Eroaminen - mitä tilalle?

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

am-ha·’a’rets
Viestit: 296
Liittynyt: 28.05.2007 12:44

Viesti Kirjoittaja am-ha·’a’rets »

Tony Syrjänen kirjoitti:Mutta sitä en lakkaa ihmettelemästä miksi tuo kysymys esitetään vaatimuksena, jonka vastaamatta jättäminen (tai todistajan mielestä huonon vaihtoehdon esittäminen) tarkoittaa keskusteluyhteyden loppumista, ja jehovantodistajan tyytyväisyyttä luullessaan jatkavansa AOT:n vanavedessä.
Onneksi minun ei tarvitse etsiä vaihtoehtoa tälle AOT:lle... enää. Elämä helpottuu huomattavasti kun vastaa rehellisesti moneen kysymykseen:
En tiedä.
Tony Syrjänen kirjoitti:Olen tullut siihen päätelmään, että se on yksi ja sama mitä todistajalle esittää jehovantodistajuuden tilalle, niin se ei riitä, eikä se ole 'sitä jotain' jota he etsivät, tai tarvitsevat. Kyseessä ovat tietenkin todistajan ennakkoluulot ja pelko vt-seuran luoman illuusion hajoamisesta. Sitä paitsi vaikeahan sitä on kenellekään räätälöidä elämää valmiiksi, se on jokaisen oma duuni se. Pelottavaltahan se voi jehovantodistajasta kuulostaa - ottaa ohjakset omasta elämästä.
Ongelma on siinä, että yrität antaa ihmiselle - jolla on jo kaikkea - jotain lisää. Heillä on vastaukset jo kaikkeen... siinä vaiheessa ei ymmärrä miten jollakin voisi olla jotain lisää.
Tony Syrjänen kirjoitti:Kieltämättä aikamoinen dilemma. En saata edes kuvitella nimimerkin am-ha·’a’rets sisäisen ristiriidan paloa ja sen määrää elämänsä eri tilanteissa jehovantodistajana. Surullista tuossa on sekin, ettei am-ha·’a’rets ole likikään ainoa laatuaan...
Oikeastaan minulla ei ole mitään sisäistä ristiriitaa.... enään. Olen ymmärtänyt mistä Raamatussa on kyse. Olen ymmärtänyt mistä uskonnoissa on kyse. Annan asioiden mennä omalla painollaan ja yritän olla murehtimatta asioita joihin en voi vaikuttaa.
Tony Syrjänen kirjoitti:Tsemiä am-ha·’a’rets !
Thnx! U 2 :wink:
Pehmoluopio kirjoitti:Mitenkäs vaikka tällainen tilalle?
http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/OutPain.html
Kiitos.... luen tuon. Mutta luulen käyneeni juuri läpi sen mistä tuossa puhutaan.
"Life is what You make of it."
am-ha·’a’rets
Viestit: 296
Liittynyt: 28.05.2007 12:44

Viesti Kirjoittaja am-ha·’a’rets »

Aamu kirjoitti:Juuri näin Raamattuun tulisi minunkin mielestäni suhtautua. Yksi sysäys todistajista lähtemiselleni oli juuri epäusko Raamattuun. Minusta sitä opusta ei kerta kaikkiaan voinut ottaa vakavasti, pitää Jumalan sanana jne. vaikka siellä toki on viisaitakin sanoja. Koska Raamattu oli minulle ainoa "todiste" Jehova Jumalasta, Raamatun mukana mureni usko myös Jehovaan ts. Raamatun mukaiseen jumalaan. Jonkinlaisen jumalan olemassaoloa voidaan mielestäni hyvinkin perustella, mutta mikään muu kuin Raamattu ei sano, että sen tulisi olla juuri sellainen kuin Raamatussa kuvaillaan.
Hassua sinänsä, että samaan aikaan kun olen tajunnut jehovantodistajuuden olevan vain yksi uskonto muiden joukossa niin uskoni Raamattuun on vahvistunut.

