Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

Vieras

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Vieras » 07.02.2011 13:12

""saaneet aikaan omaa yhdistystä""

Kapteeni on kapteeni laivassa ja tarpeen veljesseurassakin, sano. V. 2010 syysk. muutettiin yhdistyslakia ja etäosallistuminen kokoukseen on mahdollinen, siis sähköneuvoisilla konsteilla.

Näkisi että yhdistyksen puheenjohtajuus kuuluisi luottamusta nauttivalle aktiivisuutta osoittaneelle veljesseuralöaiselle. Hän toimisi puheenjohtajan valtuuksilla yhdistyksen äänenä sen mukaan kuin säännöissä toimivaltaa annettaisiin ja tarvittaessa järjestäisi kokouksen taikka jäsenäänestyksen vaikka suoraan jäsenille massapostituksena, uusien jäsenien liittymiseksi myös veljesseuraan informaatiota.


""kustantamo hyväksyy käännöksen se pitää olla tarkistettu oikealla kielenkääntäjällä.""

-Varmaankin neuvoteltavaa. Omakustanteenakin kirjoja voidaan tuottaa, ainoa meikäläisen tietämys tästä on, että haiskahtaa taloudelliselta vastuulta, olisi sovittava painosmäärä joka saataisiin kiinteään €-summaan, myyntikanavat .... ja mitä ?

SimplyTheTruth
Viestit: 14
Liittynyt: 06.11.2010 18:50
Paikkakunta: Turku

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja SimplyTheTruth » 09.02.2011 21:37

Onhan tuo yksi mielenkiintoisimmista kirjoista joita on tullut luettua. Suositeltua luettavaa taatusti kaikille edes etäisesti uskonnoista tai lahkoista kiinnostuneille.
PS. Minulla olisi muuten alla linkki jolla voit ladata muutamassa sekunnissa tuon kirjan englanniksi itsellesi .pdf-muodossa. Linkki alla:

http://www.mediafire.com/?zz459t76a75tztl

Vieras

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Vieras » 11.02.2011 13:31

Kirjassa on kaksi haastetta, jotka tekevät kääntämisestä hankalan. Ensimmäinen on jehovantodistajien omintakeinen lahkokieli ja sen sanaston ja käsitteistön ymmärtäminen sekä englanniksi että suomeksi. Toinen on kirjan runsaat lahkon julkaisuihin tehdyt viittaukset, jotka hienossa käännöksissä etsitään virallisista suomalaisista käännöksistä. Vuosikymmeniä vanhan lahkokirjallisuuden saaminen käyttöön ei ole helppoa.

Kirjan julkaisusta on kulunut jo yli sukupolvi, joten sillä alkaa olla vain historiallista kuriositeettiarvoa. Jehovantodistajat opiskelevat harvoin lukiossa, joten monilla jää englanninkielisen kirjan lukeminen huonon kielitaidon vuoksi. Onneksi suomeksi on sentään Pasi Turusen "Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa", jota sitäkään ei ole moni lukenut vaikka se on kirjoitettu selvällä suomella.

Vieras

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Vieras » 11.02.2011 16:39

Pasi Turusen kirjan voisi lukea, mutta tämä kaveri on ihan samanlainen hihhuli kuin muutkin ääriuskovat, josta johtuen en jaksa hänen kirjojaan lukea. Joitakin hänen kirjoittamiaan blogeja olen lukenut ja suoraan sanoen aikamoista paatosta. Paikoitellen jopa aika huvittavaa, kun jossakin jutussa paheksuttiin saatanallisen Lordin Euroviisuvoittoa :)

Joskus olisi ihan kivan lukea sellainen suomenkielinen kirja, jossa kirjoittaja tarkastelee asiaa ilman uskonnollisia silmälaseja ja oman uskonnon parhauden mainostamista.

Mitään uskovaisia vastaan minulla ei missään tapauksessa ole, eli jokaisella pitää saada olla oikeus uskoa mihin haluaa, kunhan se asiaa pysyy henkilökohtaisella tasolla ja asiallisella linjalla. Harmi vain, kun aika harvoin se kuitenkaan toteutuu niin, kuten tänne kirjoittavat omista kokemuksistaan tietävät

Vieras

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Vieras » 11.02.2011 17:32

""kaveri on ihan samanlainen hihhuli "" -Muun palstan aihe.

