Kirjoittaja vartiotorni » 30.06.2012 14:30
Erottaminen ja eroaminen tulisi tapahtua nähtävästi seuraavien pykälien mukaan (kursivoinnit kirjoittajan):
Uskonnonvapauslaki
Yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Perustuslaki
11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Uskonnonvapauslaki
3 §
Jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa
Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä
27 §
Yhdistyslain soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan sovelletaan soveltuvin osin seuraavia yhdistyslain säännöksiä rekisteröidyistä yhdistyksistä:
3) 14 ja 15 §:n säännöksiä yhdistyksestä erottamisesta ja erottamismenettelystä;
Yhdistyslaki
Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen:
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
15 §
Erottamismenettely
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsen [JT uskonnollisen yhdyskunnan äänivaltainen jäsen] ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi
---
Tulkitsen lakeja näin:
Negatiivinen uskonnonvapaus sisältää oikeuden erota ja olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Yhdyskunta ei saa polekea perus- tai ihmisoikeuksia, joten yhdyskuntaan kuuluminen tai siitä eroaminen tulisi olla vapaata ilman (sosiaalisia) rangaistuksia. Varsinkin lasten osalta vanhempien karttamismenettely polkee näitä oikeuksia samoin kuin YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Uskonnollisesta asemastaan päättäminen kuuluu ainoastaan jokaiselle henkilölle itselleen, kaikenlainen kiristäminen siihen on lain henki huomioon ottaen sopimatonta. Karttamismenettely rikkoo henkilön oikeutta päättää kuulumistaan tai eroamisestaan JT-yhdyskunnasta.
Eroaminen ja erottaminen tulisi tapahtua yhdistyslain mukaan eikä asiallisesti oikeudenkäyntimenettelynä. Yhdyskunnan on toimittava perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, tämän vuoksi sen tulisi noudtaa sisäisessä toiminnassaan perustuslain kiletoa perustaa satunnaisia tuomioistuimia (muut kuin perustuslaissa säädetyt). Oikeuskomiteoiden menettely ja rankaisuvalta (karttamismenettely) nimittäin tekee niistä asiallisesti tuomioistuinten kaltaisia.
Lain mukaan erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jos ei yhdistyksen säännöt muuta määrää. Tällöin oikeuskomitean toiminnasta tulisi olla maininta yhdistyksen säännöissä ja myös komitean toimintatavoista. (Onko mainittu? Vanhinten salainen ohjekirja?).
Erottamisen syy on mainittava (oikeuskomiteaan saapuvalle ei ehkä ole aina ilmoitettu ainakaan kirjallisesti tuota syytä). Äänivaltaisen jäsenen (eli ns. täysjäsenen, ei seurakunnan ulkojäsen) tulisi saada äänestää omasta erottamisestaan. Erottamisessa tulisi vain varata tilaisuus selityksen antamiseen eikä pitää mitään kuulustelua oikeudenkäynnin muodossa. Jos erottamisen syytä ei ilmoiteta kirjallisesti tai suullisesti etukäteen, kuinka erotettava voi antaa selityksen asiassa? Tässä puhutaan selityksestä, ei puolustuksesta syytettä vastaan.
Lakien tarkoituksen mukaan eroamisesta ei tulisi koitua minkäänlaista rangaistusta eikä yhdistylain mukainen tilaisuus selityksen antamiseen tarkoita kuulustelua ja oikeudenkäynnin muodossa annettavaa "tuomarien" päätöstä ja sen pöytäkirjaamista sekä pöytäkirjan säilyttämistä määräämättömän ajan rekisterissä, josta siitä ei anneta tietoa henkilörekisterilain mukaan. Oikeuskomitean toiminnasta erottamisasioissa tulisi olla maninta yhdyskunnan säännöissä.
---
Tätä kissaa tulisi viedä pöydälle. JT:n toiminta ei mielestäni tulkintani mukaan täytä lakien kriteerejä.
Erottaminen ja eroaminen tulisi tapahtua nähtävästi seuraavien pykälien mukaan (kursivoinnit kirjoittajan):
[b]Uskonnonvapauslaki[/b]
Yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan [i]perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen[/i].
