JT-vanhin (tienraivaaja oli ainakin kauan sitten) kävi ovella kymmenisen minuuttia sitten (eri kuin viimeksi, ja erikoiseen aikaan...). Ehkä vielä joskus opin puhumaan perustellen käyttämättä Raamattua, keskustelu jäi taas hävettävän lyhyeksi. Kirjaan sen nyt heti ylös, kun vielä muistan. Veli Vanhimman kanssa olin asioinut kerran muinaishistoriassa, mutta hän ei minua tuntenut. Soveltunen agentiksi, koska JT-vanhimmat eivät tahdo muistaa kasvojani.
Veli Vanhin painoi ovisummeria kolmeen eri kertaan ja joka kerta pätkittäiseen tyyliin, niin että kuulin vaikka oli kuulokkeet päässä. Veli Vanhimmalla oli uusin Herätkää! esillä (ei Vartiotornia mukana), esitteli sen aiheen (meni ohi). Kerroin että asia on hyvin tuttu, olen itse ollut Jehovan todistaja pikkulapsesta lähes kolmekymppiseksi.
- No mikä sinulla oli meidän säännöistä vaikea noudattaa?
(Huomioi avaus!)
- En siksi eronnut, vaan sain tietää uskonnosta asioita jotka saivat minut eroamaan. Erosin siis itse. (Tarkkaan ottaen kyllä erosin näppituntumalla ja luin Franzini vasta sen jälkeen, nopeasta tilanteesta johtunut puolitotuus...)
- No ei siinä sitten mitään. Tässä on vaan ollut nainen, joka on ottanut lehdet joskus...
- Niin, me tähän muutettiin keväällä.
- No, jokainen tekee tietysti päätöksensä itse, tämähän on
vapaaehtoista. Hyvää jatkoa!
- Hyvää jatkoa! Moikka!
Tuosta vapaaehtoisuudesta olisin halunnut sanan pari sanoa, mutta tässä vaiheessa Veli Vanhimmalla oli jo kiire. Suurin havainto oli, että taas kerran Veli Vanhin tulee
yksin ovelle. Mikäli on edelleen tienraivaaja, niin raivauskaverit ovat todellakin vähissä. Ja kenttäilyajat siirtyneet myöhäisempään. Ja eronneet ovat
tietysti tehneet
jotain syntiä.
Tämä kaveri oli vanhojen vaikutelmieni perusteella sen verran... mitä nyt sanoisin...
ruutia keksimätön, että keskustelusta ei ehkä olisi tullut kuitenkaan mitään kovin syvällistä. Potkin silti itseäni persiille kun en mitään yksityiskohtaisempaa tähän lyhyeen keskusteluun saanut sisällytetyksi. Pitäisiköhän tästä aiheesta tehdä opaskirja?
![Smile :)](./images/smilies/icon_e_smile.gif)
Mitä, vaikka hölmömmällekin todistajalle mieleen jäävää, voi
luontevasti sanoa lyhyessä keskustelussa, vinkkejä?
EDIT: Sen verran pätkii että yksi osa jäi pois avauslauseen loppuosa kuului jotenkin niin että: "mikä sinulla oli meidän säännöistä vaikea noudattaa, vai vastustatko niinku aktiivisesti..."
JT-vanhin (tienraivaaja oli ainakin kauan sitten) kävi ovella kymmenisen minuuttia sitten (eri kuin viimeksi, ja erikoiseen aikaan...). Ehkä vielä joskus opin puhumaan perustellen käyttämättä Raamattua, keskustelu jäi taas hävettävän lyhyeksi. Kirjaan sen nyt heti ylös, kun vielä muistan. Veli Vanhimman kanssa olin asioinut kerran muinaishistoriassa, mutta hän ei minua tuntenut. Soveltunen agentiksi, koska JT-vanhimmat eivät tahdo muistaa kasvojani. :)
Veli Vanhin painoi ovisummeria kolmeen eri kertaan ja joka kerta pätkittäiseen tyyliin, niin että kuulin vaikka oli kuulokkeet päässä. Veli Vanhimmalla oli uusin Herätkää! esillä (ei Vartiotornia mukana), esitteli sen aiheen (meni ohi). Kerroin että asia on hyvin tuttu, olen itse ollut Jehovan todistaja pikkulapsesta lähes kolmekymppiseksi.
- No mikä sinulla oli meidän säännöistä vaikea noudattaa? [i](Huomioi avaus!)[/i]
- En siksi eronnut, vaan sain tietää uskonnosta asioita jotka saivat minut eroamaan. Erosin siis itse. (Tarkkaan ottaen kyllä erosin näppituntumalla ja luin Franzini vasta sen jälkeen, nopeasta tilanteesta johtunut puolitotuus...)
- No ei siinä sitten mitään. Tässä on vaan ollut nainen, joka on ottanut lehdet joskus...
- Niin, me tähän muutettiin keväällä.
- No, jokainen tekee tietysti päätöksensä itse, tämähän on [i]vapaaehtoista[/i]. Hyvää jatkoa!
- Hyvää jatkoa! Moikka!
Tuosta vapaaehtoisuudesta olisin halunnut sanan pari sanoa, mutta tässä vaiheessa Veli Vanhimmalla oli jo kiire. Suurin havainto oli, että taas kerran Veli Vanhin tulee [i]yksin[/i] ovelle. Mikäli on edelleen tienraivaaja, niin raivauskaverit ovat todellakin vähissä. Ja kenttäilyajat siirtyneet myöhäisempään. Ja eronneet ovat [i]tietysti[/i] tehneet [i]jotain syntiä[/i]. :)
Tämä kaveri oli vanhojen vaikutelmieni perusteella sen verran... mitä nyt sanoisin... [i]ruutia keksimätön[/i], että keskustelusta ei ehkä olisi tullut kuitenkaan mitään kovin syvällistä. Potkin silti itseäni persiille kun en mitään yksityiskohtaisempaa tähän lyhyeen keskusteluun saanut sisällytetyksi. Pitäisiköhän tästä aiheesta tehdä opaskirja? :) Mitä, vaikka hölmömmällekin todistajalle mieleen jäävää, voi [i]luontevasti[/i] sanoa lyhyessä keskustelussa, vinkkejä?
EDIT: Sen verran pätkii että yksi osa jäi pois avauslauseen loppuosa kuului jotenkin niin että: "mikä sinulla oli meidän säännöistä vaikea noudattaa, vai vastustatko niinku aktiivisesti..."