Kirjoittaja Tony » 19.10.2007 14:31
saara kirjoitti:Miksei eroteta? Voiko kumminkin itse erota, jos haluaa? Kuinka kauan voi vetkutella, ennenkuin joutuu puhutteluun?
Ei eroteta kun ei ole vielä virallisesti mihinkään liityttykään. Mutta sehän ei tietenkään estä seurakuntaa suhtautumasta entiseen kastamattomaan julistajaan yhtä 'lempeästi', kuin entiseen kastettuun julistajaankin.
Miksei sitä nyt voisi ilmoittaa vanhimmille, ettei enää halua olla kastamaton julistaja. "Vetkuttelun" pituus riippuu aina tapauksesta.
Ja miten mun miehen käy ja kotitutkistelun? Nykyään sitä pidetään lähinnä hänelle. En oo halunnut edes hälle vielä kertoa mun "tutkimuksista". Ei hän nyt ole niin kauhean kiinnostunut oikeesti tutkimaan, lähinnä se on kai sellainen sosiaalinen tapahtuma. Mutta jos/kun en suostu katumaan, niin eihän mun kanssa saa olla tekemisissä!
Voi pee, mies ei varmaan edes tiedä, mitä tapahtuu, jos mä päätän häippästä järjestöstä
Koska olette kumpainenkin noin alussa 'teokraatisella urallanne', niin olisi ehkä parasta kertoa miehellesikin "tutkimuksistasi". Voitte sitten kahdestaan keskustella jehovantodistajuudesta täysin avoimesti, mahdollisesti täysin ilman pelkoa - ajattelusta - kiinni jäämisestä. Mitä pidempään vetkuttelet, sitä syvemmälle voi miehesi ajautua jehovantodistajuudessa, ja kun riittävän syvällä on, ei pois pääseminen ole enää kovin helppoa. Esiin astuu mielenhallinnan vaikutus ihmisen ajattelutapaan.
Mä olen aika surullinen koko tästä touhusta, mutta paluuta entiseen ei ole
Älä nyt vielä heitä kirvestä kaivoon! Ei elämä lopu jehovantodistajuuteen, 'jotkut' ovat sitä mieltä, että se vasta alkaa sen jälkeen.
Kaiken tän jälkeen en enää koskaan voi palata entisille raiteille! Jotain on peruuttamattomasti muuttunut.
Tuttu tunne kun vartiotorniseuran kiiltokuva alkaa haalistua...
Tietysti mä pelkään, että mut puhutaan ympäri. Olen, ikävä kyllä, aika ympäripuhuttavissa oleva ihminen, noin kaiken kaikkiaan.
Ehkä olisitte miehesi kanssa kahdestaan vahvempia, mikäli avaisitte ensin vapaan keskusteluyhteyden aiheesta?
Tällä hetkellä tiedän vaan sen, että Jumalasta en halua erota, vaan en halua olla tekemisissä moisen valehtelijoiden klubin kanssa.
Sehän tässä on paskinta, että joutuu eroon ihmisistä, jos haluaa eroon järjestöstä!
Noh, tuollaiseen pattitilanteeseen vt-seura jäseniään tietoisesti ajaakin. Monet valitsevat sitten mielummin ystävänsä ja sukulaisensa, ja antavat vt-seuran hallita elämäänsä muuten miten tahtoo. Ymmärrettävää toisaalta.
Jumalaansa ei kenenkään tarvitse jättää vaikka vartiotorniseuransa jättäisikin. Eikös se ole kuitenkin aika henkilökohtainen asia tuo usko, eikä kenenkään tulisi sitä saada muokata haluamaansa muottiin.
Koettakaa kestää mun vuodatuksia. Äsken pääsi ekaa kertaa itku
Anna tulla vaikka toisenkin kerran, se kuulemma kuitenkin helpottaa!
Matka irti vt-seurasta voi olla rankkaakin rankempi, mutta yritäpä löytää ihminen, joka ei ole ollut tyytyväinen tehtyään tuon matkan...