""olisi ihan kivan lukea sellainen suomenkielinen kirja, jossa kirjoittaja tarkastelee asiaa ilman uskonnollisia silmälaseja "" -Pasi Turusen kirja on itse asiassa juuri kuten kirjoittaja toivoo. Niin vähän siinä on muuta, ja se on otsikosta tunnistettettava viimeisehkö sivu.

Turusessa on lähdeviitteet, jopa valokopioita lähteistä, ja kirja osoittaa lahkon epäjohdonmukaisuuksia, virheitä, suoranaisia valheita, ristiriitaisuuksia jne.

Kaarmis
Viestit: 3888
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Kaarmis » 11.02.2011 19:39

Vieras kirjoitti:""kaveri on ihan samanlainen hihhuli "" -Muun palstan aihe.

""olisi ihan kivan lukea sellainen suomenkielinen kirja, jossa kirjoittaja tarkastelee asiaa ilman uskonnollisia silmälaseja "" -Pasi Turusen kirja on itse asiassa juuri kuten kirjoittaja toivoo. Niin vähän siinä on muuta, ja se on otsikosta tunnistettettava viimeisehkö sivu.

Turusessa on lähdeviitteet, jopa valokopioita lähteistä, ja kirja osoittaa lahkon epäjohdonmukaisuuksia, virheitä, suoranaisia valheita, ristiriitaisuuksia jne.
Olen samaa mieltä. Turusen kirja on yllättävän tasapainoinen kirja. Vain lopussa on pikku tilkka saarnausta. Muuta Turusen tuotantoa huomioonottaen todella positiivisesti yllättävä kirja.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

Vieras

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Vieras » 12.02.2011 17:58

En sitä epäile, etteikö kirja olisi tasapainoinen ja varmasti hän on aiheensa tarkkaan tutkinut, mutta uskottavuutta tällaiset jutut aina vievät, jossa joku kilpailevan pikku-uskonnon edustaja arvostelee toista samankaltaista uskontoa. Vähän samaa luokkaa kuin Jehovan Todistajien herjat omissa lehdissään muita uskontoja kohtaa.

Raymond Franzin kirjan jos joku saisi käännettyä suomenkielelle, niin se olisi todella mahtava juttu. SItä odotellessa : )

Vieras

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Vieras » 12.02.2011 19:05

Ehkä voisi alkaa kokeilla. Mikä luku toivotaan käännettäväksi ?

Massetar
Viestit: 454
Liittynyt: 21.05.2007 08:44

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Massetar » 16.02.2011 22:35

Vieras kirjoitti:Ehkä voisi alkaa kokeilla. Mikä luku toivotaan käännettäväksi ?
Mulla on niin huono lontoon taito, etten kykene edes kertomaan mielenkiintoisinta lukua :) Ihan mikä vaan.

Vieras

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Vieras » 16.02.2011 23:16

Mutta eikö joitain lukuja ole jo käännetty vai oliko kyseessä jokin muu kirja ?

Mitä tarkoitetaan muistella niin ne käännetyt olisivat jossain net-sivulla luettavissakin ?

Massetar
Viestit: 454
Liittynyt: 21.05.2007 08:44

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Massetar » 16.02.2011 23:19

Vieras kirjoitti:Mutta eikö joitain lukuja ole jo käännetty vai oliko kyseessä jokin muu kirja ?

Mitä tarkoitetaan muistella niin ne käännetyt olisivat jossain net-sivulla luettavissakin ?
http://www.jttuki.info/
Tuolta löytyy tähän mennessä käännetyt.

Kaarmis
Viestit: 3888
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Kaarmis » 17.02.2011 00:14

Vieras kirjoitti:Ehkä voisi alkaa kokeilla. Mikä luku toivotaan käännettäväksi ?
Aloita itsesi mielestä mielenkiintoisemmasta. Lainaukset Seuran kirjallisuudesta kannattaa varustaa alahuomautuksella että käännös allekirjoittaneen koska alkuperäistä suomenkielistä käännöstä ei ollut tavoitettavissa. Ne voi myöhemmin käydä editoimassa kun aineisto joltakin löytyy.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

Vieras

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Vieras » 17.02.2011 13:57

Teoksen Crisis of Conscience (Raymond Franz) suomennosta

Suomennosta tarkasti ottaen em. kirjan neljännen englanninkielisen painoksen (1988) ruotsinnoksesta Samvetskris, CKI-Förlaget, Göteborg 1990.


