Veljesseura.org

[quote="Markku Meilo"]Ei ole perskohtaista kokemusta, mutta karmein muistikuva on USA:sta, jossa kaverilla alkoi tuollaisessa tilanteessa alamäki. Lopulta kaveri tappoi ylösnousemusmotiivilla perheensä, en nyt muista oliko tämä se, joka tappoi myös itsensä, vaiko karkuteille lähtenyt ja myöhemmin tavattu. Kiinnostuneet voivat kuukeloida, jos muistan oikein näiden kahden tapauksen sukunimet, niin mieleen tulee Bryant ja Longo.

Pelin henki riippuu työnantajan saliuskottavuuden tavoittelusta, ohjehan pysyä täysin erossa eronneesta tai erotetusta, mahdollisuuksien mukaan myös työtehtävien puitteissa.[/quote]
Christian Longosta oli FRIIllä dokkari muutama viikko sitten ja tämä hemmo siis jäi henkiin. Sen sijaan juuri hetki sitten päättyi dokkari Bryantin perheestä, jossa siis Robert surmasi haulikolla neljä lastaan ja vaimonsa sekä lopuksi vielä itsensä.

Ihmettelin hetken kuinka täsmällistä termistö oli (mitä nyt yksi käännösmoka suomenkielisessä tekstissä), kunnes hiffasin, että jt-aiheen asiantuntijana olikin Barbara Andersson. Robertin hengellinen kelkkamäki alkoi kun hän törmäsi erotettuun naiseen kentällä, erottamisen syynä oli kirkumattomuus häntä raiskattaessa. Robert otti asian esille ja lopulta kirjoitti hallintoelimelle ja tietäähän sen miltä taholta ennalta arvattavissa oleva vastaus tulee. Se yksityiskohta ohjelmassa olisi voitu tuoda esille, että kirkumattomuus raiskattaessa on ajoin ollut haureutta ja ajoin taas ei.

No joo, ehkä taas ymmärsin väärin (tutkiskelussa niin kävi jatkuvasti), mutta yleisin työpaikkakiusauksen muoto on joukosta "erottaminen". Ja sitä tällä kysymyksellä hain, että jos olet JT:n palkkalistoilla ja saat seurasta monnoa mitä tapahtuu? Tulee mieleen Raymond Franzin tapaus jossa hänet savustettiin ensin ulos Brooklynista ja sai sitten lopullisesti seurasta lähteä kun nähtiin syömässä ravintolassa työnantajansa kanssa (vapaa-ajalla). Työnantaja oli itse eronnut JT.

[quote="jak"]Tuollainen työyhteisöstä poissulkeminen on työpaikkakiusauksen kuningas. Olet duunissa, kukaan ei moikkaa, kukaan ei ole näkevinään. Täyttää työpaikkakiusauksen kriteerit heittämällä. Yleensä vaan se pois suljettu romahtaa kohtuu nopeasti ja joko lähtee pois tai ns "sekoaa" .[/quote]


Ööö en tiedä vastasitko minun viestiin, mutta siis kyseiset piirimyyjät olivat siis piirimyyjiä ja jokaisella oma myyntialue ympäri Suomea. Eli ei tarvinnut olla päivittäistä kontaktia koska työ oli melko itsenäistä. Käsittääkseni asiat puhuttiin asioina ja herraan omat valinnat uskonnosta jätettiin väliin. Kulttuuritodistaja meininkiä työyhteisössä.
Mutta siis tässä nyt tämän veli velloksen näkemys vain. Saattaa olla että ko. henkilö oli hyvä myyntitykki ettei halunnut potkuja antaa...

Tosin jos hyvä oli niin ehkä itse vaihtoi maisemaa. Mene ja tiedä. Voi kuitenkin tiettyjä jännitteidä luoda tuollainen tilanne.

