Veljesseura.org

Tunnustan. Kun rupesin ajatusrikoksistani puhumaan ääneen ei kestänyt kauaa ennen kuin lähdin lahkosta kengänkuva perseessä. Silloinen koordinaattori mainitsi eräällä kutsumattomalla vierailullaan, että tutkimalla enemmän epäilyt katoavat. Ja vaikka eivät katoaisikaan, niistä ei silti olisi sopivaa keskustella muiden kristittyjen kanssa. Omalla kohdalla kävi niin, että mitä enemmän tutki, sitä enemmän vahvistusta epäilykset saivat. Tietysti käytin apuna myös muutakin kuin Vt-seuran omaa matskua. ;)

[quote="Kaarmis"]Olin ajatusrikollinen koko jeppulaurani ajan. Pidin turpani koko ajan kiinni erottamiseeni asti, myös puolisoltani. Kadun.[/quote]
Lainaan koko rimpsua, erotuksella, ettei mulla ollut puolisoa ja että erosin itse... 8)

Olin ajatusrikollinen koko jeppulaurani ajan. Pidin turpani koko ajan kiinni erottamiseeni asti, myös puolisoltani. Kadun.

[quote="Mievaan"]Syyllinen. ;-) [/quote]
Hyvin tiivistetty. Ajattelusta koituva syyllisyys tappoi hyvätkin ajatukset.

Mietin usein, että jutska ei toimi niin hyvin, kuin sen ohjeistuksen perusteella pitäisi toimia. Porukka liisi hommeleista, lain kirjaimenkin täyttäminen näytti usein ylivoimaiselta. Kyseiseen idealismiin kasvatettuna oli tietysti vaikea hahmottaa mistä oli kyse, siksipä ihmettelyt tuli otettua omaan piikkiin.

[quote="Johanneksen poika"]Teitkö useinkin ajatusrikoksen ollessasi vielä Jehovan todistaja?[/quote]
En kertaakaan, olin ulkoistanut ajatteluni Vt-seuralle.

Syyllinen. ;-) Oppi kyllä helposti pitää mölyt mahassa, ties et helposti saa kenkään. Kehenkään ei voinu oikein luottaa, etteikö ne olis kannellu vanhimmille. Nykysin välillä omille (jt) vanhemmille purnaan, jostain asiasta. Viimeks tais olla koulutuksesta ja jt nuorista, puhuttiin siitä et 80-90 luvulla kannustettiin suoraan rappusiivoojaks ja alottamaan tienraivauksen. Nyt ku ei oo enää mitään pelkoa, millä mun suun sais tukkoon, on mukava välillä sanoa, mitä ite oikeesti ajattelee.

En osaa kuvitella ihmistä, joka ei koskaan elämänsä aikana ajattelisi mistään asiasta hieman toisin, tai ainakin pohtisi sellaisen ajattelutavan mahdollisuutta. Johan seksin ajatteleminen ennen avioliittoa lasketaan pahuudeksi ja niin vakavaksi asiaksi, että sen peittämiseksi on pitänyt kehitellä kaikkia mekanismeja ajatusten suuntaamiseksi muualle. Puhumattakaan epäilyistä, jotka pitää haudata sen sijaan, että niitä saisi käsitellä. Jos näille sivuille on eksynyt todistaja-aikanaan, niin "ajatusrikos" on jo tapahtunut, ja sen lisäksi toimii jo järjestön sääntöjä/ohjeita vastaan.

Minua huvitti tuossa ensimmäisessä JoPo:n tekstin vt-kirjoituksessa yksityiskohta että ykseys-sana oli jatkuvasti sitaateissa. Sillä viitataan toki raamatulliseen ilmaisuun, mutta minulle se toi vaan mieleen että se todella on vain niin sanottua ykseyttä, asia, jota ykseydeksi nimitetään, mutta on lopulta kovin ironinen ilmaisu.

Järjestön kanta omaan ajatteluun lienee siis tämän kaltainen: " saat ajatella mitä haluat, kunhan ajattelet vain ja ainoastaan meidän ajatuksiamme, kunhan ajatukset ovat vain nykyisen oppimme mukaisia".
Surullista, että julistajiin menee täydestä ajatus, että ihminen saa itse päättää oman uskontonsa (varsinkin lapset), mutta kuitenkaan "[i]meidän täytyy päättää itse, mitä uskomme[/i]"-mallista ajattelua ei sallita, ja sitä pidetään vaarallisena. Tai ehkä vain sitä pidetään vaarallisena, että riippumatto ajattelee..?

[quote="Johanneksen poika"]Lue lisää: http://johanneksenpoika.fi/ajattelun_vapaus.html[/quote]
Hyvä summaus VT-seuran jakomielisestä materiaalista. Luulisin, että lehtien pääkohderyhmä menee juuri noin. Käännytyksen alussa pitää olla avoimin mielin, sitten sulkea kaikki häiritsevät ajatukset pois ja niellä Herätkään paheksuma propaganda ilman mitään kysymyksiä.

Ikävä vaan, että myös aktiivitodistajat joutuvat lukemaan Herätkäänsä. Pitkä altistus näille molemmille saa helposti herkimmiltä pään sekaisin.

[quote="Johanneksen poika"]Teitkö useinkin ajatusrikoksen ollessasi vielä Jehovan todistaja?[/quote]
En käytännössä koskaan ennen viimeisiä vuosia. Sitten kun Totuuteen™ tuli mielessäni ensimmäisiä säröjä, koko roska sortui aika nopeasti. Irtautumisvaihe vei silti oman aikansa.

Minä myönnän sortuneeni aikoinani tuollaiseen rikollisuuteen.

Mm. erään kerran kokoukseen mennessä juteltiin Vt-tutkistelu aineistosta ja kerroin miten se hyvin soveltuu siihen ja siihen. Sisar keskeytti ja sanoi, ettei seura noin opeta. No, kului muutama viikko ja uusi tutkistelu aineisto tuli juuri omien ajatusteni mukaisesti. Silloin ajatukseni oli, että huh,herra isä, olenkohan voideltu, minä joka olin mukana, jotta saisin tavata kuolleen mieheni paratiisissa.

Noin hullu ja "rikollinenkin" sitä on aikoinaan ollut.

Teitkö useinkin ajatusrikoksen ollessasi vielä Jehovan todistaja? On mielenkiintoista, että Vartiotorni- ja Herätkää!-lehti ovat "hieman" eri linjoilla siinä, saako JT ajatella itsenäisesti vai ei.

Lue lisää: http://johanneksenpoika.fi/ajattelun_vapaus.html