Kirjoittaja nabander » 03.04.2012 13:49
Olen saanut edun viime aikoina tutustua kaikennäköiseen kirjalliseen aineistoon. Eräs viimeisimmistä käsitteli merkkien, symbolien ja tavaramerkkien maailmaa.
Kirjassa kuvattiin merkkienkin osalta tapahtuvaa heimoitumista. Mielenkiintoinen havainto oli että heimo harvemmin kuvaa yhteistä olotilaansa niillä atribuuteilla mitä ovat vaan ennemminkin asioina mitä eivät ole. Ajatellaanpa vaikka merkkejä IFK ja Jokerit, niin tuntuu tosiaan siltä että ajatellaan että jos omaa merkkiä ei olisi niin en varmasti ainakaan olisi yhteydessä tuohon toiseen merkkiin. Kannatan mitä muuta hyvänsä kuin sitä toista.
Viedäänpä tämä juttu todistajuuteen ja spekuloidaan ajatuksella että todistajuus on symboli tai tavaramerkki mitä kannatetaan heimona. Onko tosiaan niin että se oma identiteetti syntyy ennemminkin siitä mitä ei olla (maailmallisia siis tapoineen ja uskomuksineen) eikä siitä mitä ollaan (tottelevaisia ja uskovia jumalan sanaa kohtaan). Enpä ole koskaan ajatellut tätä asiaa, että tuleeko enemmän esiin ne asiat joita ei tehdä kuin miten me toimimme ollaksemme heimona tavaramerkin arvoisia?
Mitäpä sanotte tähän arvoisat kollegat?
Kunnioittavasti teidän
Nabander
Olen saanut edun viime aikoina tutustua kaikennäköiseen kirjalliseen aineistoon. Eräs viimeisimmistä käsitteli merkkien, symbolien ja tavaramerkkien maailmaa.
Kirjassa kuvattiin merkkienkin osalta tapahtuvaa heimoitumista. Mielenkiintoinen havainto oli että heimo harvemmin kuvaa yhteistä olotilaansa niillä atribuuteilla mitä ovat vaan ennemminkin asioina mitä eivät ole. Ajatellaanpa vaikka merkkejä IFK ja Jokerit, niin tuntuu tosiaan siltä että ajatellaan että jos omaa merkkiä ei olisi niin en varmasti ainakaan olisi yhteydessä tuohon toiseen merkkiin. Kannatan mitä muuta hyvänsä kuin sitä toista.
Viedäänpä tämä juttu todistajuuteen ja spekuloidaan ajatuksella että todistajuus on symboli tai tavaramerkki mitä kannatetaan heimona. Onko tosiaan niin että se oma identiteetti syntyy ennemminkin siitä mitä ei olla (maailmallisia siis tapoineen ja uskomuksineen) eikä siitä mitä ollaan (tottelevaisia ja uskovia jumalan sanaa kohtaan). Enpä ole koskaan ajatellut tätä asiaa, että tuleeko enemmän esiin ne asiat joita ei tehdä kuin miten me toimimme ollaksemme heimona tavaramerkin arvoisia?
Mitäpä sanotte tähän arvoisat kollegat?
Kunnioittavasti teidän
Nabander