjä (siis todistajia, kertomuksen mukaan ainakin) on poltettu elävältä kun ei haluttu tuhlata soihtuja, syötettiin leijonille, jne. Näin vanhempana tunnistan kertomuksen taustalla roomalaisen gladiaattoriperinteen, mutta en tiedä mitä tekemistä sillä on (koskaan ollut) todistajien kanssa.
Toinen asia mistä yksityiskohtaisesti avauduttiin, olivat keskitysleirit. Muistan joskus 7-vuotiaana kysyneeni äidiltä, että mikä se semmoinen keskitysleiri oikein on? No, se on kuulemma semmoinen paikka, jossa todistajia (ja ehkä joitain muitakin, mutta pääasiassa todistajia, myös lapsia) pidettiin siksi, että ovat todistajia. Ei annettu ruokaa, ja jos ryösti vaikka edes perunankuoria syödäkseen, niin ammuttiin. Niin, ja kaikkia ei ammuttu, vaan joillekin esim. syötettiin betonia, että kuolivat. Ja joitakin sitten kaasutettiin myrkkykaasulla hengiltä, kerrottiin että pääsette suihkuun ja sitten sieltä suihkujen suuttimista tulikin myrkkykaasua. Ja sitten ne kuolleet ihmiset poltettiin, kun niitä oli niin paljon.

Näiden kertomusten tarkoitus, jos sellaista ylipäänsä oli, lienee ollut valottaa järjestön historiaa vainojen näkökulmasta. Erityisesti siis korostettiin oman uskon vahvuuden tärkeyttä, ettei sitten sovittelisi, kun vainot tulevat. Siis ei JOS ne tulevat, vaan KUN ne tulevat. Tästä ei ollut koskaan mitään epäilystä, etteikö vainon aika vielä lähitulevaisuudessa koittaisi. Pitää olla vahva usko ja tottelevainen Jehovalle.

Oma lukunsa olivat sitten nämä demonijutut, että missä kaikissa esineissä semmoinen demoni voi oikein asustaa. Emme saaneet lapsena ottaa vastaan mitään käytettyjä tavaroita keneltäkään, saati käydä kirppiksellä tai antikvariaatissa, koska demonit. Muistan, kun heppatyttönä joskus löysin tallilta hevosenkengän, ja toin sen sitten kotiin. Äiti meni hyvin vakavaksi kun sen näki, ja sanoi että se on heitettävä pois, koska se on onnenkalu ja semmoisissa monesti voi olla demoni. Asiasta juteltiin (kerrottiin) juuri ennen nukkumaanmenoa, ja suora viittaus siihen, että minussakin nyt voi olla demoni ei ollut ihan omiaan saamaan nopeasti unen päästä kiinni. Muistan miettineeni siinä silmät ymmyrkäisinä, että mistä sen tietää jos itsessä on demoni??
Hieman vanhempana sitten kiellettiin menemästä koulun diskoon, koska diskotanssi on saatananpalvontaa (jep, ihan näillä sanoilla vielä). Jos tanssii diskotansseja, niin saatana voi ottaa vallan mielestä. Sama voi tapahtua myös jos kokeilee joogaamista. Isoäitini (ei-uskova siis) harrasti joogaa, ja meille lapsille kerrottiin että isoäiti harrastaa saatananpalvontaa.

Mulla ei ole (vielä) omia lapsia, mutta täytyy sanoa ettei tulisi pieneen mieleenkään _ikinä_ pelotella lapsia tuolla tavoin kuin mitä itseäni on pentuna peloteltu! Siis ei oikeasti ikinäkoskaanmilloinkaan. Kuka oikeasti tekee jotakin tuollaista??
Asiassa voisi olla havaittavissa periaatteessa myös sadistisia piirteitä, ja varmaan joissakin tapauksissa näin onkin, mutta oman äitini kohdalla tiedän varmaksi, että hän toimi hyvässä uskossa. Ilmeisesti kun salilta oli ohjeistettu (ja pari voimakastahtoisempaa vanhempaa lapsetonta todistajasisarta olivat varoittaneet) lasten kasvattamisesta jehovan kurissa ja mielenohjauksessa, niin tämä oli sitten lopputulema. Fakta on, että tässä on ollut lasten etu nimenomaan ajatuksena, äidilläni siis, mutta sopii toki kysyä, että millainen uskonto pitää ja ohjeistaa tuommoista toimintaa lasten etuna?

Kertokaahan muutkin, että peloteltiinko teitä lapsena uskonnolla missä määrin, vai eikö ollenkaan?