Kirjoittaja Kivikko » 06.06.2012 12:46
En tiedä onko järjestön ote jäseniinsä kiristynyt, vai olemmeko me vain kehittäneet kykyämme nähdä asiat hieman eri näkökulmasta kuin aiemmin, ja näin huomanneet järjestön otteen toisin kuin aiemmin. Ehkä molempia.
Samaa hokemaa saarnaamisen tärkeydestä on joka tapauksessa hoettava, ettei ihmiset ehdi ajatella mitään sen vastaista, tai ihan vaan ehdi unohtaa kuinka ihanaa ja siunattua elämä on tulottomana ovelta ovelle roskan tyrkyttäjänä.
Kävi myösmielessä ajatus siitä, että pelokkaille ihmisille järjestäytynyt toiminta antaa suojan sille, ettei itse tarvitse ottaa vastuuta elämästään. Kaiken voi selittää sillä, että "Raamattu käskee", tai "vanhimmat opastivat" tekemään sen ja sen päätöksen. Tai että ihan suoraan on saatu Jumalalta ohjausta asiassa. Ei myöskään tarvitse pohtia, mitä saa tehdä ja mitä ei, kun toiset päättävät puolestasi.
Laput silmillä on helppo kulkea eteenpäin, kun sivuille ei näe, mikään ei harhauta keskittymistä yhteen ja samaan asiaan (tämä on myös syy hevosten silmälappujen käyttöön raveissa). Toisaalta siinä on se puoli, että minnekään muualle ei todellakaan näe, eikä se aina olekaan ihan niin hyvä juttu kuin luullaan. Kaikki ympärillä oleva jää vaille huomiota, pahimmassa tapauksessa oma perhe.
En tiedä onko järjestön ote jäseniinsä kiristynyt, vai olemmeko me vain kehittäneet kykyämme nähdä asiat hieman eri näkökulmasta kuin aiemmin, ja näin huomanneet järjestön otteen toisin kuin aiemmin. Ehkä molempia.
Samaa hokemaa saarnaamisen tärkeydestä on joka tapauksessa hoettava, ettei ihmiset ehdi ajatella mitään sen vastaista, tai ihan vaan ehdi unohtaa kuinka ihanaa ja siunattua elämä on tulottomana ovelta ovelle roskan tyrkyttäjänä.
Kävi myösmielessä ajatus siitä, että pelokkaille ihmisille järjestäytynyt toiminta antaa suojan sille, ettei itse tarvitse ottaa vastuuta elämästään. Kaiken voi selittää sillä, että "Raamattu käskee", tai "vanhimmat opastivat" tekemään sen ja sen päätöksen. Tai että ihan suoraan on saatu Jumalalta ohjausta asiassa. Ei myöskään tarvitse pohtia, mitä saa tehdä ja mitä ei, kun toiset päättävät puolestasi.
Laput silmillä on helppo kulkea eteenpäin, kun sivuille ei näe, mikään ei harhauta keskittymistä yhteen ja samaan asiaan (tämä on myös syy hevosten silmälappujen käyttöön raveissa). Toisaalta siinä on se puoli, että minnekään muualle ei todellakaan näe, eikä se aina olekaan ihan niin hyvä juttu kuin luullaan. Kaikki ympärillä oleva jää vaille huomiota, pahimmassa tapauksessa oma perhe.