Olen viimeaikoina joutunut hyväksymään tosiasioiksi asioita joihin en ikinä uskonut uskovani... (ööö... on se suomea).... tai oikeastaan asiat, jotka tiesin aikaisemmin hölynpölyksi olen siirtänyt kokoelmaan "emme voi tietää". Itseasiassa sinne on siirtynyt myös hyvin paljon asioita "tosiasioidenkin" puolelta.

Minä lähden rakentamaan maailmankuvaani kysymyksestä:
"Onko kaikkeuden takana tekijä?"
Tähän kysymykseen on vain kaksi vastausta (tällä hetkellä), joista jompikumpi pitää paikkansa ja toinen on väärä:
1) Joku on tehnyt tämän kaiken tai saattanut sen alkuun.
2) Kaikki on saanut alkunsa ei mistään jonkin tuntemattoman tapahtuman seurauksena jostain tuntemattomasta syystä.

Tämänhetkisen tieteellisen näkemyksen johdosta olen pakotettu uskomaan vaihtoehtoon yksi. Tämän jälkeen alkaakin tulla niitä "emme voi tietää"-juttuja hyvin paljon.

Oikeastaan minun neuvoni tähän väliin on.... Go with the flow. ..en tiedä... se vaan kuulosti niin kivalta. :D ...ja se pitää laulaa sen yhden biisin tahdissa. Oikeastaan väsyttää ihan vietävästi.... jatkan toiste.
"Life is what You make of it."
Witless
Viestit: 1477
Liittynyt: 04.05.2007 00:06
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Witless »

am-ha·’a’rets kirjoitti: Minä lähden rakentamaan maailmankuvaani kysymyksestä:
"Onko kaikkeuden takana tekijä?"
Tähän kysymykseen on vain kaksi vastausta (tällä hetkellä), joista jompikumpi pitää paikkansa ja toinen on väärä:
1) Joku on tehnyt tämän kaiken tai saattanut sen alkuun.
2) Kaikki on saanut alkunsa ei mistään jonkin tuntemattoman tapahtuman seurauksena jostain tuntemattomasta syystä.

Tämänhetkisen tieteellisen näkemyksen johdosta olen pakotettu uskomaan vaihtoehtoon yksi. Tämän jälkeen alkaakin tulla niitä "emme voi tietää"-juttuja hyvin paljon.
Itse lisäisin vielä luetteloon kohdan 3) En osaa sanoa. Kun olin tehnyt päätöksen jäädä pois, koin todella suurta helpotusta siitä että ei enää ole pakko olla jotain mieltä.

Luulisin että Jehovan todistajuudesta toipumiseen on monia eri teitä, ja varmaan on niin että ihminen ainakin arkielämäänsä kaipaa jotain tilalle. Varsinkin kun JT-uskonto on ennen sitä syönyt pahimmassa tapauksessa pääosan vapaa-ajasta. Monillehan se voi olla vaikka rakas harrastus, johon on nyt mahdollista käyttää aikaa. Itse huomasin jälkikäteen että samalla kun todistajuus hiipui, elämään tuli jonkin verran opiskelua ja sinänsä lapsellinen tapa käydä seuraamassa jääkiekkoa paikan päällä, vieläpä suhteellisen intohimoisesti tiettyä joukkuetta kannustaen. Ja jälkikäteen tajusin että näissähän on paljon samaa; yhteenkuuluvuuden tunne muiden fanien kanssa, "oman" joukkueen järjetön hehkuttaminen (ja vastustajien kritisoiminen) ja turvallinen rutiini, mukavasti kuluu pari tuntia illassa, joskus parikin kertaa viikossa. Tätä harrastusta vaan ei tarvitse ottaa niin tosissaan, ja kirjallista aineistoakin lukee ihan huvikseen... :) Vastustajien kannattajien kanssakin tulee hyviä keskusteluja, tosin usein paljon paremmassa hengessä kuin JT-aikoina vaikkapa helluntailaisten kanssa.

