Kirjoittaja Johanneksen poika » 21.01.2018 00:03
Kirjoittanut Tuomas Yläjuurakko
Sain vuonna 1969 yhden vuoden ja kahden kuukauden pituisen vankeustuomion, koska uskonnollisen vakaumukseni vuoksi kieltäydyin asepalveluksesta. Koska kenttäpalvelus eli uskontokuntani sanoman tunnetuksi tekeminen on Jehovan todistajien velvollisuus, oli tuota velvollisuutta noudatettava myös vankeudessa ja siihen käytetty aika tuli myös raportoida. Vaikka ulkopuolisille vangeille vakaumuksestamme kertominen oli jossain määrin mahdollista, tuli kirjeiden kirjoittamisesta kuitenkin se pääasiallinen kenttäpalveluksen muoto. Pääasiassa kirjoitettiin samaa kirjettä uudelleen ja uudelleen.
- - -
Ote Tuomas Yläjuurakon kirjeestä Suomen haaratoimistoon 17.08.1993:
"Kun henkilö anoo osa-aikaiseksi tienraivaajaksi, mitä hän oikein anoo? Oikeutta mennä kentällekö? Ei, koska hän saa mennä sinne koska vain ja kuinka pitkäksi aikaa tahansa. Mitä hän sitten anoo? Anooko hän julkista kunniaa, kuuluttaako hän näin torvella hyviä tekojaan? Jos näin on, se ei ole Raamatun hengen mukaista. Joten syy täytyy olla jokin muu.
Tienraivauksesta seuraa myös joskus yllättäviä asetelmia. Koska on tuntitavoite tulee palveluksesta aikapainotteista. Eli tavoite vääristyy liiaksi ajan saamiseksi. Aloitetaan läheisestä talosta, jossa yleensä ei ole ketään päivällä tavattavissa, kun lähdetään maaseutualueelle, jotta saadaan tunnit juoksemaan. Samoin päivä päätetään ko. taloon."
Lue lisää
täältä.
Kirjoittanut Tuomas Yläjuurakko
Sain vuonna 1969 yhden vuoden ja kahden kuukauden pituisen vankeustuomion, koska uskonnollisen vakaumukseni vuoksi kieltäydyin asepalveluksesta. Koska kenttäpalvelus eli uskontokuntani sanoman tunnetuksi tekeminen on Jehovan todistajien velvollisuus, oli tuota velvollisuutta noudatettava myös vankeudessa ja siihen käytetty aika tuli myös raportoida. Vaikka ulkopuolisille vangeille vakaumuksestamme kertominen oli jossain määrin mahdollista, tuli kirjeiden kirjoittamisesta kuitenkin se pääasiallinen kenttäpalveluksen muoto. Pääasiassa kirjoitettiin samaa kirjettä uudelleen ja uudelleen.
- - -
Ote Tuomas Yläjuurakon kirjeestä Suomen haaratoimistoon 17.08.1993:
"Kun henkilö anoo osa-aikaiseksi tienraivaajaksi, mitä hän oikein anoo? Oikeutta mennä kentällekö? Ei, koska hän saa mennä sinne koska vain ja kuinka pitkäksi aikaa tahansa. Mitä hän sitten anoo? Anooko hän julkista kunniaa, kuuluttaako hän näin torvella hyviä tekojaan? Jos näin on, se ei ole Raamatun hengen mukaista. Joten syy täytyy olla jokin muu.
Tienraivauksesta seuraa myös joskus yllättäviä asetelmia. Koska on tuntitavoite tulee palveluksesta aikapainotteista. Eli tavoite vääristyy liiaksi ajan saamiseksi. Aloitetaan läheisestä talosta, jossa yleensä ei ole ketään päivällä tavattavissa, kun lähdetään maaseutualueelle, jotta saadaan tunnit juoksemaan. Samoin päivä päätetään ko. taloon."
Lue lisää [url=http://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_s869.html]täältä[/url].