6 Kaksinaismoraali

”Kirjanoppineet ja fariseukset ovat istuutuneet Mooseksen tuoliin.
Tehkää sen vuoksi kaikki mitä he opettavat teille ja pitäkää siitä
kiinni, mutta älkää tehkö niin kuin he tekevät, sillä he tekevät yhtä
ja tekevät toista” - Matt. 23:2,3

Vartiotorniseuran julkaisuista voi löytää monta arvokasta ja hyödyllistä artikkelia. Monet artikkelit tukevat uskoa luojaan, rohkaisevat terveeseen perhe-elämään, kehottavat rehellisyyteen, painottavat nöyryyden ja muiden hyveiden painoa ja tekevät tämän Raamatun perusteella. Toiset artikkelit sisältävät voimakkaita lausuntoja uskonnollista petoksellisuutta ja teeskentelyä vastaan. Pohdi esimerkiksi seuraavalla sivulla olevaa otetta vartiotornin artikkelista (= Vartiotorni 15.6.1974: Voiko Jumalalle olla uskollinen – jos kätkee tosiasioita ?
Vartiotorniseura ei ole koskaan koko historiansa aikana yrittänyt kaunistella ja valkaista niitä vääriä tekoja ja rikoksia Jumalan oikeudenmukaisia lakeja ja ohjeita kohtaan joihin muiden uskonnollisten organisaatiot ja niiden johtajat ovat tehneet itsensä syyllisiksi. Vartiotornin julkaisut ovat olleet kärjessä kautta maailman laajalti julkistamassa jokaista laiminlyöntiä tai todistetta teeskentelystä joita on esiintynyt näissä organisaatioissa. Ne ovat osoittaneet rinnakkaisuuksia Jeesuksen ajan uskonnollisten johtajien ja fariseusten teeskentelyihin. Seura on selvästi selittänyt että sen oma kanta on pysyä ankarasti oikeudenmukaisissa normeissa ja moraalisessa puhtaudessa ja että pitää toimia vilpittömästi ja rehellisesti kaikkia kohtaan.
Juuri tämä teki sen että tietyt tiedot jotka tässä yhteydessä paljastuivat, tuntuivat niin kuohuttavilta, kun asevelvollisuuttta korvaavasta palvelusta keskusteltiin halllintyoerlimessä. Tiedot tulivat Meksikosta. Kuinka huomiota herättäviä nämä tiedot sinänsä olivatkaan, niin juuri ristiriita jonka ne paljastivat organisaation suhtautumisessa tähän maahan verrattuna suhtautumiseen joka otettiin erääseen toiseen maahan – Itä-Afrikkalaiseen Malawiin (aikaisemmin Njassamaa) – oli se joka huolestutti minua yhä suuremmassa määrin.
Ymmärtääkseen tämän tarvitsee tietyt taustatiedot. Vuodesta 1964 alettiin Malawissa vainota Jehovan todistajia ja he saivat kokea väkivaltaa laajuudessa jolla ei ole vastinetta nykyaikana. Aalto aallon jälkeen ilkeämieliset, maanlaajuiset päällekäymiset ja villien roskasakkien hyökkäykset pyyhkivät heidän ylitseen vuosina 1964, 1967, 1972 ja jälleen 1975. Ensimmäisessä hyökkäysaallossa poltettiin tai hävitettiin muulla tavoin 1.081 perheen pienet talot ja 588 viljasatoa tuhottiin. Hyökkäyksessä 1967 raportoivat Jehovan todistajat että yli 1000 heidän naisistaan oli raiskattu. Erään äidin olivat raiskanneet 6 eri miestä ja hänen 13 –vuotiaan tyttärensä 3 miestä. Raportoitiin että vähintään 40 naista oli saanut keskenmenon tämän takia. Joka väkivalta-aallossa olivat pahoinpitelyt, kidutukset ja jopa murhat mukana viranomaisten käytännöllisesti katsoen ollenkaan puuttumatta asiaan ja pahuus sai sellaisen intensiteetin että tuhansia perheitä jätti kotinsa ja peltonsa ja pakeni naapurimaihin. Vuonna 1972 oli luotettavien tietojen mukaan 8.975 paennut Sambiaan ja 11.600 Mosambikiin. Kun väkivalta asettui, palasivat perheet kotimaahansa. Silloin pakotti uusi väkivalta-aalto heidät uudestaan pakomatkalle. Koko tämä tragedia paheni pienten lasten maatessa kuolemaisillaan lääkkeiden ja hoidon puutteessa leireissä, kuten raportoitiin .