[quote="saara"]Miksei eroteta? Voiko kumminkin itse erota, jos haluaa? Kuinka kauan voi vetkutella, ennenkuin joutuu puhutteluun?[/quote]
Ei eroteta kun ei ole vielä virallisesti mihinkään liityttykään. Mutta sehän ei tietenkään estä seurakuntaa suhtautumasta entiseen kastamattomaan julistajaan yhtä 'lempeästi', kuin entiseen kastettuun julistajaankin.
Miksei sitä nyt voisi ilmoittaa vanhimmille, ettei enää halua olla kastamaton julistaja. "Vetkuttelun" pituus riippuu aina tapauksesta.
[quote]Ja miten mun miehen käy ja kotitutkistelun? Nykyään sitä pidetään lähinnä hänelle. En oo halunnut edes hälle vielä kertoa mun "tutkimuksista". Ei hän nyt ole niin kauhean kiinnostunut oikeesti tutkimaan, lähinnä se on kai sellainen sosiaalinen tapahtuma. Mutta jos/kun en suostu katumaan, niin eihän mun kanssa saa olla tekemisissä!
Voi pee, mies ei varmaan edes tiedä, mitä tapahtuu, jos mä päätän häippästä järjestöstä :shock: [/quote]
Koska olette kumpainenkin noin alussa 'teokraatisella urallanne', niin olisi ehkä parasta kertoa miehellesikin "tutkimuksistasi". Voitte sitten kahdestaan keskustella jehovantodistajuudesta täysin avoimesti, mahdollisesti täysin ilman pelkoa - ajattelusta - kiinni jäämisestä. Mitä pidempään vetkuttelet, sitä syvemmälle voi miehesi ajautua jehovantodistajuudessa, ja kun riittävän syvällä on, ei pois pääseminen ole enää kovin helppoa. Esiin astuu mielenhallinnan vaikutus ihmisen ajattelutapaan.
[quote]Mä olen aika surullinen koko tästä touhusta, mutta paluuta entiseen ei ole :( [/quote]
Älä nyt vielä heitä kirvestä kaivoon! Ei elämä lopu jehovantodistajuuteen, 'jotkut' ovat sitä mieltä, että se vasta alkaa sen jälkeen. :wink:
[quote]Kaiken tän jälkeen en enää koskaan voi palata entisille raiteille! Jotain on peruuttamattomasti muuttunut. [/quote]
Tuttu tunne kun vartiotorniseuran kiiltokuva alkaa haalistua...
[quote]Tietysti mä pelkään, että mut puhutaan ympäri. Olen, ikävä kyllä, aika ympäripuhuttavissa oleva ihminen, noin kaiken kaikkiaan.[/quote]
Ehkä olisitte miehesi kanssa kahdestaan vahvempia, mikäli avaisitte ensin vapaan keskusteluyhteyden aiheesta?
[quote]Tällä hetkellä tiedän vaan sen, että Jumalasta en halua erota, vaan en halua olla tekemisissä moisen valehtelijoiden klubin kanssa.
Sehän tässä on paskinta, että joutuu eroon ihmisistä, jos haluaa eroon järjestöstä![/quote]
Noh, tuollaiseen pattitilanteeseen vt-seura jäseniään tietoisesti ajaakin. Monet valitsevat sitten mielummin ystävänsä ja sukulaisensa, ja antavat vt-seuran hallita elämäänsä muuten miten tahtoo. Ymmärrettävää toisaalta.
Jumalaansa ei kenenkään tarvitse jättää vaikka vartiotorniseuransa jättäisikin. Eikös se ole kuitenkin aika henkilökohtainen asia tuo usko, eikä kenenkään tulisi sitä saada muokata haluamaansa muottiin.
[quote]Koettakaa kestää mun vuodatuksia. Äsken pääsi ekaa kertaa itku :cry:[/quote]
Anna tulla vaikka toisenkin kerran, se kuulemma kuitenkin helpottaa! :wink:
Matka irti vt-seurasta voi olla rankkaakin rankempi, mutta yritäpä löytää ihminen, joka ei ole ollut tyytyväinen tehtyään tuon matkan...