Mitä tulee uskontoihin perehtymiseen, sitäkin on tullut tehdyksi paljon enemmän kuin JT-aikoina. Ja siinäkin on hyvänä puolena että asioita voi nyt tarkkailla ulkopuolelta, enkä ole joutunut lupaamaan kenellekään että päätän tämän tutkistelun päätteeksi sitoutua johonkin. Otan vapauden miettiä vaikka maailman tappiin sitä mistä on kysymys "elämässä, maailmankaikkeudessa ja kaikessa". Siihen asti tyydyn määritelmään "agnostikko". En koe tarvetta saada varmuutta jumalan tai jumalien olemassaolosta enkä tarvetta todistaa jumalaa olemattomaksi. Eli vaihtoehtoni on tällä hetkellä numero kolme, ja olen erittäin tyytyväinen tilanteeseen.

EDIT: Olit aiemmassa postauksessasi tuon vaihtoehdon jo oikeastaan tuonutkin esiin, sorry, luin huonosti.
If you think you understand quantum theory, you don't understand quantum theory.
- Richard Feynman
Massetar
Viestit: 454
Liittynyt: 21.05.2007 08:44

Viesti Kirjoittaja Massetar »

Ymmärrän täysin, miksi toisille jää valtava tyhjiö todistajuuden jälkeen. Sehän jää jo arkielämäänkin, kun vapaa-aikaa tulee valtavasti lisää. Identiteetti muuttuu, etkä enää tiedä kuka olet ja mihin kuulut. Jumalaan uskovat joutuvat vielä kohtaamaan oman yksinäisyytensä, kun eivät heti löydä samalla tavalla ajattelevia, jos koskaan löytävätkään.

Näille palstoille tulee toisinaan henkilöitä jotka ovat vasta eronneet järjestöstä. Mielenkiintoinen ilmiö on se, että täältä haetaan "sitä jotain tilalle". Oletetaan että täällä on yhtenäinen ideologia ja normit. Luppikset muodostavat jonkin seurakunnan ja käyttävät valtavasti aikaa toistensa seurassa.

Kun huomataan "puutteita", niistä aletaan nurista ja moittia täällä kirjoittajia. Ei meinaa millään mennä jakeluun, että ihmisillä on mielipiteen vapaus ja luppikset eivät ole mikään homogeeninen ryhmä. Moralisoidaan esim. sitä, millaisen kuvan annamme itsestämme jeppuloille. Vaaditaan samaa "teatteri näytelmää" myös toiseen suuntaan. Tai kielletään kiistelemästä asioista, etteivät "uudet" vaan säikähtäisi.

Ovatko muut huomanneet tämän ilmiön?
Avatar
Tony
Viestit: 7520
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Viesti Kirjoittaja Tony »