Tuollainen työyhteisöstä poissulkeminen on työpaikkakiusauksen kuningas. Olet duunissa, kukaan ei moikkaa, kukaan ei ole näkevinään. Täyttää työpaikkakiusauksen kriteerit heittämällä. Yleensä vaan se pois suljettu romahtaa kohtuu nopeasti ja joko lähtee pois tai ns "sekoaa" .

Tiedän yhden rakennustarvike alalla olevan firman jossa ns. piirimyyjien enemmistö on todistajia - omistaja myös. Eräs piirimyyjistä sitten erotettiin. Ko. hommasta oli keskustelut ja herrat olivat yhtämielisä että kaveri voi jatkaa. Tosin huomautettakoon, että kukaan ei ollut päivittäisessä tekemisissä kyseisen henkilön kanssa. Ko. puljun omistaja joskus totesi että irtisanominen olisi ollut myös laiton. Varmaan riippu työnkuvasta ja ennenkaikkea siitä, miten asianomaiset näkevät kokonaiskuvan.

Olin hommissa eroamiseni aikaan ja sen jälkeen. Vuorovastaava oli jt ja yksi toinen työntekijä. Alkoi olemaan perin nihkeää touhua. Jätin suosiolla sen duunin ja lähdin kouluun. Itse olisin varmaan samanlailla kartellut ja ollut vaivaantunut jos asetelma olisi ollut toistepäin. En niitä entisiä työkamuja asiasta syytä. Shokki vaan oli alussa melkoinen. Opiskelin itselleni ammatin, joten ei se mitenkään huono vaihtoehto ollut.

Tämä kiinnostaa kun ainakin yksi terästuotteita tekevä yritys työllistää pääasiassa JT henkilökuntaansa. Olen ollut kerran ottamassa kyseisen firman duunia (joskus 1980 luvulla) ja yksi henkilö siinä tilanteessa oli jota koko ajan vähäteltiin. Kysyin silloin mistä on kyse, sain kovin ympäripyöreitä vastauksia Australiaan voisi mennä jne.. Ja itse olen irtisanottu laittomasti, saanut siitä kohtuullisen korvauksen. Toisaalta miksi ei voi hoitaa töitä töinä.

Isossa konsernissa kun on duunissa, niin tuo ei ole ongelma, myös (pienyrittäjinä/omistajina) alihankkijana toimivat JT:t pystyvät näköjään työtehtäviensä edellyttämät asiat hoitamaan (niinkuin tähänki asti). Lähinnä koomisia tilanteita tulee muuten vaan kohdatessa, aina ei pysty olemaan ääneen hymyilemättä, kummallisen kiinnostavia nuo likaiset lattiat tuntuu olevan.

Ei ole perskohtaista kokemusta, mutta karmein muistikuva on USA:sta, jossa kaverilla alkoi tuollaisessa tilanteessa alamäki. Lopulta kaveri tappoi ylösnousemusmotiivilla perheensä, en nyt muista oliko tämä se, joka tappoi myös itsensä, vaiko karkuteille lähtenyt ja myöhemmin tavattu. Kiinnostuneet voivat kuukeloida, jos muistan oikein näiden kahden tapauksen sukunimet, niin mieleen tulee Bryant ja Longo.

Pelin henki riippuu työnantajan saliuskottavuuden tavoittelusta, ohjehan pysyä täysin erossa eronneesta tai erotetusta, mahdollisuuksien mukaan myös työtehtävien puitteissa.

Mitenköhän homma oikeasti menee? Eroat tai sinut erotetaan, mutta työskentelet jossain firmassa jonka JT omistaa. Lait suojaavat hyvin työntekijää, laittomista potkuista joutuu maksamaan massiivisesti rahaa (on omakohtaista kokemusta) ja jos alat karttamaan työpaikalla se katsotaan työpaikkakiusaukseksi. Jollain varmaan on kokemusta tämmöisestä. Miten homma on mennyt? Onko asiat pystytty hoitaman asioina?