Mikä se riitakysymys oli, jonka ympärillä nämä toistuvat väkivalta-aallot myrskysivät ? Se oli Todistajien kieltäytyminen ostaa jäsenkorttia hallitsevasta poliittisesta puolueesta. Malawi on yksipuoluemaa, jota hallitsee kongressipuolue sen johtajan tohtori H. Kamuzu Bandan kautta, joka on maan ”elinikäinen presidentti”. Jehovan todistajat kysyivät neuvoa seuran haarakonttorista ja saivat tiedon että ne jotka ostivat sellaisen puoluekortin rikkoivat kristillisen puolueettomuutensa. Sen katsottiin olevan kompromissi ja siten uskottomuutta Jumalaa kohtaan. Organisaation ylin päämaja tuki haarakonttorin kantaa ja se esitettiin yksityiskohtaisesti Seuran Vartiotornijulkaisuissa. Suuri enemmistö todistajista Malawissa piti kiinni tästä kannasta, siitä huolimatta että se maksoi heille suunnattomia kärsimyksiä.
Niitä julmuuksia, joille avuttomat ihmiset Malawissa asetettiin alttiiksi, ei voida koskaan puolustaa. Se asiasta ei ole epäilystäkään. Hallitus ja puoluevirkailijat olivat päättäneet saavuttaa täydellisen sitoutumisen vaatimuksiinsa sillä että kaikki ihmiset omistaisivat puoluekortin. Tätä katsottiin konkreettiseksi osoitukseksi lojaalisuudesta hallitusorganisaatiolle. Menetelmät joita käytettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi olivat barbaarisia ja rikollisia.
Tulin kuitenkin mielessäni vakavasti asettamaan kysymyksenalaiseksi sen kannan oikeellisuuden, jonka haarakonttori oli ottanut ja jota Brooklynin päämaja asettui tukemaan. On joukko syitä sille, että aloin epäillä seuran kantaa.
1975 minulle annettiin tehtäväksi kirjoittaa artikkeleita viime terrorikampanjasta todistajia vastaan Malawissa. Kun selitin, miksi Jehovan todistajat katsoivat puoluekortin ostamisen niin vakavaksi, annoin ne perustelut jotka oli julkaistu aikaisemmin ja jotka tarkoittivat että niiden kanta oli vastaava kuin minkä ensimmäiset kristityt olivat omaksuneet kun he kieltäytyivät laittamasta hyppysellistä suitsuketta alttarille uhrauksena Rooman keisarin neroudelle . Kun tein tämän tunsin tiettyä epävarmuutta – oliko tuo vastaavuus täysin oikea ? Ei ollut mitään epäilystä siitä että suitsukkeen uhraus alttarilla katsottiin palvontatoimeksi. Mutta oliko puoluekortin ostaminen yhtä selvästi palvontatoimi ? En oikeastaan voinut ymmärtää että olisi jokin painava argumentti joka osoittaisi siihen suuntaan. Merkitsikö se silloin että rikottiin kristillistä puolueettomuutta vastaan, nuhteettomuutta Jumalan edessä ?
En voi sanoa, että ajatukseni asiassa olivat täysin selkiytyneet kristallinkirkkaiksi siihen aikaan, mutta nyt en ole kuitenkaan dogmaattinen tässä asiassa. Seuraavat ajatukset tulivat mieleeni ja saivat minut ihmettelemään kuinka hyvin perusteltu se määrätty ja joustamaton kanta oli jonka organisaatio oli ottanut, jonka ohjaavaan piiriin minä kuuluin jäsenenä, kun se tuomitsi sellaisen kortin ostamisen uskottomuuden osoituksena Jumalaa kohtaan.
Riitakysymys pohjautui siihen olosuhteeseen että kortti oli ”poliittinen” kortti, joka merkitsi jäsenyyttä ”poliittisessa” puolueessa. Monille, ja erityisesti Jehovan todistajille merkitsee sana ”poliittinen” jotakin joka pohjimmiltaan on huonoa. Korruptoituneet poliitikot ovat aikojen kuluessa myötävaikuttaneet siihen että sanalla nykyään on usein epämiellyttävä sivumerkitys. Mutta sama asia voidaan myös sanoa sellaisesta sanasta kuin hurskas, joka usein tuo esiin kuvan jumalanarmollisuudesta ja tekopyhyydestä joidenkin uskonnollisten henkilöiden hurskastelun perusteella. Kuitenkin sana hurskas tarkoittaa todellisuudessa nöyrää kunnioitusta ja vilpitöntä hartautta Jumalan edessä. Tämä on sanan perusmerkitys. Samalla tavoin on sanalla ”poliittinen” seuraava perusmerkitys:

