Rukoilu

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Rukoilu

Re: Rukoilu

Kirjoittaja sinner74 » 30.01.2013 10:21

lavanpalvelija kirjoitti:No ei rukoilusta ainakaan mitään haittaa ole.
No se vähän riippuu olosuhteista...

Vakavasti ottaen, ei kai itsekseen puhumisesta mitään suurempaa haittaa voi olla. Joku voi pitää toisen itsekseen puhumista omituisena, mutta se ei liene itsekseen puhujan ongelma.

Toisaalta, jos odottaa itsekseen puhumisen johtavan merkittäviin tuloksiin, esimerkiksi monologissa esitettyjen toiveiden toteutumiseen, jonkin sortin pettymystä voi mahdollisesti joutua käsittelemään. Pettymykset kuuluvat elämään.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja lavanpalvelija » 29.01.2013 14:27

No ei rukoilusta ainakaan mitään haittaa ole. Rukouksen toimintaperiaatetta ei ole vaikea käsittää, se kuinka homma toimii on varsin yksilöllistä ja henkilökohtaistakin nähtävästi.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja SonOfJesus » 28.01.2013 10:11

p0ter0 kirjoitti:Ei henkilökohtaisessa kokemuksessa ole ongelmaa niin kauan, kun sitä kokemusta ei tyrkytetä muille, kuin siitä kiinnostuneille.
Niin, eihän sanassa turhaan sanota, että meistä ei pitäisi monien pyrkiä opettajiksi, sillä me tulemme saamaan raskaamman tuomion.

Tämä usein tulkitaan niin, että jumala tuomitsee raskaammin, mutta minä tulkitsen sen niin, että opettajille on oikeus esittää kritiikkiä eli he joutuvat kestämään myös oppilaidensa mahdollisen tuomion.

Jehovan todistajien keskuudessa taas opettajat ottavat sillä tavoin vastuun, että kaikki arvostelijat erotetaan. He saavat opettaa mitä tahansa jumalansa nimissä eikä kellään ole siihen mitään sanomista. Pitää vain odottaa, että Jehova puuttuu asiaan. Vrt. kivitetyt profeetat.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja Kivikko » 25.01.2013 15:52

Itse en ole koskaan saanut vastauksia rukouksiini, jos rukousten kohteena on ollut jumala. Jos olen ihmisiltä "rukoillut" eli anellut/ pyytänyt jotain, olen saanut vastaukset huomattavasti selkeämmässä muodossa ja inhimillisemmässä ajassa, vaikka joskus vastaukset ovatkin olleet kielteisiä.

Aika monessa tutkimuksessa on yhdistetty rukoilun ja meditoimisen vaikutukset yleisesti ottaen saman kaltaisina (vaikka meditoiminen onkin ajatusten tyhjentämistä eikä ajattelua itsessään). Kyllähän ajatusten jäsenteleminen keskustelumuotoon auttaa jäsentelemään niitä ajatuksia, jos ne tuntuvat olevan sekaisin ja suurena möykkynä. Ajatusten selvittämisen jälkeen olokin voi olla huomatttavasti parantunut. Kyseessä tuskin kuitenkaan on mitään tekemistä jumalallisuuksien kanssa, vaan ihmisen omissa aivoissa tapahtuva toiminta.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja p0ter0 » 23.01.2013 21:14

sinner74 kirjoitti:
theos kirjoitti:Mutta jos joku saa siitä avun esim. huumeisiin tai alkoholismiin niin ihan hyvä. Kunhan tyytyy pitämään sen avun omanaan.
Toisaalta ymmärrän, miksi moni tuossa tilanteessa alkaa elämöimään yleispätevyyden puolesta. Hommelin voi kuvitella omalle kohdalle.

Jos olisin 100% varma, että olen keskusteluyhteydessä Jumalaan, ja hän henkilökohtaisesti auttaa minua ongelmissani, miksi ihmeessä en suosittelisi käyttämääni menetelmää toisille? Hyväähän minä tarkoittaisin. Pitäisin uskomattomana, jos minua ei uskottaisi.
Hyvä pointti. Sen verran kullakin olisi kuitenkin hyvä olla sosiaalisen tilanteen lukutaitoa ja nöyryyttä, että pitää suunsa kiinni viimeistään, kun on sanottu, "Kiitos ei." Ei tarvitse olla empaatikko tai telepaatikko, että tilanne on mahdollista ymmärtää sanomattakin. Väärin valitut, vaikkakin hyvää tarkoittavat sanat voivat olla pahimmassa tapauksessa kohtalokkaita.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja theos » 23.01.2013 20:53

Niin... onhan se toki noinkin. Etenkin jos on ihminen joka aidosti haluaa hyvää myös toisille. Tässä se sitten tuleekin se törmäysvaara... ja kenties joutuu heräämään todellisuuteen.
Se on vähän kuten huume. Sitäkin moni mielellään kavereilleen tarjoaa.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja sinner74 » 23.01.2013 20:40

theos kirjoitti:Mutta jos joku saa siitä avun esim. huumeisiin tai alkoholismiin niin ihan hyvä. Kunhan tyytyy pitämään sen avun omanaan.
Toisaalta ymmärrän, miksi moni tuossa tilanteessa alkaa elämöimään yleispätevyyden puolesta. Hommelin voi kuvitella omalle kohdalle.