am-ha·’a’rets kirjoitti:Oikeastaan minulla ei ole mitään sisäistä ristiriitaa.... enään. Olen ymmärtänyt mistä Raamatussa on kyse. Olen ymmärtänyt mistä uskonnoissa on kyse. Annan asioiden mennä omalla painollaan ja yritän olla murehtimatta asioita joihin en voi vaikuttaa.
Mielestäni erittäin terve ote asiaan. Olisi suotavaa, että ihmiset oivaltaisivat tuon laajemmaltikin. Jäisi turha stressaaminen omasta oikeassa olon pakosta loitommalle, ja elämä helpottuisi kummasti. :)
Witless kirjoitti: Otan vapauden miettiä vaikka maailman tappiin sitä mistä on kysymys "elämässä, maailmankaikkeudessa ja kaikessa". Siihen asti tyydyn määritelmään "agnostikko". En koe tarvetta saada varmuutta jumalan tai jumalien olemassaolosta enkä tarvetta todistaa jumalaa olemattomaksi.
Naulan kantaan! Miksi tulisi olla jotain mieltä asiasta, jota kukaan ei ole tähän saakka kyennyt todistamaan suuntaan tai toiseen. Kyllä se totuus on olemassa ihan ilman kenenkään henkilökohtaisia mielipiteitäkin.
Massetar kirjoitti:Näille palstoille tulee toisinaan henkilöitä jotka ovat vasta eronneet järjestöstä. Mielenkiintoinen ilmiö on se, että täältä haetaan "sitä jotain tilalle". Oletetaan että täällä on yhtenäinen ideologia ja normit. Luppikset muodostavat jonkin seurakunnan ja käyttävät valtavasti aikaa toistensa seurassa.
Johtuisiko ainakin osittain siitä, että juuri tuollaista valheellista kuvaa jehovantodistajille luodaan vartiotorniseuran taholta. Muistan hyvin itsekin kuinka 'tiesin' entisten todistajien olevan samaa hymistelevää porukkaa, luopioista puhumattakaan. Herätessäni todellisuuteen, aloin funtsailemaan onkohan muissakaan vartiotorniseuran kehittelemissä mielikuvissa totta nimeksikään. Ei ollut.
Massetar kirjoitti:Ovatko muut huomanneet tämän ilmiön?
Ehdottomasti. Enkä aivan ymmärrä tuollaisen "teatteri näytelmän" vaatimusta. Itse ainakin olen nähnyt tuota teatteria aivan riittämiin jehovantodistajana, miksi sitä sitten haluaisi jatkaa - ihmettelen.
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
L

Viesti Kirjoittaja L »

Uskonnon hallussapitorikkeeseen sisältyy kovin usein vaatimuksia siitä, miten maailmassa pitäisi elää. Osa on yleisiä moraalisääntöjä, ok, mutta osa on jopa sairaitakin rajoituksia. Tästä syystä olisin taipuvainen suosittelemaan maailmalle ei-uskonto-vaihtoehtoa. Ei voi piiloutua Jumalan selän taakse.

Miksi ihmeessä pitää välittää siitä, onko maailmankaikkeuden joku luonut vai ei?

Yhdessä ihan aidossa tutkimuksessa voitiin todeta yhteys ihmisten uskonnollisuuden ja aivojen serotoniinivasteiden välillä. Samassa julkaisussa pohdittiin serotoniinin huippupitoisuuksien ja kiihkouskovaisuuden yhteyttä...pitäisi tutkia tarkemmin.

Uskonnollisuus on siis ehkä vain elimistön virhetila.
RaM

Viesti Kirjoittaja RaM »

L kirjoitti:Miksi ihmeessä pitää välittää siitä, onko maailmankaikkeuden joku luonut vai ei?

Uskonnollisuus on siis ehkä vain elimistön virhetila.
Suurimmalle osalle ihmisiä opetetaan jo pienestä lapsesta pitäen, että kaiken takana on... ei nainen vaan henkiolentoja. Etenkin kristinuskon kyllästämissä länsimaissa.
Aikuiselle ihmiselle suoritettu aivopesu on erittäin tehokasta ja sen vaikutuksiin puuttuminen on hidasta ja vaikeaa. Voi vain kuvitella kuinka tehokkaasti tuo aivopesu vaikuttaa ihmiseen, jolle sitä on suoritettu jo pienestä lapsesta alkaen. Tämä asia ja sen vaikutus olisi syytä huomioida myös lääketieteellisissä tutkimuksissa. Kyse ei siis välttämättä ole periytyvästä virhetilasta vaan monille ihmisille jo varhaisesta lapsuudesta suoritetusta alitajuiseen tiedostamiseen ja tunne-elämään vaikuttavasta manipulaatiosta.
L

Viesti Kirjoittaja L »

RaM kirjoitti:Tämä asia ja sen vaikutus olisi syytä huomioida myös lääketieteellisissä tutkimuksissa. Kyse ei siis välttämättä ole periytyvästä virhetilasta vaan monille ihmisille jo varhaisesta lapsuudesta suoritetusta alitajuiseen tiedostamiseen ja tunne-elämään vaikuttavasta manipulaatiosta.
No juu juu, mutta kun sitä oli huomioitu. Huomattiin, että kemia olikin kenties enemmänkin vastuullinen kuin tuo tuputus. Aivopesu tehoaa paljon paremmin niihin, joilla vasteet ovat korkeat, you see?