”Että on määrätty tai vahvistettu järjestys tai hallinto hallitukselle; se mikä tarkoittaa hallitusta ja sen hallintoa; kiinnostunut valtiollisista asioista tai kansallisista toimista; se mikä liittyy kansakuntaan tai valtioon, tai kansakuntiin tai valtioihin, erotukseksi yksityisoikeudellisesta tai kunnallisesta; se, mikä kuuluu politiikkaan tai hallitukseen, kuten esimerkiksi poliittiset puolueet” .

Tiesin että sana ”poliittinen” ja ”politiikka” tulivat kreikkalaisesta sanasta pólis, joka aivan yksinkertaisesti merkitsee ”kaupunki”. Kreikassa merkitsi polites ”kansalainen” ja adjektiivi politíkos (josta sana ”poliittinen” tulee) merkitsi ”kansalais-, valtiollinen”. Sekä englannin että ruotsin kielet ovat ottaneet nämä termit latinan kautta, ja latinan sana politia merkitsee aivan yksinkertaisesti ”kansalaisuus, hallitus, hallinto”. Sanoilla kuten ”polis” ja ”policy” on sama alkuperä.
Kaikki hallinto on ilmeisesti poliittista sanan varsinaisessa merkityksessä. Joka hallitus maassa muodostaa poliittisen yksikön; jokainen kansa joka on organisoitunut erityisen hallitusmuodon alle on poliittinen yhteiskunta (kreikan kielessä politeia = ”yhteiskunta”). Maassa kansalaisena oleminen on olemista jäsenenä sellaisessa poliittisessa valtiossa, nauttimista niistä eduista ja sen vastuun kantamista joita tämä jäsenyys tuo mukanaan. Se laajuus, missä alistutaan niihin vaatimuksiin joita sellainen poliittinen valtio asettaa, voi vaihdella. Mutta jäsenyys on kuitenkin tosiasia.
Juuri sellaisista poliittisista valtioista ja niiden hallitsijoista apostoli Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen 13:ssa luvussa ja kehottaa kristittyjä alistumaan näille koska he ovat ”Jumalan palvelijoita”. On totta että poliittinen toiminta voi olla korruptoitunutta – ja poliittinen valtio Rooma muuttui epäilemättä äärimmäisen korruptoituneeksi – mutta tämä itsessään ei tee kaikkea poliittista joksikin läpikotaisin pahaksi. Poliittisten puolueiden kilpailu vallasta on suuressa määrin vastuussa siitä että sana ”politiikka” on voinut saada sellaisen aivan erityisen sivumerkityksen (perustavan tai perusmerkityksen lisäksi), sellaisen joka viittaa ”niihin juoniin ja juonitteluihin joihin ne omistautuvat jotka etsivät henkilökohtaista valtaa, kunniaa, asemaa tai muuta vastaavaa”. Tämä on pahaa, mutta ei sen vuoksi että kaikki mikä on poliittisen toiminnan kanssa tekemisissä on pahasta, sillä poissaoleminen poliittisesta toiminnasta on, maallisessa merkityksessä, poissaolemista hallituksesta.
Tämä johtaa toiseen syyhyn epäilyksissäni. Voin ymmärtää miksi ihminen omatuntonsa takia voi toivoa pysyvänsä erossa niistä poliittisista riidoista ja siitä väkivaltaisesta kilpailusta joka tavallisesti leimaa puoluepolitiikkaa. Ne tekijät jotka saivat minut vakavasti pohtimaan tilannetta Malawissa olivat kuitenkin että maa oli ja on yksipuoluemaa. Malawin kongressipuolue on maan hallitseva puolue ja mikään muu puolue ei ole sallittu. Kongressipuolue tulee sillä tavoin tosiasiallisesti samaksi kuin hallitus itse, ”esivallaksi”. Jos henkilö voisi olla kansalainen ja niin muodoin jäsen kansallisessa poliittisessa yhteiskunnassa, ilman että rikkoisi nuhteettomuuttaan Jumalan edessä, niin mitä todisteita silloin olisi siitä että se joka taipuisi hallituksen vaatimukseen (valtionpäämiehen ja siitä alaspäin olevien vaatimukseen) että kaikkien pitäisi ostaa hallitsevan puolueen kortti, rikkoisi ostamisella nuhteettomuuttaan Jumalan edessä ? Ihmettelin silloin ja ihmettelen edelleen onko ero oikeastaan suurikaan.
Ennen kaikkea kysyn, olisivatko Raamatun ihmiset kuten Aabraham, Daniel, Jeesus tai ensimmäiset kristityt katsoneet sellaisen vaatimuksen hallitusvallalta samanlaiseksi kuin organisaatio tekee, jos he olisivat joutuneet samanlaiseen tilanteeseen. On totta, että Malawissa ei ollut saatettu voimaan lakia, joka olisi vaatinut että kortti pitäisi ostaa, mutta olisiko Jeesus katsonut sellaisen teknisen yksityiskohdan ratkaisevaksi ajatellen maanlaajuisia lausumia, joita hallitsevat viranomaiset antoivat . Kuinka ensimmäisen vuosisadan kristityt olisivat katsoneet asiaa apostolin kehotuksen valossa: ”Antakaa kaikille mitä olette heille velkaa, kullekin mitä hänen pitää saaman: verot, tullit, kunnioituksen” ?
Että antaa myöten sellaisille vaatimuksille, sen tuomitsisi jotkut varmastikin niin silloin kuin nytkin ”kompromissina”, myönnytyksenä poliittisten viranomaisten vaatimusten edessä. Mutta olen varma että olisi ollut yhtä vastenmielistä Jeesuksen ajan hartaalle juutalaiselle alistua vihatussa Rooman valtakunnassa sotilashenkilölle, jos tämä olisi vaatinut että hänen tulisi seurata tämän mukana peninkulma kantaakseen jokin paketti. Mutta kuitenkin Jeesus sanoi että pitäisi antaa myöten ja seurata mukana, ei vain yksi peninkulma vaan kaksi! Monet hänen kuulijoistaan käsittivät epäilemättä tämän neuvon vastenmieliseksi, kehotukseksi heikosti alistua sen sijaan että horjumatta pitäisi kiinni kannasta että ei tee yhteistyötä vieraan, pakanallisen vallan kanssa.

