Kirjoittaja OKSA » 03.05.2019 13:10
Suorastaan uskomaton on fiilikseni katsoessani uunituoreen dokumentin UHRIT, jossa joidenkin uskontokuntien entiset jäsenet tilittävät tuntojaan eronsa tai erotetuksi tulonsa jälkeen.
Otan esille vain yhden ohjelmassa esiintyneen henkilön kommentoinnin.
Kaikkein eniten ihmettelin erään heistä, entisen seurakunnan vanhimman valhemaailmassa elämistä vuosikausia . Kuinka hän pystyi siihen? Olemaan siis seurakunnan vanhin, oikeuskomitean jäsen harjoittaen jatkuvaa moraalittomuutta kruisailemalla erilaisissa paikoissa, joissa tapaa homo-miehiä. Millainen ihminen kykenee jatkuvaan valheeseen ja petokseen itseään, Jumalaa ja seurakuntaansa kohtaan. Siis tuotahan jatkui lähes 10 vuotta ja enemmänkin jos oikein ymmärsin. En havainnut minkäänlaista katumusta millään tasolla kyseisen ohjelmassa esiintyneeltä entiseltä seurakunnan vanhimmalta. Sen sijaan hän etsi puolusteluja ja syyllisti vain Jehovan todistajia kaikesta tapahtuneesta. Koko ohjelman huipentuma minusta oli ohjelman loppupuolella kyseisen henkilön ajatukset tapahtumasta, joka sattui paikassa, jossa luonnon keskellä miehet tapailevat toisiaan tietty asia mielessä. Miten hän edes kehtasi ottaa esimerkiksi entisen erotetun Jehovan todistajan, jonka hän tapasi kyseisellä metsäalueella. Hänen kertomuksensa mukaan erotettu JT oli sanonut hänelle, että palaa takaisin ja tunnusta syntisi.
Lisäksi tuo henkilö kertoi tunteneensa kylmän hien nousevan pintaan, nähdessään kyseisen henkilön samalla viikolla heidän kokouksessaan. Ainoa asia, joka tuon valhemaailmassa elävän vanhimman mieleen tuli oli pelko JÄÄÄDÄ KIINNI ja että tuo mies ilmiantaisi hänet. Mutta tuo mies ei kuitenkaan ilmiantanut häntä, vaan oman seurakunnan sisaret löysivät hänen homoeroottisia runojaan ja siitä seurasi sitten sanktioita, jotka lopulta johtivat hänen erottamiseesna.
Noiden kahden henkilön historia on aivan erilainen. Toinen, eli ohjelmassa esiintynyt vanhin oli edelleen Jehovan todistaja ja seurakunnan johtoasemassa ja toinen oli erotettu todistajista, joka oli ajatellut takaisin paluuta, mutta oli kuitenkin samassa paikassa tuon vanhimman kanssa. Ohjelman vanhin ei kyennyt näkemään omassa toiminnassaan minkäänlaista väärää, vaan näki vaicvaa siitä, että tuo erotettu EX todistaja yritti vain hänen parastaan sanomalla, että "palaa takaisin Jehovan luo". Tuolla erotetulla JT:llä ei ollut minkäänlaisia velvoitteita seurakuntaa kohtaan, mutta tuolla seurakunnan vanhimmalla OLI. Tässä on mielestäni selvä ero siinä vastuussa, joka ihmisellä, joka on mukana totuudessa tulisi olla. Tuon kaksoiselämää viettävän ihmisen asenne on hyvin vääristynyt.
Mutta muuten ohjelma käsitteli teemaa eri näkökulmista, jolloin voi hahmotella jonkinlaista kokonaisikuvaa, miten heistä jokainen on kokenut oman uhriutumisensa eri uskonnoissa ollessaan. Ihmiset ja kokemukset ovat uniikkeja, ainutkertaisia ja puhuttelevia. Mutta edelleen sanon, että usein tälläisissä dokumenttien antama kuva Jehovan todistajista on liian yksipuolinen ja syyllistävä.
