Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja Veli-Hopea » 16.10.2014 01:23

jotka ovat edelleen yhdessä toisen JT-hurahduksesta huolimatta?
Väkisinhän tällaisessa on sellainen kisma ainakin hurahtaneen silmissä, ettei tilanne ole hyvä tai paras mahdollinen , ennenkuin toinenkin hurahtaa.

Taas hurahtamattoman silmissä tilanne on hiukka toinen. Tilanne voi olla ihan hyvä tai jopa paras mahdollinen vaikka toinen olisikin hurahtanut.

Hurahtanut elää toiveissa ikuisista elämistä, joita ei saa ennen kuin toinenkin hurahtaa.
Ei hurahtanut on realisti ja elää parisuhteensa todennäköisesti nyt ja tässä ja satsaa siihen täysin tyytyväisenä tyytyen kohtaloonsa poistua luonnollisesti kun aika jättää.
Pystyykö hurahtanut satsaamaan parisuhteeseen 100%sti, kun uskoo toisen kuolevan viimeistään harmagedonissa?
Aika paska tilanne hurahtaneelle.

Sen täytyy vaikuttaa parisuhteeseen ja nakertaa ihan perkeleesti. Ei hyvä.

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja Tony » 15.10.2014 22:27

Onhan noita "jakautuneen huonekunnan" (Jt-termi avioliitosta, jossa toinen on Jt ja toinen ei) liittoja ja osa varmaan jopa toimii. Sitten on vastapainona myös paljon erotapauksia. Että ihan tapauksesta kiinni nämä.

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja selavii » 15.10.2014 20:32

Mitenkä näette, onko ei-JT:n ja JT:n liitolla tulevaisuutta? Eli onko tiedossa pariskuntia, jotka ovat edelleen yhdessä toisen JT-hurahduksesta huolimatta? Kannattaako tätä yrittää jatkaa sovinnolla, vai hakkaanko vain turhaan päätäni seinään?

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja pahis666 » 30.07.2014 10:41

mies parka!!, luottaisin kuitenkin aika paljon vanhaan kunnon murrosikään ja siihen genitaaleilla ajatteluun&pussikaljan himoon?? ennen sitä ja erityisesti tuon vaiheen jälkeen on tilausta sille rennommalle järkevämmälle huoltajalle mille ei tarvitse elää kaksoiselämää?!! ehkä kerran vuodessa vois käväistä myös kokouksessa ja udella lapsilta pientä perustelua "maallikolle" miksi sen jehovan pitää kolata koko planeetta eikä vaan pahoja ihmisiä???!!!!
(pieni tippa silmäkulmaan kysäiset että -kai teillä tulee edes vähän isiä ikävä kun isi tuskin mahtuu teijän kanssa samaan paratiisiin??)
:D isin ajatusmaailma kun ei ole niin narsistinen että hänen ja hänen uskontokamujen takia jumalan pitää eliminoida n.6miljardia ihmistä jotta voitais seisoskella paratiisin laidalla ja katsella ku leijona silittää lammasta?? wtf

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja selavii » 29.07.2014 20:19

Eipä tarvinnut kysellä mitään, lasten suusta on kesän aikana alkanut tulemaan VT-scheissea :(

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja Bergerac » 03.07.2014 20:15

selavii kirjoitti:Mitenkäs noilta lapsukaisiltani voisi vaivihkaa kysellä, että mitä äiti on JT-opista heille kertonut?
Sanoisin varovaisesti niinkin, että lapsien käytöksestä/sanomisista/olemuksesta jne saatat jo osaltaan havaita onko mahdollisesti satunnaista tai ääritapauksessa järjestelmällistä sanotaanko "Seuran maailmankuvan" tarjoamista tapahtunut. Siis salassa sinulta.

Kenties esim päivän, iltapäivän, illan kuulumisia voisi yleisesti kysellä. Mitä on puuhailtu ja tehty ja miten päivä tms on mennyt tai miten koulussa jne. Ja kuulostella vastauksia. Siis ihan normaalia toimintaa mutta tästäkin voisi havaintoja kenties tehdä.

Ehkä voisi kysyä lapsilta onko äidin kanssa luettu raamattua ja seurata reaktioita tai vastauksia. Tämä kysymys on siinä mielessä neutraali, että ei kohdisteta asiaa esim uskonnolliseen suuntaukseen.
(mikäli lapset ovat vaikkapa 11-vuotiaita tai vanhempia ja selän takana salaa tutkimista, näitäkin tapauksia on, niin kenties valehtelu tai asian ohittaminen saattaa näennäisesti onnistua. Reaktiot myös saattavat kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Nuoremmilta saatat saada reaktion tai vastauksia, joista voinee päätellä osittain asioiden mahdollisen oikean laidan)

Toisaalta on aina mahdollista kysyä suoraan (hienovaraisesti) että onko äiti puhunut Jehovasta, Raamatusta, Jehovan Todistajista tms. (ja ne reaktiot sekä vastaukset).