[b]Perustuslaki[/b]
11 §
Uskonnon ja omantunnon vapaus
Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai [i]olla kuulumatta[/i] uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
[b]Uskonnonvapauslaki[/b]
3 §
Jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa
Jokaisella on [i]oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan[/i] liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä
27 §
Yhdistyslain soveltaminen
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan sovelletaan [i]soveltuvin osin[/i] seuraavia [i]yhdistyslain [/i]säännöksiä rekisteröidyistä yhdistyksistä:
3) 14 ja 15 §:n säännöksiä yhdistyksestä erottamisesta ja erottamismenettelystä;
[b]Yhdistyslaki[/b]
Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen:
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
15 §
Erottamismenettely
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Päätöksessä on [i]mainittava erottamisen syy[/i]. Jäsen [JT uskonnollisen yhdyskunnan äänivaltainen jäsen] ei ole yhdistyksen kokouksessa esteellinen äänestämään itseään koskevasta erottamisasiasta.
Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on [i]varattava tilaisuus selityksen antamiseen[/i] asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa [i]yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi[/i]
---
Tulkitsen lakeja näin:
[i]Negatiivinen uskonnonvapaus [/i]sisältää oikeuden erota ja olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Yhdyskunta ei saa polekea perus- tai ihmisoikeuksia, joten yhdyskuntaan kuuluminen tai siitä eroaminen tulisi olla [i]vapaata [/i]ilman (sosiaalisia) rangaistuksia. Varsinkin lasten osalta vanhempien [i]karttamismenettely polkee[/i] näitä oikeuksia samoin kuin YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta. Uskonnollisesta asemastaan päättäminen kuuluu ainoastaan jokaiselle henkilölle itselleen, kaikenlainen kiristäminen siihen on [i]lain henki [/i]huomioon ottaen sopimatonta. Karttamismenettely rikkoo henkilön oikeutta päättää kuulumistaan tai eroamisestaan JT-yhdyskunnasta.
Eroaminen ja erottaminen tulisi tapahtua [i]yhdistyslain [/i]mukaan [i]eikä asiallisesti oikeudenkäyntimenettelynä[/i]. Yhdyskunnan on toimittava perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, tämän vuoksi sen tulisi noudtaa sisäisessä toiminnassaan perustuslain kiletoa perustaa satunnaisia tuomioistuimia (muut kuin perustuslaissa säädetyt). Oikeuskomiteoiden menettely ja rankaisuvalta (karttamismenettely) nimittäin tekee niistä [i]asiallisesti [/i]tuomioistuinten kaltaisia.
Lain mukaan erottamisesta päättää yhdistys kokouksessaan, jos ei yhdistyksen säännöt muuta määrää. Tällöin oikeuskomitean toiminnasta tulisi olla maininta yhdistyksen säännöissä ja myös komitean toimintatavoista. (Onko mainittu? Vanhinten salainen ohjekirja?).
[i]Erottamisen syy[/i] on mainittava (oikeuskomiteaan saapuvalle ei ehkä ole aina ilmoitettu ainakaan kirjallisesti tuota syytä). [i]Äänivaltaisen jäsenen[/i] (eli ns. täysjäsenen, ei seurakunnan ulkojäsen) tulisi saada [i]äänestää omasta erottamisestaan[/i]. Erottamisessa tulisi vain varata [i]tilaisuus selityksen antamiseen[/i] eikä pitää mitään kuulustelua oikeudenkäynnin muodossa. Jos erottamisen syytä ei ilmoiteta kirjallisesti tai suullisesti etukäteen, kuinka erotettava voi antaa selityksen asiassa? Tässä puhutaan selityksestä, ei puolustuksesta [i]syytettä [/i]vastaan.
Lakien tarkoituksen mukaan eroamisesta ei tulisi koitua minkäänlaista rangaistusta eikä yhdistylain mukainen tilaisuus selityksen antamiseen tarkoita kuulustelua ja oikeudenkäynnin muodossa annettavaa "tuomarien" päätöstä ja sen pöytäkirjaamista sekä pöytäkirjan säilyttämistä määräämättömän ajan rekisterissä, josta siitä ei anneta tietoa henkilörekisterilain mukaan. Oikeuskomitean toiminnasta erottamisasioissa tulisi olla maninta yhdyskunnan säännöissä.
---
Tätä kissaa tulisi viedä pöydälle. JT:n toiminta ei mielestäni tulkintani mukaan täytä lakien kriteerejä.