Veljesseura.org

STM on käsitellyt asiaa vain potilaan omantunnon ja itsemääräämisoikeuden kannalta, mikä ei ole veriopin ongelmallisin kohta ollenkaan. Kysehän on ennen kaikkea uskonnollisen yhdyskunnan roolista, sen arvioinnista ja sallitun rajoista. Toivottavasti muista ministeriöistä ja työryhmistä irtoaisi tuohon enemmän, jos selvitystä kierrätetään laajemmin.

Saako uskonnollinen yhteisö käyttää mitä tahansa keinoja teettääkseen jäsenillään jotain muiden mielestä vaarallista tai typerää? Ei kai sentään, toivottavasti. Mutta missä kulkevat kielletyn ja sallitun rajat? Ja kenellä on oikeus ne vetää?

Uskonnonvapaudesta on muodostunut eräänlainen ketun vapaus kanatarhassa. Tarkoitus on varmaankin ollut turvata yksilöiden oikeus harjoittaa omantuntonsa mukaista uskoa, mutta ollaankin turvattu uskonnollisten yhteisöjen toiminta, hyvin laaja-alaisesti ja niiden vahingollisuuteen juurikaan katsomatta.

Olipa melko laimea vastaus.. Siis hienoa että vastaus tuli mutta toisaalta se oli pelkkiä lainauksia lakipykälistä jotka melkoisen varmasti on uut tiedossa muutenkin.
Tässä vain näkee miten vaikeaa asioihin on puuttua valtion taholta.

Uskontojen uhrien tuki UUT ry julkaisi 18.01.2016 laajan selvityksen Jehovan todistajien verituotteiden käyttökiellosta.

Selvitys suunnattiin korkeimmalle mahdolliselle taholle, sosiaali- ja terveysministerille. Sipilän hallituksessa sosiaali- ja terveysministerinä on toiminut Pirkko Mattila 25.8.2016 alkaen.

Sain Sosiaali- ja terveysministeriöstä sähköpostia 25.01.2017. Sitä ei ollut lähettänyt sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Hän oli siirtänyt asian ministeri Rehulalle, joka puolestaan oli siirtänyt sen ministeriön terveyspalveluryhmän vastattavaksi. Pääasia on tietysti se, että joku ministeriöstä vastasi.

http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s694.html