Veljesseura.org

kukkamaaria kirjoitti:.....ja sitten se vaimo vaan nalkuttaa ja voi kun on kauheeta.... ei käy kateeks!

Iissä esivalvojan vaimo ei koskaan oiken sulattanut sitä, että miehen sä oli esivalvoja. Mutta tälle miehelle se oli kaikki kaikessa.

Tuntuis näin jälkikäteen, että miksi pitää ryhtyä vanhimmaksi, jos vaimo ei halua tukea. Tuntuis, että pitäis ottaa se vaimokin huomioon, koska siihen on varmastikin jokin syy, että miksi.

Mutta eipä se mies oiken halunnut lopettaa sitä esivalvojan hommaa, ja juoksi kiireissään paikasta toiseen ja vaimonsa olisi halunnut läheisyyttä tuntea.

No erohan siinä lopulta tuli ja molemmat muistaakseni erotettiin vuodeksi seurakunnasta, kun hankkivat uudet puolisot.

Erotettu esivalvoja löysi naapuri kunnasta erotetun uuden muijan ja heistä tuli pari, ja olivat onnellisia ja tulivat uudestaan mukaan. Nykyään mies on jo uudestaan tullut vanhimmaksi, mutta en tiedä onko esivalvoja, kuitenkin vanhin.

Toisaalta nämä huomiot ovat minulla jo 20 vuotta vanhoja, että en tiedä mikä on nykytilanne.

On se niin raskasta veljilläkin kun pitää yrittää päteä seurakunnassa ja pitäs saada hengellinen vaimo joka toimis yhteistyössä. Ja sitten kun sen saa niin pitäs olla täydellinen perhe. Seurakunnan tehtävät etusijalle, kaikki muu hoituu kyllä sitten...niitä pitää tavotella ja pätevöidyttyä hoitaa hyvin, eihän sitä muuten ole mallikas ja esimerkillinen. Täydellisyyttä voi kuulema tavotella jo tässä järjestelmässä. Ja sitten kun vielä itse pitäs johtaa sitä perhettä ja ottaa kaikkien hengelliset ja henkiset ja ruumilliset tarpeet huomioon. Vielä pitäs tehdä töitä ja elättää perhe ja itsestäänkin pitäs huolehtia että pysys kunto hyvänä, ettei ihan rentulta näytä. Ja kaiken takana on raamattu että jos vaan itse pysyy hengellisesti tasapainossa niin kyllä se siitä, jehova auttaa.....ja sitten se vaimo vaan nalkuttaa ja voi kun on kauheeta.... ei käy kateeks!

Akka, tuo biomassan täydellisin muoto. Millään muulla biologisen kehityksen tuloksella ei ole aukko jokaista eritystä kohden. Vrt. vaikkapa kanojen kloaakki, josta tullutta kuukautisvuotoon verrattavaa tuotosta me käytämme munakkaissamme.

Tai vaikkapa mies, jonka sperma tulee samasta aukosta kuin urea. Kuinka alkeellista noin evoluutiobiologian kannalta!

Akat.

Kivikko kirjoitti:Kokemukseni mukaan miehelle pitää sanoa suoraan asiat, ei pienistä vihjeistä toinen ymmärrä. Sama pätee naisiinkin. Toisen puolta asioista ei aina osaa ajatella, niistä pitää toisen osata kertoa!

Tässä esimerkissä lienee pääosassa Vt-ajattelu, jossa nainen on heikoimmillaan pelkästään miehensä omistamaa biomassaa. Todellisuudessa aika on ajanut Raamatun ohi ja parhaimmillaan nainen on itsenäinen olento, jolla on ihmisarvo.

Viekää minut roviolle, mutta mielestäni (suurehko) osa vastuusta lankeaa myös "akalle" itselleen. Jos ei kykene keskustelemaan miehensä kanssa siitä että jonkinlainen käytös loukkaa ja satuttaa niin saa mielestäni luvan kärsiäkin. Kokemukseni mukaan miehelle pitää sanoa suoraan asiat, ei pienistä vihjeistä toinen ymmärrä. Sama pätee naisiinkin. Toisen puolta asioista ei aina osaa ajatella, niistä pitää toisen osata kertoa!