Ja tärkeimpänä: Sopiminen asioista puolison kanssa, ja tarpeen vaatiessa (vaikka tuntuisi pahalta puolin ja toisin) läpikäynti siitä onko tapahtunut sinun selän takana jotakin mistä et olisi tietoinen.

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja Freedom » 01.07.2014 23:09

En tiedä onko hyvä neuvo tämäkään, mutta yritetään...
Onko teidän lapset liitetty jo johonkin muuhun uskontokuntaan. Perheneuvolasta voisi saada apua. jos otat yhteyttä ja kerrot, että haluaisit jutella siitä, että äiti haluaa lapset uuteen uskontokuntaan josta et tiedä tarpeeksi. Että, mietit mitä lasten uskonnon vaihto heille aiheuttaa, kun olet saanut jehovantodistajuudesta arveluttavaa tietoa. Ja vetoat julkisuudessa olleisiin Uut:n kirjoituksiin lastenoikeuksien toteutumisesta Jt-yhteisössä. Olettaa voisi, että osa näistä työntekijöistä on tietoisia julkisuudessa olevista Jehovantodistajuutta koskevista asioista ja keskustelisi niistä vaimollesi rakentavasti. Jaksamista :D

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja selavii » 01.07.2014 16:28

Mitenkäs noilta lapsukaisiltani voisi vaivihkaa kysellä, että mitä äiti on JT-opista heille kertonut?

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja Rilla83 » 28.05.2014 01:05

Kannattaa huomioida se, ehkä puhuakin asiasta vaimosi kanssa, että Jt:n rakkaus on ehdollista. Hylkäisikö äiti oman lapsensa, jos tämä ei haluaisikaan kulkea samaa tietä kuin äitinsä, siis uskonnollisessa merkityksessä? Tee selväksi rakastavasi itse läheisiäsi ja perhettäsi tapahtui mitä tahansa, olevasi tukena aina kun elämän vastoinkäymisissä sitä tarvitaan ja hyväksyväsi lasten(kin) erehtyvän ja tekevän virheitä. Tällöin lapsesi kunnioittavat sinua ja uskaltavat myöntää mokanneensa, vaikka odotettavissa olisikin sekä lohdutusta että vakava puhuttelu tai ansaittua moitettakin, mutta heidän turvallisuudentunteensa säilyy kun joku perheessä kantaa vastuuta ja opastaa oppimaan virheistä niiden toistamisen sijaan. Nämä oli omassa lapsuudessa ja nuoruudessani niitä suurimpia asioita, joita olisin vanhemmiltani toivonut vaan ilman jäin.

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja Masterpiece » 21.05.2014 02:35

Mikäli vaimoke ei siedä yhtään kritiikkiä, niin asioita kannattaa lähestyä kysymysten varjolla. Jos kierrokset nousevat, niin aina voi sanoa, että "minä vain kyselen, onko se väärin?". Tietenkin kysymykset kannattaa miettiä etukäteen, eikä kaikkia kortteja kannata paljastaa heti. Antaa vaimon sulatella joitakin kysymyksiä rauhassa ja kenties kysyä vastauksia seurakunnan vanhimmilta. Jehovan todistajat ovat siitä kivoja keskustelukumppaneita, että kun opit heidän oppiaan tuntemaan pitemmän päälle, niin tiedät mitä he tulevat sanomaan tiettyihin kysymyksiin.

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 11.05.2014 11:36

selavii kirjoitti:JarkkeParken viestiin viitaten: En ole absolutisti, viinaa otan silloin tällöin, enkä ole koskaan ollut humalassa lasten nähden. Enkä ole ollut ketään kohtaan väkivaltainen.
Ettei syntyisi väärinkäsitystä, selavii, kukaan ei ole kieltämässä Sinulta alkoholinkäyttöäsi, mutta sairastua alkoholismiin, tämä on täysin eri asia. Alkoholisti on sairas ja sairastuttaa perheensä ja koko perhe tarvitsee apua.

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja Bergerac » 11.05.2014 08:48

selavii kirjoitti:Tällä hetkellä menee taas vähän paremmin. Olen jollakin ihmeen konstilla saanut viestin perille, ettei lapsille tarvitse tyrkyttää JT-oppia. Tosin välillä huomaan itseni mm. tarkkailemasta, että mitähän niille lapsille oikein luetaan iltasaduksi? :) Onneksi sentään ihan normi satuja, eikä mitään harmagedon-höpöä. Eli täysin en vieläkään pysty luottamaan.


