Veljellinen rakkaus joka vetosi?

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

uskollinenidiootti
Viestit: 131
Liittynyt: 08.10.2017 15:13

Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja uskollinenidiootti » 09.08.2018 19:30

Kysyisin teiltä kokeneemmilta ajatuksia sekä mielipidettä siitä että, mikä oli se "vetoava ja uskoa vahvistava" side tähän veljelliseen rakkauden sanaan joka loi uskottavan ja ainoan sekä oikean tavan ajatella?

- Ruoka eli siunaus kun olit tehtävässä?
- Nimitetty?
- ahdingossa? (ruoka tuli "taivaasta")
- Sait seuraa mitä et muuten saisi?
- Sait kehuja?
- Konventti vahvisti niin että ulkopuolinen maailma oli Saatanasta kun näit maailmallisen.
- Kokemukset eri puolilta maailmaa?
- Jne?

Itsellä oli se että oli huono itsetunto ja siihen sai pökättyä SRK:n "tuen" eli minua morjestettiin.

Avatar
Tony
Ylläpitäjä
Viestit: 7249
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Tony » 09.08.2018 22:04

Järjestöön syntyneelle se oli ainakin omassa tapauksessani se, kun sanottiin, että tämä on Totuus™. Muuta ei oikeastaan tarvittu. Sen jälkeen kaikki tapahtumat vain tukivat ilmiselvää ja Ainoaa Oikeaa Päätelmää. Kokouksessa tai konventissa esitetty rohkaiseva™ kokemus, kirje haaratoimistolta seurakunnille, WC:n siisteys salilla tai konventissa, kyytijärjestelyt kokouksiin, linjassaan pysyvä ruokailujono konventissa - ihan kaikesta pystyi ammentamaan itselleen perusteluita jostain ainutlaatuisesta. Ainutlaatuista taisi olla vain perustelujen köykäisyys.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja

pavlovin koira
Viestit: 17
Liittynyt: 02.06.2016 19:41

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja pavlovin koira » 10.08.2018 01:01

Se että menetät perhe- ja kaverisuhteet jos eroat.

Lothar II
Viestit: 411
Liittynyt: 08.12.2009 10:52

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Lothar II » 10.08.2018 19:59

pavlovin koira kirjoitti:Se että menetät perhe- ja kaverisuhteet jos eroat.

Tosin siitähän ei puhuttu paljoakaan ennen kasteelle menoa, jos ollenkaan, itse en ainakaan muista.

Kaarmis
Viestit: 3825
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Kaarmis » 11.08.2018 00:02

Ei puhuttu ei, mutta kun minäkin aistin sen, päätin mennä kasteelle. Toki halusin päästä kastautumaan myös kihlattuni kanssa, hän meni kasteelle samassa konvassa.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

Avatar
Vieraas
Viestit: 3192
Liittynyt: 20.06.2011 21:56

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Vieraas » 11.08.2018 06:35

uskollinenidiootti kirjoitti:Kysyisin teiltä kokeneemmilta ajatuksia sekä mielipidettä siitä että, mikä oli se "vetoava ja uskoa vahvistava" side tähän veljelliseen rakkauden sanaan joka loi uskottavan ja ainoan sekä oikean tavan ajatella?

Aikuisena lahkoon liittyneille näillä lienee merkitystä. Lapsesta asti mukana olleelle ihan pelkkä indoktrinaatio riitti pitämään ruodussa.
Video ei ollut ohjeistusvideo.

JPB5
Viestit: 3654
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja JPB5 » 11.08.2018 08:04

Minullahan ei vanhemmat olleet jehovantodistajia. Äiti kuitenkin oli jehovantodistaja sydämmeltään jo kuulemma omien sanojensa mukaan jo nuoresta lähtien, mitä kuitenkin suuresti epäilen. Äiti valehtelee kaikessa paljon, koska on patologinen valehtelija.
Äiti poltti paljon tupakkaa, eikä siksi päässyt kasteelle. Vasta nyt vanhana onnistui pääsemaan kasteelle.

Natsi-skitso-jt-tätini oli se pelottelija joka pani ajatuksen pelottavasta kostonhimoisesta - harmagedonissa kaikki ei-jehovantodistajat tappavasta - jehovasta mieleeni muhimaan kun olin jotain 8-10 vuotias. Ajatus muhi ja pelko harmagedonista kasvoi mielessäni niin että aloin osallistumaan kotitutkisteluihin jota jehovantodistajat pitivät ikikiinnostuneelle äidilleni.

Tuo (selvästi näytelty)veljellisen rakkauden käsite vaikutti myös osaltaan kasteelle menemiseeni yhtenä asiana, mutta vain vähän. Kuolema harmagedonissa oli se ainoa suurin syy, joka vaikutti kasteelle menemiseeni.

