Kirjoittaja KN1 » 08.11.2013 08:13
SuurinBabylon kirjoitti:Monilla todistajilla on asuntolainaa. Autokin on saatettu ottaa velaksi. Miten todistaja perustelee itselleen esimerkiksi asuntolainan ottamisen? Siinähän otetaan velkaa Panettelijan kauppajärjestelmältä ja todistaja on rahaa pystyssä suoraan Saatanalle.
Ei muuten oteta.
Velka on liikepankkien, keskuspankin myöntämää rahaa "tyhjästä" jonka arvo määräytyy markkinoilla.
Siis keskuspankki antaa luvan liikepankille laittaa tilillesi summan, joka on vain keskuspankin ja liikepankin kirjanpidossa, siis raha luodaan tyhjästä. Työsi sitten antaa rahalle arvon, kun pakerrat sen pankeille takaisin ja ainut mikä jää jäljelle saamastasi rahasta on asuntosi, joka on työsi arvo, että pankeille maksamasi korko.
Kannattaa googlata tyyliin "miten raha luodaan" jotta pääsee hieman jyvälle finassitotuuksista.
Todistajan ja muidenkin rahanlainaajien tarvitsee perustella vain bittien olemassaolon tileillään. Olemassaoleva raha on luotu tyhjästä ja sen arvo perustuu kansantalouden volyymiin. US. presidentti lopetti rahan kytkön kultakantaa, jonka jälkeen rahan arvo on ollut lähinnä spekulatiivista arvelua kansantalouden tilasta markkinoilla.
>>Rahan syntymekanismi käytännössä - raha on velkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Pankin "Raha ja luotto rahapolitiikassa" julkaisun mukaan "raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta.
Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä". "Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä"[5]
Rahan kysyntää lisäävät siis esimerkiksi asuntolainojen, yrityslainojen, valtionlainojen jne. kysyntä. Kun pankki myöntää lainoja, kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy. Kun lainapääomaa lyhennetään, kierrossa olevan rahan määrä vähenee kahdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvien sääntöjen mukaan. Lainaan mahdollisesti liittyvät korot on mahdollista maksaa kierrossa olevalla rahalla.
Holapan mukaan nykyisessä rahajärjestelmässä keskuspankit yrittävät saavuttaa inflaatiotavoitteensa säätelemällä ohjauskorkoa, jolla viitataan keskuspankkirahasta perittävään korkotasoon. Ohjauskorolla säädellään pankkien välisiä rahamarkkinakorkoja, koska kaikki pankkien väliset transaktiot selvitetään keskuspankkirahalla. Holapan mukaaan ohjauskoron nostaminen johtaa siihen, että pankit nostavat omista lainoistaan perimiään korkoja säilyttääkseen entisen voittomarginaalinsa. Ohjauskoron laskeminen aiheuttaa pankeille paineita laskea antamiensa lainojen korkoja[4]. Holapan mukaan nykyjärjestelmässä liikepankit voivat hankkia keskuspankkirahaa joko suoraan keskuspankin diskonttoikkunasta tai pankkien välisiltä tukkumarkkinoilta. Keskuspankki voi määrittää diskonttoikkunan koron suoraan, mutta tukkumarkkinoiden korkotaso määräytyy keskuspankkirahan kysynnän ja tarjonnan myötä liikepankkien välisillä rahamarkkinoilla.[4] Holappa toteaa, että järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että keskuspankki pidättäytyy pyrkimyksistä rajoittaa yksityisten pankkien luotontarjontaa, koska jos keskuspankki estäisi joidenkin liikepankkien pääsyn diskonttoikkunaansa, ohjautuisi tämä pankkien keskuspankkirahan kysyntä liikepankkien välisille tukkumarkkinoille, joka kohottaisi tukkumarkkinoiden korkotasoa ja näin estäisi keskuspankkia saavuttamasta inflaatiotavoitettaan.
Liikepankit voivat nykyisessä rahajärjestelmässä myöntää siis niin paljon lainoja kuin haluavat, eikä keskuspankit voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kiristämällä, vaan keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntää. Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta.[4]<<
Tummennus kn1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raha
Yksinkertaisesti. Asia on niin, että lainan ottanut JT rahoittaa liike-elämään rahan määrän lisääntymisellä (luottolaajennus), eikä "ahne kauppajärjestelmä" lainaa mitään yksittäiselle JT lainaajalle.
[quote="SuurinBabylon"]Monilla todistajilla on asuntolainaa. Autokin on saatettu ottaa velaksi. Miten todistaja perustelee itselleen esimerkiksi asuntolainan ottamisen? Siinähän otetaan velkaa Panettelijan kauppajärjestelmältä ja todistaja on rahaa pystyssä suoraan Saatanalle.
[/quote]
Ei muuten oteta.
Velka on liikepankkien, keskuspankin myöntämää rahaa "tyhjästä" jonka arvo määräytyy markkinoilla.