Yhdestä asiasta tulin lopulta vakuuttuneeksi, ja se oli että haluaisin olla täysin varma siitä että se kanta joka otettaisiin olisi lujasti perustettu Jumalan sanaan, ennen kuin voisin kuvitella puolustavani sitä tai julkistaa sen, erityisesti ajatellen niitä vakavia seurauksia joita se toisi. En enää tuntenut itseäni niin varmaksi siitä että Raamattu antaisi niin selkeän ja yksiselitteisen tuen sille kannalle joka oli otettu Malawin tilanteeseen. Saatoin ymmärtää että voisi tuntea omatuntonsa pakottavan kieltäytymään ostamasta sellaista korttia josta oli kysymys ja jos niin olisi niin pitäisi myös kieltäytyä sen apostolin neuvon mukaan mikä on roomalaiskirjeen 14:ssä luvussa värssyissä 1-3 ja 23. Mutta minä en voinut ymmärtää että olisi jokin peruste sille että joku pakottaisi jollekulle muulle oman omatuntonsa tässä asiassa, tai esittäisi sellaisen kannan järkähtämättömänä mittatikkuna, johon muiden tulisi pitäytyä, erityisesti kun ei Raamattu eivätkä muutkaan tosiasiat anna siihen mitään suurempaa aihetta.

Ajatellen näitä Malawin olosuhteita voimme nyt pohtia niitä tietoja jotka tulivat esille hallintoelimen keskusteluissa siviilipalvelusta. Monet niistä argumenteista, joita jäsenet esittivät heijastivat sitä taipumatonta, ankaraa asennetta, joka Malawilaiset todistajat kehotettiin omaksumaan. Tässä joitakin esitettyjä lausumia:

”Jos olisi pienikin kompromissin tai epäilyksen merkki, niin meidän ei tulisi omaksua
sitä kantaa.