Add(adhd:n toinen muoto eli tarkkaavaisuus ja kehityshäiriö) teki minusta kyvyttömän kritiikkiin, koska en pystynyt tuolloin keskittymään juurikaan lukemiseen. Ainoa lukeminen nuorena aikuisena johon pystyin keskittymään olivat scifi ja fantasia-kirjat, joihin pakenin harmagedonin pelon aiheuttamaa ahdistusta.
Luin niitä 10-vuotta putkeen ja elin muissa maailmoissa.
Eli olin luonteeltani taivaanrannan maalari ja jalat pilvissä liihotellen liihottelin mielikuvitus asioissa muutenkin ja ihmettelin niitä joilla oli jalat tukevasti maan kamaralla.


Tuo veljellisen rakkauden käsite osoittautui minulle valheeksi. Ei jehovantodistajuudessa mitään oikeata veljellistä rakkautta ole. Se mitä jehovantodistajien keskuudessa on siitä, niin se on pinnallista ja näyteltyä.

Petyin kaikkeen siihen valheeseen, kun todistin omin silmin että jehovantodistajat ovatkin oikeasti epäsopuista, juoruilevaa ja selkäänpuukottavaa sakkia.

Hankkiuduin erotetuksi lopulta 30 vuotiaana tuosta tyhmästä jt-lahkosta, kun en jaksanut enää välittää siitä että kuolisin harmagedonissa. Se on ollut paras päätökseni ikinä, eikä ole tarvinnut katua päivääkään että niin tein.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.

Diiva
Viestit: 32
Liittynyt: 12.09.2017 02:16

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Diiva » 11.08.2018 23:37

Ei se ollut mikään muu näin jälkeenpäin ajateltuna, kun vain se, että sitä oli syntymästään asti kuunnellut. En ole löytänyt muuta selitystä, kun että ajattelin sen olevan totuus. En kai muuten olisi erottamisen jälkeen vielä takaisinkin mennyt.

Kaarmis
Viestit: 3825
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Kaarmis » 12.08.2018 02:12

Kuusivuotiaasta sitä kuuntelin, ja oli mun mielestä teologista bullshittiä from the beginning to the last supper.

Mut kun siihen joutui kasvamaan, se oli kaikki mitä oli. Ei sitä vaan ymmärtäny että se aita ei kovin korkea olisi ollut ylitettäväksi. Niinpä olin 32v kun tuosta sonnasta vihdoin eroon pääsi, vaikkei koskaan siihen uskonut.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

Kivikko
Viestit: 649
Liittynyt: 10.01.2011 21:08

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Kivikko » 14.08.2018 23:18

Lapsesta saakka JT, mutta yksi asia oli silloin kiehtovaa; missä tahansa maailmankolkassa oli mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin joiden kanssa oli heti paljon yhteistä. Se että tarvittaessa olisi saanut myös majoituksen mistä ikinä tahansa, koska JT:t ovat avuliaita vieraille jt:ille (sitä en tajunnut ettei sama vieraanvaraisuus koske oman srk:n jäseniä).

Nyt olen huomannut että voin edelleen halutessani tutustua ihmisiin missä vain, ja yhteiset asiat ovat esim. harrastuksia, aitoja mielenkiinnon kohteita. Samalla jos sattuu paremminkin kaverustumaan niin se on sitten aitoa ja perustuu aitoihin henkilökemioihin eikä velvollisuuksiin. Majoituksenkin saa mistä tahansa jos haluaa järjestää (halpoja hotellejakin on aika moneen lähtöön eikä ollenkaan huono vaihtoehto).

Olen myös ollut keskikokoisissa tapahtumissa jossa voin huoletta jättää omaisuuttani johonkin pöydän alle tms. vailla mitään pelkoa varastamisesta.

Nämä asiat ovat JT-aikana olleet "todisteita ainutlaatuisesta veljesseurasta", mutt sen ulkopuolella olen huomannut että kyse on ollut ainoastaan ihmisyydestä ja siitä että suurin osa meistä ja heistä eivät ole pahoja.

Kaarmis
Viestit: 3825
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Kaarmis » 16.08.2018 21:36

Kivikko hei, mua ärsyttää että nyt just tässä, tässä hetkessä, veljesseurassa ei edelleenkään oo tykkäysnappia.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

Markku Meilo
Viestit: 13425
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Veljellinen rakkaus joka vetosi?

ViestiKirjoittaja Markku Meilo » 17.08.2018 21:42

Kivikko kirjoitti:Lapsesta saakka JT, mutta yksi asia oli silloin kiehtovaa...

Mä olen vastaanottanut ja tarjonnut samaa kiehtovuutta omassa harrastuksessani enemmän kuin koskaan jehovantodistajuudessa. Nyt olen passivoitunut, mutta minua ei karteta millään tavalla.

Tämä ei siis ole siis suunnattu sinulle, vaan vakuudeksi niille, jotka ajattelevat yhteisöllisyyden jotenkin rajoittuvan jehovantodistajuuteen.


Palaa sivulle “Jehovan todistajat”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Johanneksen poika ja 13 vierailijaa