Lehtiveli kirjoitti:Seuraavaksi täytynee alkaa päntätä tuota Christian Freedom -opusta. Onko kukaan palstalainen lukenut kyseistä kirjaa?
Minulla on melkoinen kokoelma suomen-, englannin- ja saksankielisiä jehovalaisuutta käsitteleviä kirjoja.
Aloin ostaa noita kirjoja ulkomailta vuonna 1994 eli aikana, jolloin ei internetkirjakaupat kukoistaneet. Tuolloin paras keino hankkia ulkomaisia kirjoja oli Akateemisen kirjakaupan tilauspalvelu, joka toiminee nytkin parhaiten luottokortittomille.
In Search of Christian Freedom -kirjan luin vuoden 1999 keväällä ja koska se on n. 700-sivuinen järkäle, meni sen parissa iltalukemisena kuukauden päivät. Tuo kirja oikeastaan avasi lopullisesti silmäni lahkon pimeälle puolelle ja kiihdytti henkistä eroprosessiani ja tuona kesänä aloitin lahkosta irrottautumiseni.
ISCF sopii parhaiten niille ainoilleoikeilletosikristityillejehovantodistajille, joiden pääasiallinen motiivi lahkossa oloon on tai on ollut usko korkeimpiin voimiin Jumalaan ja Jeesukseen ja joilla on halu kasvaa kypsiksi kristityiksi.
Ne, joita lahkossa pitää kiinni perheen perinne tai lahkon sosiaalinen verkosto, eivät välttämättä kirjan jeesustelusta piittaa ja kirjan sanoma ei uppoa.
Myös henkilöt, jotka kokevat olonsa turvallisiksi, kun itse ei tarvitse ajatella oppiasioita, vaan ne voi purematta niellä jehovantodistajien "uskollisen ja ymmärtäväisen orja -luokan" julkaisemien painotuotteiden mukaisesti, voivat mieltää moisen kristityn vapauden ahdistavana ja pelottavana. Pitäisikö sitä heittäytyä oman omantunnon ja raamatuntuntemuksen varaan, eikö totuutta voikaan lukea Vartiotorni-lehdestä?
Jos jehovantodistajia pitää eräänlaisina hengellisinä kommunisteina tai sosialisteina, jotka kollektiivisesti marssivat puolueen ja puoluejohdon pillin mukaan liput liehuen ja samoja kansainvälisiä lauluja laulaen, niin Raymond Franzia voi pitää jonkinlaisena kristillisenä uusliberalistina, joka korostaa yksilön vapautta ja vastuuta.
Selvennykseksi niille, jotka eivät arvomaailmaani tunne. Minun kielenkäytössäni uusliberalisti ei ole kirosana, vaan arvonimi.
[quote="Lehtiveli"]Seuraavaksi täytynee alkaa päntätä tuota Christian Freedom -opusta. Onko kukaan palstalainen lukenut kyseistä kirjaa? [/quote]
Minulla on melkoinen kokoelma suomen-, englannin- ja saksankielisiä jehovalaisuutta käsitteleviä kirjoja.
Aloin ostaa noita kirjoja ulkomailta vuonna 1994 eli aikana, jolloin ei internetkirjakaupat kukoistaneet. Tuolloin paras keino hankkia ulkomaisia kirjoja oli Akateemisen kirjakaupan tilauspalvelu, joka toiminee nytkin parhaiten luottokortittomille.
In Search of Christian Freedom -kirjan luin vuoden 1999 keväällä ja koska se on n. 700-sivuinen järkäle, meni sen parissa iltalukemisena kuukauden päivät. Tuo kirja oikeastaan avasi lopullisesti silmäni lahkon pimeälle puolelle ja kiihdytti henkistä eroprosessiani ja tuona kesänä aloitin lahkosta irrottautumiseni.
ISCF sopii parhaiten niille ainoilleoikeilletosikristityillejehovantodistajille, joiden pääasiallinen motiivi lahkossa oloon on tai on ollut usko korkeimpiin voimiin Jumalaan ja Jeesukseen ja joilla on halu kasvaa kypsiksi kristityiksi.
Ne, joita lahkossa pitää kiinni perheen perinne tai lahkon sosiaalinen verkosto, eivät välttämättä kirjan jeesustelusta piittaa ja kirjan sanoma ei uppoa.
Myös henkilöt, jotka kokevat olonsa turvallisiksi, kun itse ei tarvitse ajatella oppiasioita, vaan ne voi purematta niellä jehovantodistajien "uskollisen ja ymmärtäväisen orja -luokan" julkaisemien painotuotteiden mukaisesti, voivat mieltää moisen kristityn vapauden ahdistavana ja pelottavana. Pitäisikö sitä heittäytyä oman omantunnon ja raamatuntuntemuksen varaan, eikö totuutta voikaan lukea Vartiotorni-lehdestä?
Jos jehovantodistajia pitää eräänlaisina hengellisinä kommunisteina tai sosialisteina, jotka kollektiivisesti marssivat puolueen ja puoluejohdon pillin mukaan liput liehuen ja samoja kansainvälisiä lauluja laulaen, niin Raymond Franzia voi pitää jonkinlaisena kristillisenä uusliberalistina, joka korostaa yksilön vapautta ja vastuuta.
Selvennykseksi niille, jotka eivät arvomaailmaani tunne. Minun kielenkäytössäni uusliberalisti ei ole kirosana, vaan arvonimi.