Veljesseura.org

Gorgorothista tuli jotenkin mutkan kautta mieleen tämä:



Toimii aina, kun kaipaan biisiä, jolla tuulettaa vähän tunteita jehovapaskaa kohtaan. Vastasin myös ex-lähisukulaisen viimeiseen törkyviestiin mm. tuolla.

Biisin nimi on tuossa valitettavasti väärin kirjoitettu. Jehovan pitäisi olla erisnimi.

Osaako joku kertoa, onko demoneilla pelottelua viime aikoina vähennetty jehovapiireissä, vai jatkuuko sama meno yhä?

Itse ainakin olen aikoinaan kuullut lavalta ja yksittäisiltä todistajilta vaikka kuinka monia sellaisia totena kerrottuja kauhutarinoita, jotka vetävät ihan kevyesti vertoja kaikkein pelottavimpienkin kauhuleffojen sisällölle. On melkoinen ihme, jos moinen ei jätä jälkiään lapseen. Tuollaiset leffatkin on sentään hyvästä syystä kielletty lapsilta, vaikka lapsikin ymmärtää ne fiktioksi.

Nykyään koen hyvät yliluonnolliset kauhuleffat oikein terapeuttiseksi tavaksi käsitellä todistajuuden jälkeensä jättämiä pelkoja. Yleensä juuri demonikauhu toimii parhaiten.

------mietin tässä. Kuinka lapset reagoi. Kuuntelin nostalgiasyistä Gorgorothia läppäriltä ennen kahdeksaa, kun tein raportteja. Poju tälläkertaa tuntui vähän pelkäävän.
No vaihdoin musaa. Soitin itse unilaulut...

No. Lapset näköjään reagoi herkästi, itsestäänselvä asia.
Ynnääpäs tähän yhtälöön pelot demoneista ja maailmanlopusta.
Tee siitä tulos, mikä on kerrattuna sosiaalisella painostuksella.