Kirjoittaja exegeetti » 27.12.2008 15:42
Heprealaiskirjeessä kehotetaan: "Muistakaa johtajianne, jortka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa, katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt ja seuratkaa heidän uskoaan." Hepr.13:7.
Noudattavatko Jehovan todistajat tätä kehotusta? Muistavatko he, mitä heidän aikaisemmat johtajansa ovat heille puhuneet ja opettaneet? Lainaan tähän pari heidän aikaisempien johtajiensa lausuntoa
Kirjaan "Täyttynyt salaisuus", joka julkaistiin Russellin kuoleman jälkeen on painettu eräs hänan lausuntonsa siitä, kenellä on oikeus saarnata; "Jumalalta tuleva papiksi vihkiminen on pyhästä hengestä sikiytyminen(uudesti syntyminen). Joka saarnaa ilman pyhän hengen voitelua, hän tekee sitä, mitä häntä ei ole valtuutettu tekemään." S.94.
Hänellä on tässä takanaan Raamatun tuki. On eri asia oliko hän itsekään tai kukaan muukaan hänen ohellaan saanut hengen voitelua. Apostolien aikainen seurakunta sitävastoi oli.
J.F.Rutherford oli Russellin kanssa samalla linjalla. "Kristityn nimi kuuluu oikeutetusti ainoastaan niille,jotka ovat Kristuksessa uhriliiton ja kasteen kautta hänen kuolemaansa, jotka on otettu Valtakunta- liittoon ja voideltu pyhällä hengelä. Nimet kristitty, kristillisyys ja kristikunta on aivan väärin sovellettu kaikkiin, jotka väittävät olevansa Kristuksen seuraajia, mutta jotka todellisuudessa eivät ole niitä." Kirjasta Valo, osa 2,s.76.
Miksi voideltujen pyhien apostolien päivinä tuli katsoa, miten heidän johtajiensa elämä oli päättynyt ja seurata heidän uskoaan? Koska heidän johtejiensa elämä oli joutunut ankaraan tulikokeeseen, mikä oli merkinnyt heidän väkivaltaista kuolemaansa tunnustaessaan uskoaan siihen, että Jeesus on kirjoituksissa luvattu Messias, eli Kristus. Olihan Jeesus sanonut seuraajilleen: "Minun nimeni tähden te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi." Jeesus ei tehnyt seuraajistaan Jehovan, vaan oman nimensä todistajia ja sen nimen tähden he joutuivat vainottaviksi. Kuinka moni todistajien johtajista on kokenut saman ja tullut siten esikuvaksi toisille?
Kirjassa Sana ja Veri teol.tri Yrjö Luojola luo valoa alkuajan kristittyjen elämään. Jo alkusanoissa hän mainitsee, että "marttyyrien tie ei ole Kristuksen seurakunnalle jotain satunaista, vaan itse asiassa sen olemukseen kuuluvaa. Marttyyrikuolema uhkasi jokaista seurakunnan tunnustavaa jäsentä. Seurakunta oli oerustettu veren, ei vain Kristuksen veren, vaan myös marttyyrien veren pohjalle."
Kenen esimerkkiä tämän päivän todistajat siis seuraavat?
Heprealaiskirjeessä kehotetaan: "Muistakaa johtajianne, jortka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa, katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt ja seuratkaa heidän uskoaan." Hepr.13:7.
Noudattavatko Jehovan todistajat tätä kehotusta? Muistavatko he, mitä heidän aikaisemmat johtajansa ovat heille puhuneet ja opettaneet? Lainaan tähän pari heidän aikaisempien johtajiensa lausuntoa
Kirjaan "Täyttynyt salaisuus", joka julkaistiin Russellin kuoleman jälkeen on painettu eräs hänan lausuntonsa siitä, kenellä on oikeus saarnata; "Jumalalta tuleva papiksi vihkiminen on pyhästä hengestä sikiytyminen(uudesti syntyminen). Joka saarnaa ilman pyhän hengen voitelua, hän tekee sitä, mitä häntä ei ole valtuutettu tekemään." S.94.
Hänellä on tässä takanaan Raamatun tuki. On eri asia oliko hän itsekään tai kukaan muukaan hänen ohellaan saanut hengen voitelua. Apostolien aikainen seurakunta sitävastoi oli.
J.F.Rutherford oli Russellin kanssa samalla linjalla. "Kristityn nimi kuuluu oikeutetusti ainoastaan niille,jotka ovat Kristuksessa uhriliiton ja kasteen kautta hänen kuolemaansa, jotka on otettu Valtakunta- liittoon ja voideltu pyhällä hengelä. Nimet kristitty, kristillisyys ja kristikunta on aivan väärin sovellettu kaikkiin, jotka väittävät olevansa Kristuksen seuraajia, mutta jotka todellisuudessa eivät ole niitä." Kirjasta Valo, osa 2,s.76.
Miksi voideltujen pyhien apostolien päivinä tuli katsoa, miten heidän johtajiensa elämä oli päättynyt ja seurata heidän uskoaan? Koska heidän johtejiensa elämä oli joutunut ankaraan tulikokeeseen, mikä oli merkinnyt heidän väkivaltaista kuolemaansa tunnustaessaan uskoaan siihen, että Jeesus on kirjoituksissa luvattu Messias, eli Kristus. Olihan Jeesus sanonut seuraajilleen: "Minun nimeni tähden te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi." Jeesus ei tehnyt seuraajistaan Jehovan, vaan oman nimensä todistajia ja sen nimen tähden he joutuivat vainottaviksi. Kuinka moni todistajien johtajista on kokenut saman ja tullut siten esikuvaksi toisille?
Kirjassa Sana ja Veri teol.tri Yrjö Luojola luo valoa alkuajan kristittyjen elämään. Jo alkusanoissa hän mainitsee, että "marttyyrien tie ei ole Kristuksen seurakunnalle jotain satunaista, vaan itse asiassa sen olemukseen kuuluvaa. Marttyyrikuolema uhkasi jokaista seurakunnan tunnustavaa jäsentä. Seurakunta oli oerustettu veren, ei vain Kristuksen veren, vaan myös marttyyrien veren pohjalle."
Kenen esimerkkiä tämän päivän todistajat siis seuraavat?