Ihmisistä löytyy myös niitä joille sanat kuten akka, muija, eukko ja emäntä ovat ihan normaaleja puhekielen sanoja vailla negatiivista sävyä. Ihan samoin kuin sanoissa ukko, äijä tai jätkä, joten kyseessä ei ole aina sukupuolta väheksyvä ilmaus. Toki samoja sanoja voi käyttää halveksuntansa osoitukseen ja se yleensä kuuluu puhujan äänensävystä ja usein myös muista puheista.

Jos kumppani on sitten nestepäinen idiootti niin sitten ei välttämättä keinot toimi, tosin silloin tuskin muiltakaan osin saa parisuhdetta toimimaan.

Veli oli lapsuudestaan ollut mukana, kun vanhemmat jt:itä. Hänellä ei ollut vastuita seurakunnassa, tyytyi ihan rivijulleksi. Oli kokeillut teokraattista puhekoulua, mutta myöhemmin lopettanut.

Mutta keskustellessa häneltä pääsi usein oudon viisaita ajatuksia, eli hän oli viisas. Mutta hyvin vanhoillinen näkemys kuitenkin miehen ja naisen väliseen asemaan. Ja käytökseltään hieman junttimainen, kuin maalainen joka kävelee talikko olkapäällään pellolla.

Ilmeisesti naiset tykkää siitä, että mies on mies, eikä mikään tohvelisankari. Ja varmaan vaimonsa tykkäsikin, ehkäpä vaimot juuri tykkäävätkin karkeista miehistä, jotka vievät eivätkä vikise, eivät ole neitejä.

Voihan tietysti olla vielä sekin, että mies oli huomannut että vaimonsa tykkää sellaisesta miehestä, niin siksi oli sitten sellainen vaimolleen.

Yksi viisaus on jäänyt mieleen minulle, jonka kuulin häneltä, kun oli puhetta siitä että kun tuntee itsensä huonoksi ja arvottomaksi ja masentuneeksi sen johdosta, niin hän vastasi jollain raamatun lainauksella "ettei pidä ajatella itsestään enempää kuin on".

Aika erikoinen vastaus, tarkoittaa siis ettei tulisi kielteisessäkään mielessä ajatella itsestään enempää kuin on. Ennen olin yhdistänyt tämän ajatuksen vain siihen, että jos ajattelee itsensä jotenkin liian hyväksi ja erinomaiseksi, niin sitä pitäisi välttää.

Mutta ei pidä siis ajatella itseään tarpeettoman huonoksikaan, ja olla ikäänkuin epäoikeudenmukainen itseään kohtaan.

JarkkeParkkeBabylon5 kirjoitti:Eräällä sisarella oli onzelma. Hän oli suostunut erään veljen kosintaan, kun veli oli kosinut että "Tuuks mulle akas?"

Noin kerrottuna en laittaisi ihan kaikkea vastuuta kusipäälle veljelle, osa lankeaa Vt-seuran asenteellisuudelle, johon sisarkin alistui. Kyllä jo ennen kosintaa ovat merkit olleet ilmassa, oli ensi tapaamisesta sitten kulunut vaikka vartti. Mutta kun hinku ja pakko kohtaavat.

On tosta Vt-asenteesta ihan omaa kokemusta, sen hylkäämisessä on ollut työmaata.

Eräällä sisarella oli onzelma. Hän oli suostunut erään veljen kosintaan, kun veli oli kosinut että "Tuuks mulle akaks?"

No veli sitten kutsui häntä akaksi avioliitossakin ja kun tun sisar(vaimo) harmitteli tätä ja oli suuttunut tästä,
niin tuo miehensä vain nauraa käkätti, että minähän kosin sinua että "Tuuks mulle akaks?" ja sinä tulit.

Mitäpä siinä sitten siraren paljon auttoi muuta kuin hyväksyä akkuutensa.

Mutta kun tämä mies oli oikein kohteliaalla päällä, niin hän kutsui vaimoaan äidiksi, ilmeisesti siksi, koska heillä oli jo lapsia. Mutta monesti hän vinoili vaimolleen ja huuteli ulkona että, että äiitiii !!!