Elämän ja musiikin raskas soutu.

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek: :angel: :clap: :crazy: :eh: :problem: :shh: :shifty: :sick: :silent: :think: :thumbdown: :thumbup: :wave: :wtf:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Elämän ja musiikin raskas soutu.

Re: Elämän ja musiikin raskas soutu.

Kirjoittaja RaM » 26.10.2010 13:31

sinner74 kirjoitti:... tunnen sen antavan minulle energiaa... Musan pitää tulla "konehuoneesta", kuten Remu on sanonut :)

Black- ja deathmetal, "örinähevi", ei ole oikein koskaan kolahtanut. Se kai se sitä oikeasti raskasta musiikkia on...
Tässä kiteytyy eriomaisesti myös oma musiikimakuni. Musasta pitää nimenomaa saada positiivista ENERGIAA ja aivan kuten Hurriganesit aikoinaan sen tekivät - se Remun sanoin todellakin tuli 'konehuoneesta'. Jossain musiikissa voimakkaasti latautunut negatiivinen energia on enemmänkin masentavaa kuin elämän iloa ja voimaa antavaa eikä ole ihme, jos sellaisen musiikin kuuntelija myös tuntee masentuvaisuutta muita enemmän. Niin itse musiikki kuin sen sanomakin vaikuttaa etenkin toistuvasti kuunneltuna ihmiseen. Siksi mielestäni kannattaa miettiä myös sitä, millaista vaikutusta musiikista hakee.
Itse rinnastan tuohon "black- ja deathmetal örinäheviin" myös raskaan klassisen musiikin.

Re: Elämän ja musiikin raskas soutu.

Kirjoittaja Natsku » 26.10.2010 13:16

Ehkä tuo suomalaisten kiinnostus raskaaseen musiikkiin johtuu vuodenajoista. Täällä on hauska elää kolmisen kuukautta (ei aina edes sitä), muu aika on ihan perseestä.

Re: Elämän ja musiikin raskas soutu.

Kirjoittaja sinner74 » 26.10.2010 13:08

Mikä lasketaan "raskaaksi" musiikiksi?

Minä kuuntelen kaikkein mieluiten hard rockia ja "keskivertometallia" (tyyliin Metallica), koska tunnen sen antavan minulle energiaa. Ehkä senkaltaisen musiikin maailmankuva on vähän rosoisempi, kuin EuroHits Nro 11232 -kokoelman tarjoama, mutta ei se missään nimessä toivoton ole. Musan pitää tulla "konehuoneesta", kuten Remu on sanonut :)

Black- ja deathmetal, "örinähevi", ei ole oikein koskaan kolahtanut. Se kai se sitä oikeasti raskasta musiikkia on...

Re: Elämän ja musiikin raskas soutu.

Kirjoittaja RaM » 26.10.2010 11:55

Minä katson taas asiaa toisin päin. Äärimmäisen synkeän ja maailmanloppua odottavan uskonnon jälkeen itse taas olen oivaltanut, että elämä on IHANAA kun sen oikein oivaltaa ja maailma on oikeasti kaikista omista murheistaankin huolimatta hyvä paikka elää. On paljon hyvää ja mukavaa. Aikakaudet, ihmiset ja tavat muuttuvat, mutta elämä rullaa radallaan. Meidän on vain sopeuduttava sen kulkuun, vaikka se ei aina etene sellaiseen suuntaan kuin itse haluaisimme. Me emme voi vaatia elämältä joustavuutta vaan meidän on oltava joustavia, sopeutuvaisia. Jos kuuhun kurkottaa, niin itsensä turhauttaa. Siksi pitää tyytyä vähempään.

Elämässä on paljon hyviä pikkuasioita, jos vain haluamme ne huomata. Olen itse oppinut nauttimaan niistä ja musiikkimakunikin on iloisen keveä - pääsääntäisesti. Melodiset positiiviset kappaleet saavat minut hyvälle mielelle ja sehän on niiden tarkoituskin. Miksi tieten tahtoen pitäisi etsiä musiikista tuskaa, jos kokee elämänkin raskaaksi? Se on itsensä psyykkaamista väärään suuntaan.

Elämän ja musiikin raskas soutu.

Kirjoittaja rippeli » 26.10.2010 11:22

Kaikillahan on tietysti oma musiikkimakunsa, mutta minusta aika monella entisellä taikka nykyisellä jeppulalla se on aika raskas.
Tänään pompahti päähän, että niinhän sen kuuluukin olla. Lahko kieltää elämän tässä nykyisessä elämässä ja kehottaa odottamaan kuolemaa (ja ylösnousemusta paratiisiin) taikka Harmagedonia. Niinhän sitä tehdään myös aika monessa raskaan musiikinkin muodossa. Eli eletään mallin mukaan ja kuunnellaan sen mukaista musiikkia. Maailta on paska paikka ja täällä on turha elää.
Surullista. Pitäisköhän säveltää tästä biisi?

Ylös