Siis keskuspankki antaa luvan liikepankille laittaa tilillesi summan, joka on vain keskuspankin ja liikepankin kirjanpidossa, siis raha luodaan tyhjästä. Työsi sitten antaa rahalle arvon, kun pakerrat sen pankeille takaisin ja ainut mikä jää jäljelle saamastasi rahasta on asuntosi, joka on työsi arvo, että pankeille maksamasi korko.
Kannattaa googlata tyyliin "miten raha luodaan" jotta pääsee hieman jyvälle finassitotuuksista.
Todistajan ja muidenkin rahanlainaajien tarvitsee perustella vain bittien olemassaolon tileillään. Olemassaoleva raha on luotu tyhjästä ja sen arvo perustuu kansantalouden volyymiin. US. presidentti lopetti rahan kytkön kultakantaa, jonka jälkeen rahan arvo on ollut lähinnä spekulatiivista arvelua kansantalouden tilasta markkinoilla.
>>Rahan syntymekanismi käytännössä - raha on velkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Pankin "Raha ja luotto rahapolitiikassa" julkaisun mukaan "raha on nykyisin pääosin aineetonta, vain numeroita pankkien tietokoneissa. Se onkin pohjimmiltaan pelkkää luottamusta siihen, että joku lopulta vastaa maksusitoumuksesta. [u]Raha on velkarahaa, käytännössä keskuspankin (keskuspankkiraha) tai yhä hallitsevammin talletuspankkien (pankkiraha) likvidiä velkaa, jota voidaan käyttää maksuvälineenä". "Pankkiraha, eli likvidi pankkitalletus, syntyy nykyisin valtaosin pelkkänä tilikirjauksena luotettavan talletuspankin myöntäessä luottoa asiakkaalleen. Tässä ostovoimaa syntyy tyhjästä"[5][/u]
Rahan kysyntää lisäävät siis esimerkiksi asuntolainojen, yrityslainojen, valtionlainojen jne. kysyntä. Kun pankki myöntää lainoja, kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy. Kun lainapääomaa lyhennetään, kierrossa olevan rahan määrä vähenee kahdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvien sääntöjen mukaan. Lainaan mahdollisesti liittyvät korot on mahdollista maksaa kierrossa olevalla rahalla.
Holapan mukaan nykyisessä rahajärjestelmässä keskuspankit yrittävät saavuttaa inflaatiotavoitteensa säätelemällä ohjauskorkoa, jolla viitataan keskuspankkirahasta perittävään korkotasoon. Ohjauskorolla säädellään pankkien välisiä rahamarkkinakorkoja, koska kaikki pankkien väliset transaktiot selvitetään keskuspankkirahalla. Holapan mukaaan ohjauskoron nostaminen johtaa siihen, että pankit nostavat omista lainoistaan perimiään korkoja säilyttääkseen entisen voittomarginaalinsa. Ohjauskoron laskeminen aiheuttaa pankeille paineita laskea antamiensa lainojen korkoja[4]. Holapan mukaan nykyjärjestelmässä liikepankit voivat hankkia keskuspankkirahaa joko suoraan keskuspankin diskonttoikkunasta tai pankkien välisiltä tukkumarkkinoilta. Keskuspankki voi määrittää diskonttoikkunan koron suoraan, mutta tukkumarkkinoiden korkotaso määräytyy keskuspankkirahan kysynnän ja tarjonnan myötä liikepankkien välisillä rahamarkkinoilla.[4] Holappa toteaa, että järjestelmä edellyttää kuitenkin sitä, että keskuspankki pidättäytyy pyrkimyksistä rajoittaa yksityisten pankkien luotontarjontaa, koska jos keskuspankki estäisi joidenkin liikepankkien pääsyn diskonttoikkunaansa, ohjautuisi tämä pankkien keskuspankkirahan kysyntä liikepankkien välisille tukkumarkkinoille, joka kohottaisi tukkumarkkinoiden korkotasoa ja näin estäisi keskuspankkia saavuttamasta inflaatiotavoitettaan. [b]Liikepankit voivat nykyisessä rahajärjestelmässä myöntää siis niin paljon lainoja kuin haluavat, eikä keskuspankit voi rajoittaa liikepankkien luotonlaajennusta keskuspankkirahan tarjontaa kiristämällä, vaan keskuspankit voivat ainoastaan säädellä keskuspankkirahan hintaa, ja tällä tavalla vaikuttaa lainojen kysyntää.[/b] Liikepankkien asiakkailtaan keräämät talletukset eivät myöskään muodosta minkäänlaista rajoitetta yksityisten liikepankkien luotonannolle (esim asuntolainat), vaan talletukset ovat seurausta jonkun aiemmin ottamasta velasta.[4]<<
Tummennus kn1
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raha
Yksinkertaisesti. Asia on niin, että lainan ottanut JT rahoittaa liike-elämään rahan määrän lisääntymisellä (luottolaajennus), eikä "ahne kauppajärjestelmä" lainaa mitään yksittäiselle JT lainaajalle.