Kirjoittaja Seuraaja » 24.11.2012 16:51
"Ihmisen keho on luonnostaan niin kaunis ettei sitä ole syytä piirustella", jotenkin näin sanoi eräässä haastattelussa eräs suomalainen tunnettu korusuunnittelija ja minä olen kyllä samaa mieltä.
Olen ajatellut miltä nuo tatuoinnit näyttävät kun ikää tulee ja iho muuttuu, no ei varmaankaan yksi tai kaksi pientä tatuointia vielä häiritse ikääntyessäänkään mutta useampi kyllä.
- nykysinhän monet aloittavat tatuoinnin ja jatkavat sitä laajentaen kuvioita jokapuolelle kehoa.
Itse en ottaisi tatuointia korostaakseni jotakin persoonallisuuteni ominaisuutta tai lisätäkseni jotakin kuvitteellista viehätysvoimaa kun kuitenkin näissä asioissa voi mieli muuttua.
Katson mieluummin esim. aitoja ruusuja puutarhassa tai niistä tehtyjä maalauksia seinällä jolloin voin katsella niitä pitkäänkin tuntematta oloani kiusaantuneeksi tai pelkäämättä että mielenkiinnon kohteeni sanoo: "mitä tuijotat?"
Vartiotornin verkkokirjastossa on aihetta käsitteleviä artikkeleita joista erästä lainaten:
"" Tatuoinnit voivat muiden muotivillitysten tavoin menettää aikanaan hohtonsa. Mitä arvelet, onko olemassa sellaisia vaatteita – farkut, paita, mekko – tai sellaisia kenkiä, joista pidät niin paljon, että voisit sitoutua pitämään niitä lopun elämääsi? Ei tietenkään! Mallit, leikkaukset ja värit muuttuvat. Tatuoinnista on kuitenkin, toisin kuin asusteista, vaikea päästä eroon. Sitä paitsi se mikä on sinusta ”siistiä” 16-vuotiaana, ei välttämättä viehätä sinua, kun tulet 30-vuotiaaksi."" g03 22/9 s. 25-27
Olisiko minun sopivaa ottaa tatuointi?
- tässä on kyllä ajatusta...
"Ihmisen keho on luonnostaan niin kaunis ettei sitä ole syytä piirustella", jotenkin näin sanoi eräässä haastattelussa eräs suomalainen tunnettu korusuunnittelija ja minä olen kyllä samaa mieltä.
Olen ajatellut miltä nuo tatuoinnit näyttävät kun ikää tulee ja iho muuttuu, no ei varmaankaan yksi tai kaksi pientä tatuointia vielä häiritse ikääntyessäänkään mutta useampi kyllä.
- nykysinhän monet aloittavat tatuoinnin ja jatkavat sitä laajentaen kuvioita jokapuolelle kehoa.
Itse en ottaisi tatuointia korostaakseni jotakin persoonallisuuteni ominaisuutta tai lisätäkseni jotakin kuvitteellista viehätysvoimaa kun kuitenkin näissä asioissa voi mieli muuttua.
Katson mieluummin esim. aitoja ruusuja puutarhassa tai niistä tehtyjä maalauksia seinällä jolloin voin katsella niitä pitkäänkin tuntematta oloani kiusaantuneeksi tai pelkäämättä että mielenkiinnon kohteeni sanoo: "mitä tuijotat?"
Vartiotornin verkkokirjastossa on aihetta käsitteleviä artikkeleita joista erästä lainaten:
"" Tatuoinnit voivat muiden muotivillitysten tavoin menettää aikanaan hohtonsa. Mitä arvelet, onko olemassa sellaisia vaatteita – farkut, paita, mekko – tai sellaisia kenkiä, joista pidät niin paljon, että voisit sitoutua pitämään niitä lopun elämääsi? Ei tietenkään! Mallit, leikkaukset ja värit muuttuvat. Tatuoinnista on kuitenkin, toisin kuin asusteista, vaikea päästä eroon. Sitä paitsi se mikä on sinusta ”siistiä” 16-vuotiaana, ei välttämättä viehätä sinua, kun tulet 30-vuotiaaksi."" g03 22/9 s. 25-27
Olisiko minun sopivaa ottaa tatuointi?
- tässä on kyllä ajatusta...