Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 16.07.2012 14:00
"Datan ja Abiram esittivät valituksia Moosesta vastaan ja sanoivat hänelle, että hän yritti esiintyä
heidän ruhtinaanaan. Kun heitä kutsuttiin tulemaan Mooseksen eteen, he vastasivat kopeasti: ”Me emme tule!” (4. Moos. 16:12–14.) Jehova oli selvästikin tyytymätön heidän ilmaisemaansa henkeen. Hän teloitti kaikki kapinalliset. (4. Moos. 16:28–35.)"
(Vartiotorni 15. lokakuuta 2012 s. 13)
Eikö tässä ole ole mitä selvin eskikuvallinen kertomus siitä, miten meidän tulisi suhtautua niihin, joille on annettu etu toimia seurakunnan johtotehtävissä! Olen kuullut joistakin veljiksi kutsutuista, jotka Daatanin ja Abiramin tavoin saatuaan kutsun tulla rakkaudelliseen opastukseen vanhinten eteen, ovat tästä pöyhkeästi kieltäytyneet, eivätkä ainoastaan kerran, vaan toistuvasti kaikista rakkaudellisista vetoomuksista huolimatta.
Millaista henkeä arvelet moisen kuvastavan? Eikö ole aivan oikein, että tällaista henkeä osoittavat on aihetta rakkaudellisen järjestelyn tähden erottaa seurakunnan yhteydestä, jos hen mahdollisesti tulisivat katumapäälle ja ajattelisivat pöyhkeää ja nurjamielistä käyttäytymistään.
Vielä vakavammaksi asian tekee se, etteivät he osoita pöyhkeyttään vain vanhimpia tai veljesseuraa kohtaan, vaan itse Jehovan järjestelyä kohtaan. Tällainen voi olla hyvin hohtalokasta. Jehova on hyvin rakkaudellinen, mutta hän on myös hyvi tarkka kunniastaan. Olisi viisainta näissä asioissa tarkistaa omaa suhtautumistaan. Ei koskaan voi tietää miten vaarallisilla vesillä liikutaan asttautuessa Jehovaa ja hänen järjestelyjään vastaan.
Meneeks tääkin Suomi24:lle?
"Datan ja Abiram esittivät valituksia Moosesta vastaan ja sanoivat hänelle, että hän yritti esiintyä
heidän ruhtinaanaan. Kun heitä kutsuttiin tulemaan Mooseksen eteen, he vastasivat kopeasti: ”Me emme tule!” (4. Moos. 16:12–14.) Jehova oli selvästikin tyytymätön heidän ilmaisemaansa henkeen. Hän teloitti kaikki kapinalliset. (4. Moos. 16:28–35.)"
(Vartiotorni 15. lokakuuta 2012 s. 13)
Eikö tässä ole ole mitä selvin eskikuvallinen kertomus siitä, miten meidän tulisi suhtautua niihin, joille on annettu etu toimia seurakunnan johtotehtävissä! Olen kuullut joistakin veljiksi kutsutuista, jotka Daatanin ja Abiramin tavoin saatuaan kutsun tulla rakkaudelliseen opastukseen vanhinten eteen, ovat tästä pöyhkeästi kieltäytyneet, eivätkä ainoastaan kerran, vaan toistuvasti kaikista rakkaudellisista vetoomuksista huolimatta.
Millaista henkeä arvelet moisen kuvastavan? Eikö ole aivan oikein, että tällaista henkeä osoittavat on aihetta rakkaudellisen järjestelyn tähden erottaa seurakunnan yhteydestä, jos hen mahdollisesti tulisivat katumapäälle ja ajattelisivat pöyhkeää ja nurjamielistä käyttäytymistään.
Vielä vakavammaksi asian tekee se, etteivät he osoita pöyhkeyttään vain vanhimpia tai veljesseuraa kohtaan, vaan itse Jehovan järjestelyä kohtaan. Tällainen voi olla hyvin hohtalokasta. Jehova on hyvin rakkaudellinen, mutta hän on myös hyvi tarkka kunniastaan. Olisi viisainta näissä asioissa tarkistaa omaa suhtautumistaan. Ei koskaan voi tietää miten vaarallisilla vesillä liikutaan asttautuessa Jehovaa ja hänen järjestelyjään vastaan.
Meneeks tääkin Suomi24:lle?