Ei saa esiintyä mitään kompromissia. … Pitää edelleen painottaa, että neutraali kanta, että ei olla ´mikään osa tätä maailmaa´, että selvästi pysyttäydytään erossa aseista, joita maailma – uskonto, politiikka ja armeija – käyttävät, että ei tukea niitä, ei suorasti eikä epäsuorasti, on se kanta, jonka Jehova tulee siunaamaan. Me emme halua mitään harmaita alueita, me haluamme tietää tarkasti missä seisomme kompromissittomina kristittyinä”

”…Että tekisi siviilipalvelusta asepalveluksen sijasta on…hiljainen tai rivien välistä luettavissa oleva tunnustaminen sille että on velvoituksia keisarin sotakoneistolle. … Kristitty ei siksi voi hyväksyä vaatimusta että pitäisi tukea armeijaa, ei suorasti eikä epäsuorasti”

”Jos Jehovan Todistaja sanoisi tuomarille että hän on halukas työskentelemään sairaalassa tai jossakin vastaavassa paikassa, merkitsisi se että hän tekisi ´kaupan´ tuomarin kanssa, ja hän rikkoisi silloin nuhteettomuutensa Jumalan edessä.”

”Siviilipalveluksen hyväksyminen merkitsee moraalisen tuen antamista koko järjestelmälle.”

”Meidän pitää omaksua yhtenäinen kanta koko maailmassa. Meidän pitää olla päättäväisiä tässä asiassa. … Jos me sallisimme veljien saada tämän vapauden, saisimme ongelmia. … Veljien pitää saada omatuntonsa kasvatetuksi”

”Jos annamme periksi keisarille, ei mikään todistus tule annetuksi”

”Ne jotka hyväksyvät tämän korvaavan palvelun valitsevat mukavan kiertotien.”

Se mikä ihmetyttää minua on että samanaikaisesti kuin nämä vahvat, taipumattomat lausunnot annettiin, olivat lausuntojen antajat yhteisymmärryksessä Mexicon tilanteesta. Kun annoin jokaiselle hallintoelimen jäsenelle kopion raporttikatsauksesta maakomiteoilta koskien siviilipalvelusta, liitin myös mukaan osan materiaalista, joka oli tullut Mexicon maakomitealta, mukana oli osa joka käsitteli ”henkilöllisyyscartillaa asepalvelusta varten" (cartilla merkitsee todistusta, sertifikaattia):


”Henkilöllisyyscartilla asepalvelusta varten”
Pitää hankkia suorittamalla asepalvelusta yhden vuoden ajan. Ne joilla on cartilla ovat velvollisia saapumaan kun kansakunta kutsuu heitä, joko joukkojen liikekannallepanossa tai ainakin saapumalla ja ilmoittamalla läsnäolonsa (artiklat 136 – 139, sivu 6).

Mutta vaikka laki kieltää sotilasta ja henkilökuntaa asevelvollisuustoimistoissa antamasta cartillaa laittomalla tavalla, esimerkiki maksua vastaan, rikkovat useimmat virkamiehet näitä lakeja. (Artiklat 50 ja 51, sivu 21; artikkeli 3, sivu 29; ohje nro 1 syyskuun 16:ltä syyskuuta 1977, sivu 2, pykälät 3 ja 4.)

Melkein kuka tahansa voi millä tekosyyllä tahansa päästä asepalveluksesta ja maksaa virkamiehelle siitä että hän merkitsee tekaistut läsnäolot ohjeiden mukaisesti joka viikko (antaakseen kuvan säännöllisestä osallistumisesta), tai maksamalla samanaikaisesti niin että dokumentti, jonka hän saa on laillisesti oikea. Meksikossa tämä on hyvin tavallista. Meksikon hallitus yrittää estää virkamiehiä antamasta dokumenttia sotilaspalvelusta henkilöille, jotka eivät ole sotilaspalvelusta suorittaneet, koska menettely ei ole lainmukaista. Nykyään, kun tasavallan presidentti Licenciado Jose Lopez Portillo otti osaa seremoniaan jossa luvataan uskollisuutta lipulle, 5. toukokuuta 1978, sanoi eräs kenraali lähes 100.000 nuoren asevelvollisen edessä että ”armeija ei tule sietämään laittomia menetelmiä ´cartillan´ hankkimiseksi asepalveluksesta.” Kenraali sanoi ”Me olemme itse ottaneet itsellemme vastuun, niin että viimeiset laittomat kasvannaiset palveluksen suhteen tullaan poistamaan juurineen lyhyessä ajassa ja tulemme onnistumaan niin että kaikki nuoret miehet voivat mennä kunnallisiin kirjautumislautakuntiin saadakseen ´cartillansa´.” (Katso El Heraldo 6. toukokuuta 1978.)