Jos olisin 100% varma, että olen keskusteluyhteydessä Jumalaan, ja hän henkilökohtaisesti auttaa minua ongelmissani, miksi ihmeessä en suosittelisi käyttämääni menetelmää toisille? Hyväähän minä tarkoittaisin. Pitäisin uskomattomana, jos minua ei uskottaisi.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja loikkarisusi » 23.01.2013 20:04

Tony kirjoitti:
theos kirjoitti: Miten sinulle on rukoilu toiminut? Oletko kokenut saaneesi vastauksia? Oletko edes uskotellut itsellesi saaneesi niitä?
Näin:
p0ter0 kirjoitti:Sama tunne kuin olisin puhunut lasten leikkipuhelimeen. Ei vastauksia, eikä edes tunnetta, että joku kuuntelisi. Rakenna tuon pohjalle nyt sitten henkilökohtainen suhde.
Melko nopeasti aloin vain "rukoilla" lapsena, eli kun sitä minulta odotettiin esim. konventin ruokailussa niin painoin pääni nöyrästi alas ja laskin mielessäni kymmeneen. Onneksi en ole mies joten ei sentään tarvinnut rukoilla missään ääneen! Samaa kaavaahan kaikki tuntuivat kokouksissa vetävän, vaikka ylpeilläänkin sillä etteivät rukoukset muka ole ulkoluentaa kuten "maailman ihmisillä". Näiden rukousten aikana ajattelin omia asioitani ja sitten seurasikin jo automaattinen kuoroaamen.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja theos » 23.01.2013 18:42

Asiaa ei voi paljoa paremmin sanoa kuten SOJ tuossa kirjoittaa yllä.
Kaikille tuhansille eri jumaluuksia palvoville uskonnoille löytyy sellainen yhteinen piirre, että niistä jokaisesta löytyy kuitenkin yksilöitä jotka ovat täysin vakuuttuneita saaneensa jumalaltaan täsmällisiä ja aivan ilmeisiä vastauksia. Tosin yhdenkään toisen vääräuskoisen kilpailevaa samaa kokemusta he eivät pidä todellisena.
Mutta jos joku saa siitä avun esim. huumeisiin tai alkoholismiin niin ihan hyvä. Kunhan tyytyy pitämään sen avun omanaan.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja p0ter0 » 23.01.2013 18:39

Ei henkilökohtaisessa kokemuksessa ole ongelmaa niin kauan, kun sitä kokemusta ei tyrkytetä muille, kuin siitä kiinnostuneille.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja SonOfJesus » 23.01.2013 18:22

Minulla oli hyvin vahva henkilökohtainen yhteys Jehovaan. Tunsin omaavani sisäisen yhteyden Häneen. Jehovan ohjauksessa sain myös puolisokseni "sisaren", josta olin saanut "ennakkoilmoituksen" jo vuosia aiemmin.

Kerran seurakunnassamme ollut vanha voideltu tuli kokouksen jälkeen kehumaan julkista rukoustani.

Nykyisin minulla ei ole sellaista yhteyttä Jehovaan. Ajattelen nykyisin, että usko on voimakas henkinen voima. Monet ajattelijat ajattelevat, että rukous on keskustelu alitajunnan kanssa. Minä ajattelen samoin.

AAssa on paljon kokemuksia kuinka rukoileminen on auttanut ahdingon hetkinä. Tarvitaanko siihen jotain ulkopuolista voimaa tai henkeä? Jos joku taas kokee saaneensa ulkopuoliselta hengeltä apua, niin pitäisikö kieltää hänen kokemuksensa?

Avun saaminen on aina hyvä asia. Toinen asia on sitten se, että jotkut ihmiset haluavat valtaa muiden ihmisten yli tällaisten kokemusten avulla. Siksi olisi aina edullisempaa ymmärtää näiden kokemusten todellinen luonne.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja ajoulupukisti » 23.01.2013 16:25

Kuva

Re: Rukoilu

Kirjoittaja p0ter0 » 23.01.2013 13:41

Seuraaja kirjoitti:Voidaanko olla aivan varmoja ettei Jumala kuule rukouksia huolimatta että Jumalalle esitetään tai on esitetty rukouksia uskoen Häneen? - ja koska Jumala ei näytä vastaavan, Häntä ei myöskään ole ja rukous esitetään turhaan.

- mutta voidaanko missään tilanteessa katsoa että Jumala olisi vastannut jossakin tilanteessa jonkun ihmisen kautta jollakin tavalla, vaikkapa odottamattomana apuna, myötäelämisenä, kuuntelijana, tai että olisi saanut vastauksen johonkin kysymykseen joka on askarruttanut pitkiä aikoja?
- Jumala voi Raamatun mukaan käyttää ihmistä sellaisena kanavana ja lähetettynä enkelinä mutta usein tämä voi jäädä huomaamatta tai tulla huomioiduksi vasta paljon myöhemmin...