Hienoa että asiat menevät tähän suuntaan. Luottamuksen epäily on varsin tervettä, siitä ei kannata ottaa murhetta.
selavii kirjoitti:Puolisko on edelleen lahkon pauloissa, eikä siedä minkäänlaista kritiikkiä.
Niin, tätä se Seuran asentama kuvainnollinen "palomuuri"/"lasikupuilmiö -en kuuntele en kuuntele" teettää :P

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja selavii » 10.05.2014 23:32

Tällä hetkellä menee taas vähän paremmin. Olen jollakin ihmeen konstilla saanut viestin perille, ettei lapsille tarvitse tyrkyttää JT-oppia. Tosin välillä huomaan itseni mm. tarkkailemasta, että mitähän niille lapsille oikein luetaan iltasaduksi? :) Onneksi sentään ihan normi satuja, eikä mitään harmagedon-höpöä. Eli täysin en vieläkään pysty luottamaan. Puolisko on edelleen lahkon pauloissa, eikä siedä minkäänlaista kritiikkiä.

JarkkeParken viestiin viitaten: En ole absolutisti, viinaa otan silloin tällöin, enkä ole koskaan ollut humalassa lasten nähden. Enkä ole ollut ketään kohtaan väkivaltainen.

Aiheesta aivan toiseen: olen aidosti iloinen HS:n mainiosta jutusta viikko sitten, tälläkin foorumilla on väki lisääntynyt sen ansiosta. Pisteet hesarin toimittajalle sekä UUT:lle!

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja YksinäinenSusi » 07.04.2014 22:46

rippeli kirjoitti: Toi uskonto on vähän kuin alkoholismi perheesä. Terveet osapuolet koittavat myötäillä ja ymmärtää ja huomaamattaan alkavat elämään viinan/uskonnon ehdoilla.
Tässä on vinha totuus, itse olen kokenut lapsena alkoholismin ja jehovan todistajuuden perhehelvetin, jotta tiedän asian kyllä selvästi.

Ja äitini on valehdellut isästäni minulle kaikkea pahaa(raiskaaja ja tappaja) ja hirveyksiä lapsuudestani asti ja nyt kun olen jutellut isäni kanssa, niin kaikki on ollutkin ihan päinvastoin, ota nyt näistä piruista selvää.

Mutta isäni on minua kuitenkin kaikin tavoin auttanut - nyt kun olen tullut takaisin pohjoiseen kotiseuduilleni sukuni luokse - ja isäni on kertonut että äitini on sillä tavoin sairas, että kokee asioita, joita ei ole tapahtunut, ja olen taipuvainen ajattelemaan samoin.

Onneksi ehdin jutella isäni kanssa, oli jo sydänkohtauskin ollut hänellä, jos olisi ehtinyt kuolla, en olisi saanut tietää isän versiota asioista, se ainakin tasapainottaa asioita ja voin nähdä asiat uudessa valossa.

Toisen hulluuden voi kestää lapsi/lapset , mutta ei molempia hulluuksia, jos vanhemmat valitsee alkoholismin, niin jättää silloin jehovantodistajuuden, ja jos vanhemmat valitsee jehovan todistajuuden, niin jättää silloin alkoholismin, niin lapsista tulee ehkä jotenkuten toikkaroivia elämässä sossuluukulla roikkuvia, henkisesti vähän poissa tolaltaa mutta kyllä se siitä,kun ikää kertyy,

mutta jos on kaksi pahaa kokenut, niinkuin minä vanhempiensa taholta, niin että alkoholismi ja jehovantodistajuus, niin kärsii jo lapsena niin pahoja vaurioita, että muuttuu hylkiöksi ja erakoksi ja kykenemättömäksi mihinkään ihmissuhteisiin, elämä on silloin turhaa.

Elämä on mennyt suurelta osin hukkaan, ainakin nuoruus, mutta onhan minulla loppuelämä vielä jäljellä tehdä mukavia asioita.

Mutta mitäs minä itsestäni surkuttelen, vastaan siis kysymykseen, että suojele lapsiasi niin, ettet ota viinaa yhtään missään muodossa, koska siinä on kuvioissa jo se jehovan todistajuus, ei siis kahta pahaa, niin lapset säästyvät henkiseltä perikadolta ja tuholta ainakin jos ei muulta.

Re: Miten pystyn suojelemaan lapseni Jehovalta?

Kirjoittaja rippeli » 07.04.2014 14:55

Ainakaan ei kannata alkaa liikaa myötäilemään.
Olisiko hyvä idea pitää perhepalaveri? Siis vaimo ja lapset saman pöydän ääreen. Siinä sitten selität, että äidillä on tällainen usko, mutta sulla ei ole. Ja että kysymys on nimenomaan uskonnosta, eikä minkään sortin totuudesta. Lapset saisivat sitten molempien vanhempien läsnäollessa päättää, haluavatko he käydä kokouksissa, vai olla mieluummin kotona.
Toi uskonto on vähän kuin alkoholismi perheesä. Terveet osapuolet koittavat myötäillä ja ymmärtää ja huomaamattaan alkavat elämään viinan/uskonnon ehdoilla.

Ylös