Uskontoon taipuvaiset ihmiset kehittävät sellaisen, vaikka pullossa asuisi, siis. Aivopesu tehoaa huonommin, jos aivot käyvät "viileämpinä" :)

Tässä tullaan sitten yhteen havaitsemaani kristinuskojen ongelmaan. Jos ihmistä on opetettu koko ikänsä jakamaan maailma kahtia (hyvät vs. pahat), on tilastollisten asioiden ja maailman harmaasävyisyyden tajuaminen vaikeaa monelle, kuten myös sen hyväksyminen. On helppoa jakaa asiat mustiin ja valkoisiin.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

L kirjoitti:On helppoa jakaa asiat mustiin ja valkoisiin.
Jehovantodistajuuden perusedellytys on tuon 'helpon' jaon pakollinen sisäistäminen ja sen mukaan eläminen. Toki tuo ei ole ainutlaatuista, vastaavaa olen tavannut islaminuskoisessa ympäristössä. Onneksi ortodoksijuutalaisuus on kokematta.

Pitkän päivätyön olen tehnyt harmaakiilan eteen ja työtä on edelleen edessä, mutta onneksi olen jo densiteetin alapäässä.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
RaM

Viesti Kirjoittaja RaM »

L kirjoitti: Huomattiin, että kemia olikin kenties enemmänkin vastuullinen kuin tuo tuputus.
En halua sanoa että epäilisin tuota tulosta, mutta olisi mielenkiintoista tietää, millaisella tutkimuksella tuohon kemiaan on päädytty. Miten/miksi tulos on määritelty kemialliseksi. Oma käsitykseni on ollut, ettei aivojen kemiallista toimintaa tunneta vieläkään niin kovin hyvin saati sitten sen taustavaikutuksia emotionaaliselle puolellle.
Admata
Viestit: 9
Liittynyt: 01.05.2007 17:25
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Kemian vaikutuksesta uskoon

Viesti Kirjoittaja Admata »

RaM kirjoitti:
L kirjoitti: Huomattiin, että kemia olikin kenties enemmänkin vastuullinen kuin tuo tuputus.
En halua sanoa että epäilisin tuota tulosta, mutta olisi mielenkiintoista tietää, millaisella tutkimuksella tuohon kemiaan on päädytty. Miten/miksi tulos on määritelty kemialliseksi.
Ilmeisesti kysymys on tämän "Jumalageeni-tutkimuksen" tulkinnasta:
VMAT2-geenin säätelemiin välittäjäaineisiin kuuluvat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Serotoniini liittyy esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen ja hermostuneisuuden tuntemuksiin mutta myös euforian ja onnen kokemuksiin. Dopamiini puolestaan palkitsee ihmisen onnistuneista suorituksista mielihyvällä. Sitä erittyy muun muassa silloin, kun ihminen saa kehuja tai tyydyttää elimistön tarpeita esimerkiksi syömällä. Mielihyvä voi saada hurmion mittasuhteet.

Dopamiinin ja serotoniinin määrään vaikuttavat myös tajuntaa laajentaviksi luonnehditut huumeet, kuten kokaiini, amfetamiini ja LSD. Jotkut niiden käyttäjät ovatkin kuvailleet huumeen vaikutuksen alaisena kokemiaan tuntemuksia uskonnollisen hurmion kaltaisiksi.