...oman kokemukseni mukaan johon ei kuulu suorat vastaukset Jumalalta vaikka kauansitten rukoilin intensiivisesti eräinä öinä ja säilyin elossa.

Aikaajoin rukoilen keskittymättömästi, ajatukset lähtevät harhailemaan ja ajattelen ettei Jumala tällaista sekasotkua tule kuuntelemaan mutta silloin yritän muistaa sen miten yksinkertaisella tavalla Jeesus opetti opetuslapsiaan rukoilemaan Isä-meidän rukouksen ja pyrin lausumaan rukoukseni sen sanoin.
Vuosia olen ollut väsynyt rukoilemaan, olen ainoastaan esittänyt "huokauksia" joista huomasin Raamatun kirjoittavan Jumalan Sanana Roomalaiskirjeen 8:ssa luvussa; 26 Samalla tavoin henki+ myös tulee heikkoutemme avuksi;+ sillä sitä, mitä meidän tulisi tarvitessamme rukoilla, emme tiedä,+ mutta henki+ itse puhuu meidän puolestamme lausumattomin huokauksin*. 27 Kuitenkin hän, joka tutkii sydämet,+ tietää mikä hengen+ tarkoitus* on, sillä se puhuu pyhien+ puolesta sopusoinnussa Jumalan kanssa.

_...22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta on yhdessä huokaillut..._
Toisinuskovaiset ihmiset osoittavat omille jumaluuksilleen rukouksia, joihin samalla tavalla koetaan tai jätetään kokematta vastauksia. Aivan samalla tavalla vastauksia voi löytyä siihen leikkipuhelimeen huokailun jälkeen. Ilmiö on mielestäni aivan samanlainen kun napsauttaa valokatkaisimesta valot päälle ja samaan aikaan kuuluu ulkoa pamaus, niin voi tulla voimakas tuntemus, että nämä kaksi tapausta liittyvät toisiinsa. Voin kuvitella rukousvastauksen tuntuvan yhtä "maagiselta".

Re: Rukoilu

Kirjoittaja theos » 23.01.2013 13:01

Yhteydenotto vt-seuraan on ollut sentään hieman todellisempaa elämää. Tosin jos esität sinne kysymyksiä teologiasta tai vastaavista muista mieltäsi painavista ongelmista on palaute yhtä olematonta kuin Jehovan osalta. Mutta jos tiedustelet kuinka voit lahjoittaa seuralle rahaa tai omaisuutta tulee yhteydenotto välittömästi ja erinomaisen runsaiden ohjeiden kera.

Tulipa tässä mieleeni, että kenties tuo rukousten yhdyshenkilö Jeesus oli tarkoitettu toimimaan vain menneessä historiassa ja meidän aikanamme eli ainakin vuoden 1914 jälkeen tulisi rukoukset esittää järjestön kautta. Tai ainakin hallintoelimen... ja jos niin toivottavasti jokaisen nimeä ei tarvitsisi erikseen muistaa ja mainita. Kenties kyseessä onkin ollut vain menettelytapavirhe ja siksi viestit eivät ole menneet perille.

Re: Rukoilu

Kirjoittaja Tony » 23.01.2013 12:43

Rukoiluhan on Vt-seuran mukaan myös melkoista pykäläviidakkoa. Tullakseen kuulluksi, pitää rukoilla

- uskoa ilmaisten
- oikeassa hengessä
- vilpittömästi
- oikealla asenteella
- oikeita asioita
- säännöllisesti

Lisäksi rukouksen tulee olla muotoiltu oikein. Rukouksen tulee olla

- esitetty kunnioittavasti
- ei liian rutiininomainen
- allekirjoitettu Jehovalle Jeesuksen Kristuksen kautta
- viimeisen sanan tulee olla "aamen"

Rukouksen sisällön tulee myös olla sopivalla tavalla jyvitettyä. Rukouksen pääpaino tulisi keskittyä Jehovaan, Hänen valtakuntaansa sekä Hänen kiittämiseen että ylistämiseen. Tämän jälkeen Jehovaa voi lähestyä henkilökohtaisilla - tai muiden - huolilla. Omien huolien osuus ei kuitenkaan saa ylikorostua rukouksissa.

Jos meistä siis tuntuu että emme ole saaneet vastauksia rukouksiimme, niin saatamme olla unohtaneet jonkun kohdan rukousten sopimus-, vastaus- ja toimitusehdoista. Sopimusrikkomus on voinut tapahtua myös siinä, että kun rukouksen on tultava sydämestä, mutta siinä pitää kuitenkin noudattaa ylläolevia ehtoja, niin näiden yhteensovittamisessa saattaa esiintyä yhteensopivuusongelmia.

Tämän kaiken lisäksi rukousten tulee vielä olla Jehovan tahdon mukaisia. Jehovalla on myös oikeus vastata tai olla vastaamatta tahtonsa mukaan.

Ylös