Raportoinnin surut ja murheet

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

kirjallisuusveli
Viestit: 903
Liittynyt: 29.04.2007 16:43

Raportoinnin surut ja murheet

Viesti Kirjoittaja kirjallisuusveli »

Vanhaan karvaiseen päähäni pälkähti tänään tällainen jollotus:

"Tunnit, tunnit, kokoon en niitä mä saa

Tunnit, tunnit, sihteeri mua ahdistaa ...'


Lauletaan Badding-Somerjoen biisin Tähdet, tähdet sävelellä
"There's a point in your life when you'll realize who matters, who never did, and who always will."
Jaakob
Viestit: 707
Liittynyt: 28.04.2007 14:43

Viesti Kirjoittaja Jaakob »

Multa ei loppuvaiheessa edes kysytty enää raporttia. Kai kyllästyivät.
Religion was created when the first conman met the first fool
-Mark Twain
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Tulee mieleen eräs poishiipunut, jolta tivattiin raporttia ja hiipuva sai ohjeeksi lähettää (oliko marraskuun) raportin joulukortilla.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
rippeli
Viestit: 2455
Liittynyt: 28.04.2007 12:43
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja rippeli »

Ne tunnit taisivat olla se olennaisin asia.
Jutun voi hyvin ymmärtää, että kieppari raportoi beteliin aktiivisten julistajien määrän.
Let me go Master I hate you so
Vastaa Viestiin