Veljesseura.org

Paimioon rakennettiin sali 80-90-luvun vaihteessa perinteisin menetelmin. Prosessi oli pitkä ja raastava. Ennen salin rakentamista kokouksissa kävi noin 120 henkilöä. Saliprojektin aikana porukka supistui niin, että kokouksissa kävi enää 80 henkeä.
Pitkä, kallis ja raastava saliprojekti taisi väsyttää aika monta uskonveljeä ja sisarta. Eivät halunneet tulla enää nauttimaan kättensä työstä ja virvoittavista totuuden sanoista.
Ymmärrän hyvin, miksi pikasalirakentaminen on kehitetty.

Pikarakentamisen idea on mainio ja toden totta: uudisrakennus nouseen viikonlopussa, parissa täydelliseen käyttökuntoon. Halvaksikin se tulee, sillä ainoat pakolliset maksut ovat lähinnä materiaalikulut, kunnallisteknistet- ja muut tähän verrattavat maksut
sekä talkooväen vakuuttaminen.

Idean soveltaminen korjausrakentamiseen on myös hyvä, sillä materiaalikuluissa säästetään, eikä aiheuteta tarpeettomia ympäristökuluja.

Samaa ideaa olen havainnut joidenkin talotehtaitten käyttävän, jopa niin, että omakotitalo on noussut (tosin valmiille sokkelille ja piirustusten mukaisille putkituksille) yhdessä päivässä täysin valmiina.

Kaikkein oleellisinta on hyvä suunnittelu ja tämän Jehovan todistajat osaavat kunnioitettavan hyvin myös paikalliset olosuhteet huomioonottaen.

[quote="Henekka83"]
- Kokoussaleista 1990-luvulla tehtyjä on valtaosa. Lähivuosina huomattava osa niistä vaatii saneerausta.[/quote]

Tästä on varmaan keskusteltu täällä, mutta tiukkaa tulee olemaan myös jt-seurakunnilla, ainakin kasvukeskusten ulkopuolella, kun yrittävät näitä pikalaatikoitaan korjata. Rahaa ei löydy peräkylien iäkkäämmän jäsenistön povesta.

Seurakuntien yhdistäminen on ja tulee olemaan tulevien vuosien megatrendi. 90-luvulla samoissa piireissä haaveiltiin valtavasta kasvusta ja nyt palataan vanhaan tilanteeseen ja kenties jopa heikompaan jamaan.

Tilanteet vaihtelee.

Tollasen uutisen bongasin paikallislehden sivulta:
http://www.ess.fi/?article=426078

Lainaus:
Jehovan todistajien kehittämää kokoussalien pikarakennusmenetelmää voi soveltaa myös peruskorjauksiin. Näyttö on käynnissä Hartolassa kahden viikonlopun aikana.

Ympäri maata tullut, satapäinen ammattirakentajien joukko korjaa rakennuksen lattiasta kattoon. Töihin sisältyvät myös vaativat sähkö-, putki-, ilmastointi- ja äänentoistourakat.

Minuutin tarkkuudella suunniteltu aikataulu ja työvaiheistus osoittaa todeksi yleisen käsityksen, että vanhan korjaaminen ei ole uuden rakentamista nopeampaa.

- Samalla porukalla voisimme rakentaa samassa ajassa myös uuden salin, sanoo hankkeen projektikoordinaattori Juha Tarén.

Se, että Hartolassa ei rakenneta uutta salia selittyy rakennuksen hyvällä kunnolla. Korjaus lähtee siitä, ettei runkoon ja eristyksiin tarvitse koskea. Ainoastaan sisätilat ja talotekniikka uusitaan.

Itse asiassa korjauspikarakentamisesta on tulossa uudisrakentamista isompi buumi.

- Kokoussaleista 1990-luvulla tehtyjä on valtaosa. Lähivuosina huomattava osa niistä vaatii saneerausta.