Suorastaan uskomaton on fiilikseni katsoessani uunituoreen dokumentin UHRIT, jossa joidenkin uskontokuntien entiset jäsenet tilittävät tuntojaan eronsa tai erotetuksi tulonsa jälkeen.
Otan esille vain yhden ohjelmassa esiintyneen henkilön kommentoinnin.
Kaikkein eniten ihmettelin erään heistä, entisen seurakunnan vanhimman valhemaailmassa elämistä vuosikausia . Kuinka hän pystyi siihen? Olemaan siis seurakunnan vanhin, oikeuskomitean jäsen harjoittaen jatkuvaa moraalittomuutta kruisailemalla erilaisissa paikoissa, joissa tapaa homo-miehiä. Millainen ihminen kykenee jatkuvaan valheeseen ja petokseen itseään, Jumalaa ja seurakuntaansa kohtaan. Siis tuotahan jatkui lähes 10 vuotta ja enemmänkin jos oikein ymmärsin. En havainnut minkäänlaista katumusta millään tasolla kyseisen ohjelmassa esiintyneeltä entiseltä seurakunnan vanhimmalta. Sen sijaan hän etsi puolusteluja ja syyllisti vain Jehovan todistajia kaikesta tapahtuneesta. Koko ohjelman huipentuma minusta oli ohjelman loppupuolella kyseisen henkilön ajatukset tapahtumasta, joka sattui paikassa, jossa luonnon keskellä miehet tapailevat toisiaan tietty asia mielessä. Miten hän edes kehtasi ottaa esimerkiksi entisen erotetun Jehovan todistajan, jonka hän tapasi kyseisellä metsäalueella. Hänen kertomuksensa mukaan erotettu JT oli sanonut hänelle, että palaa takaisin ja tunnusta syntisi.
Lisäksi tuo henkilö kertoi tunteneensa kylmän hien nousevan pintaan, nähdessään kyseisen henkilön samalla viikolla heidän kokouksessaan. Ainoa asia, joka tuon valhemaailmassa elävän vanhimman mieleen tuli oli pelko JÄÄÄDÄ KIINNI ja että tuo mies ilmiantaisi hänet. Mutta tuo mies ei kuitenkaan ilmiantanut häntä, vaan oman seurakunnan sisaret löysivät hänen homoeroottisia runojaan ja siitä seurasi sitten sanktioita, jotka lopulta johtivat hänen erottamiseesna.
Noiden kahden henkilön historia on aivan erilainen. Toinen, eli ohjelmassa esiintynyt vanhin oli edelleen Jehovan todistaja ja seurakunnan johtoasemassa ja toinen oli erotettu todistajista, joka oli ajatellut takaisin paluuta, mutta oli kuitenkin samassa paikassa tuon vanhimman kanssa. Ohjelman vanhin ei kyennyt näkemään omassa toiminnassaan minkäänlaista väärää, vaan näki vaicvaa siitä, että tuo erotettu EX todistaja yritti vain hänen parastaan sanomalla, että "palaa takaisin Jehovan luo". Tuolla erotetulla JT:llä ei ollut minkäänlaisia velvoitteita seurakuntaa kohtaan, mutta tuolla seurakunnan vanhimmalla OLI. Tässä on mielestäni selvä ero siinä vastuussa, joka ihmisellä, joka on mukana totuudessa tulisi olla. Tuon kaksoiselämää viettävän ihmisen asenne on hyvin vääristynyt.
Mutta muuten ohjelma käsitteli teemaa eri näkökulmista, jolloin voi hahmotella jonkinlaista kokonaisikuvaa, miten heistä jokainen on kokenut oman uhriutumisensa eri uskonnoissa ollessaan. Ihmiset ja kokemukset ovat uniikkeja, ainutkertaisia ja puhuttelevia. Mutta edelleen sanon, että usein tälläisissä dokumenttien antama kuva Jehovan todistajista on liian yksipuolinen ja syyllistävä.