Jotkut ovat tulkinneet aivotutkimuksen tuloksia niin, että kokemus jumalasta on vain kemiallisten prosessien tuottama harha. Hamer itse välttää ottamasta kantaa korkeampien voimien olemassaoloon

http://www.tieteenkuvalehti.com/polopol ... 157&a=2884
Omasta mielestäni on selvää, että geeneillä ja kemialla on vaikutusta uskonnon tuottamien tunteiden voimakkuuteen, mutta täytyy muistaa että uskonnollisuutta on hyvin monenlaista. Itse olen hieman karsastanut tilanteita, joissa otetaan voimakas uskonnollinen vakaumus alkoholin tai huumeiden tilalle. Joistakin tapauksista näkee suoraan, että aiemmin kemiallisia aineita vetänyt, on siirtynyt käyttämään "Jeesus-kamaa". Tällöin ihmiselle pääasia on juuri tuollainen joko suoraan tai epäsuoraan kemiallisesti saavutettu hyvän olon tunne. Tietysti täytyy tunnustaa se, että parempi Jumalan hullu, kuin juoppohullu.

Sitten on uskoa ja uskonnollisuutta, missä ihminen haluaa kehittää itseään ja pyrkiä käymään vuoropuhelua Jumalan kanssa, jotta ymmärtäisi enemmän niin itsestään kuin ympäröivästä maailmastakin. Tässä tapauksessa ihmiselle ei riitä valmiiksi pureskeltu materiaali tai hallelujan hokeminen, vaan ihminen haluaa kyseenalaistaa ja tarkastella asioita monelta eri näkökulmalta. Tähän jälkimmäiseen uskonnollisuuteen en usko kemialla olevan paljoakaan vaikutusta.
Lehtiveli
Eläkeläinen
Viestit: 1741
Liittynyt: 13.04.2007 10:07
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Lehtiveli »

Kuulutko amharets vielä JT-lahkoon? Ajatusmaailmasi tuntuu ainakin eroavan paikkapaikoin kovinkin "Ainoasta Oikeasta Totuudesta"
RaM

Viesti Kirjoittaja RaM »

Kiitos Admata selventävästä kommentoinnistasi. On mukavaa, että keskustelet täälläkin. :)
am-ha·’a’rets
Viestit: 296
Liittynyt: 28.05.2007 12:44

Viesti Kirjoittaja am-ha·’a’rets »

Lehtiveli kirjoitti:Kuulutko amharets vielä JT-lahkoon? Ajatusmaailmasi tuntuu ainakin eroavan paikkapaikoin kovinkin "Ainoasta Oikeasta Totuudesta"
Kyllä kuulun. Ja kuulun niin kauan ennenkuin minut joku haluaa ehdoin tahdoin erottaa. Kyllä minut "kavereiden" keskuudessa varmaan on jo tuomittu alimpaan helvettiin. :roll:
"Tosi mukava tyyppi mutta kun sen pitää ajatella niin kriittisesti."
Mihin se sammakko raidoistaan pääsee? Jos kirjoitettu teksti on ristiriidassa itsenäs kanssa niin minkäs sille teet... ei se minun vikani ole jos sanon sen ääneen.
"Life is what You make of it."
RaM

Viesti Kirjoittaja RaM »

MITÄ TILALLE?

Kysymys ja aihe ei todellisuudessa ole kovinkaan hyvä eikä relevantti, vaikka Jt:t siitä sellaisen koittavat psykologisesti vääntää.
99,9% maapallon ihmisistä omaa jotain tuon Jt:n maailmankatsomuksen tilalla.
Vastauksena on aivan normaali elämä. Ehkä painopisteenä se, että panostaa elämään tässä ja nyt. Ymmärtää elämän ainutlaatuisuuden.
Saarnaaja:
3:19 Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.


Ihmisen tulee oppia kantamaan itse vastuu elämästään ja siitä, millaisen tulevaisuuden jättää jälkipolville. Uskonnollinen vastuuttomuus jättää kaiken Jumalan hoidettavaksi. Paratiisi/taivas unelman varaan heittäytyminen on miljoonia kertoja epärealistisempaa, kuin lottovoitto unelman varaan jääminen. Aika harva heittää kuitenkaan hanskojaan tiskiin jääden odottelemaan tulevaa päävoittoa. Niin ei saa tehdä elämälleenkään.

Hulluinta mitä ihminen voi tehdä, on haaskata elämänsä utopian vuoksi!
:evil:
Vastaa Viestiin