Alaviitteet
isätietoja näistä hyökkäyksistä ja olosuhteista pakolaisleireissä ks. Jehovan todistajain vuosikirjat 1965 sivu 171; Herätkää 8.5.1968 siv. 5-10; Vartiotorni 15.4.1968 siv. 186-192; Herätkää 8.2.1973 siv. 5-21 ja Herätkää 8.2.1976 siv. 3-12.
Tämä argumentti esitettiin Herätkäässä 8.2.1973, siv. 14. Artikkelit jotka kirjoitin julkaistiin Herätkäässä 8.2.1976.
New Websters Dictionary, Deluxe Encyclopedic Edition.
Vertaa Matteus 17:24-27, jossa Jeesus selittää että tietty vero ei oikeudella koskenut häntä. Mutta kuitenkin hän kehottaa Pietaria maksamaan sen, jotta viranomaiset eivät ”pahastuisi” heihin.
Roomalaiskirje 13:7
Matteus 5:41
Nämä jakeet kuuluvat: ”Se joka on heikko uskossa pitää teidän hyväksyä ilman että asettaudutte tuomitsemaan eri käsityksiä. Yhden usko sallii hänen syödä mitä tahansa, kun taas se joka on heikko uskossa syö vain vihanneksia. Sen joka uskaltaa syödä ei pidä halveksia sitä joka ei niin tee. Sen, joka ei uskalla syödä, ei pidä tuomita sitä joka uskaltaa, Jumalahan on hänet hyväksynyt”. ”Mutta se joka syö, vaikka hän epäilee, on tuomittu sen vuoksi että hän ei toimi uskossa. Kaikki mikä ei tapahdu uskossa on syntiä”.
Hallintoelimen jäsenen Lloyd Barryn kirjelmästä
Hallintoelimen jäsenen Karl Kleinin kirjelmästä
Hallintoelimen jäsenen Fred Franzin lausunnosta, joka on sanatarkasti merkitty kirjeeseen William Jacksonilta Paul Traskille
Kirjeestä joka on lähetetty Tanskan maakomiteasta. Tätä siteerasi Lloyd Barry kirjelmässään.
Hallintoelimen jäsenen Ted Jaraczin lausunnosta.
Jäsen Carey Barberin lausunnosta.
Jäsen Fred Franzin lausunnosta.

Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 17.02.2011 14:22

Jään miettimään, tulisiko tämä raamatunkohta: "sillä he tekevät yhtä ja tekevät toista" kääntää hieman toisin, esim. "sillä he tekevät yhtä ja sanovat toista". :? Kenties kysymyksessä on kirjoitusvirhe.
Sinänsä erinomainen teksti, mikä valaisee sitä kaksinaismoraalia, mistä ehdottomasti kieltäydytään, mutta mikä toisaalta hjoissakin tilanteissa sallitaan. Kieltämättä tulee mieleen Rutherfordin sovitteluyritys Hitlerille. Silloin kyse oli Jehovan todistajien omaisuudesta, mutta lopulta ihmiset sille uhrattiin, jos nyt olen Pentonia oikein lukenut.

Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Raymond Franz - hallintoelimen jäsen 1971-1980

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 17.02.2011 15:55

Tarkistin Raymond Franzin teoksen "Crisis of Consience" (Omantunnon käännekohta) suomennetut luvut. Nämä ovat: 5. Perinteet ja pykälät, 9. 1975 "Sopiva ajankohta Jumalan toimia", 10. 1914 ja "tämä sukupolvi".
Jos oikein ymmärrän nyt suomennettu on (osa?) luvusta 6. Kahdenlaiset mitat.

Näin jäljelle jäisivät Johdannon lisäksi luvut 1, 2, 3, 4, 7, 8 ja 11 - , ynnä indeksit. Olikohan näitä? En ole kirjaa nähnyt.
Jos vain joku jaksaa tehdä työtä tämän eteen vaikka ruotsinnoksen pohjalta, nostan hattua.

Vastaa Viestiin