suikki kirjoitti:Olin monta vuotta postinjakajana, ja kerran sattui kohdalle eräs tuttu tienraivaaja, joka tuli kyselemään yhden talon ovikoodia. Mä katoin sitä pitkään hiljaa, ja sitten kun sanoin : "sisar hyvä, tiedäthän sen että minulla ei ole mitään lupaa antaa sitä ulkopuolisille" se meni aivan hämilleen.
Hehehee! Tuo sai kyllä hymyn huulille. Mahtoi olla näkemisen arvoinen tuo tienraivaajasiskon ilme.
Tuossa näkee taas, miten JT:t ovat valmiita joustamaan periaatteistaan "teokraattisen sodankäynnin" vuoksi. Niin sitä toitotetaan, että työnantajalle pitää olla rehellinen ja kuuliainen, mutta tuollaisessa tapauksessa pidetään melkein itsestäänselvyytenä, että toinen JT lavertelee luottamuksellista tietoa, jos se edistää ovityötä.
suikki kirjoitti:Olin monta vuotta postinjakajana, ja kerran sattui kohdalle eräs tuttu tienraivaaja, joka tuli kyselemään yhden talon ovikoodia.
Ja varmaan yleensä koodi annetaan, kun kerta uskalsi tulla kysymään.
Tätä on taas hyvä miettiä siinä valossa, kun VT-seura väittää että todistajat ovat super-rehellisiä työntekijöitä...
Ovikoodista muljahti mieleen Huoneistokeskuksen jobbari. Nainen kirjoitti näytön alkaessa huopakynällä A4-arkkiin kissankokoisilla kirtsuilla ovikoodin ja teippasi lapun oven ulkopuolelle. Satuin kulkemaan ovesta ja riivin lapun irti ja vein sen suht sievin saatesanoin ko. jobbarille, joka riemastui aivan valtavasti.
Viimeksi muokannut Markku Meilo, 03.05.2007 20:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Viiru kirjoitti:
Ei ole sen kummemin näkynyt, eivätkä yhteyttä ottaneet, harmi koska sain luettua sen "nuoret kysyvät" kirjasen loppuun ja siinä olisi hiukkasen kysyttävää..
Menen saalistamaan muita jehovia uhreikseni.
Voi vitsit se kirja on legenda! Harmittaa että heitin aikoinaan kaiken kirjallisuuden suutuspäissäni kohti Ämmässuota, olisi hauskaa herätellä nauruhermoja Nuoret kysyvät kirjaa ihmetellessä.
Jos jollain on ylimääräistä, niin olen "kiinnostunut".
Viiru kirjoitti:
Ei ole sen kummemin näkynyt, eivätkä yhteyttä ottaneet, harmi koska sain luettua sen "nuoret kysyvät" kirjasen loppuun ja siinä olisi hiukkasen kysyttävää..
Menen saalistamaan muita jehovia uhreikseni.
Voi vitsit se kirja on legenda! Harmittaa että heitin aikoinaan kaiken kirjallisuuden suutuspäissäni kohti Ämmässuota, olisi hauskaa herätellä nauruhermoja Nuoret kysyvät kirjaa ihmetellessä.
Jos jollain on ylimääräistä, niin olen "kiinnostunut".
Mulla saattaa olla jossain kätköissäni viellä toinen samanlainen ellen ihan väärin muista saat sen jos satun löytämään ihan kivaa vessa lukemista, parempi kuin vitsi kirja.
Viiru kirjoitti:
Mulla saattaa olla jossain kätköissäni viellä toinen samanlainen ellen ihan väärin muista saat sen jos satun löytämään ihan kivaa vessa lukemista, parempi kuin vitsi kirja.
Mullapas on iskemätön kappale hyllyssä. Sain sen vanhemmilta lahjaksi kun täytin 13 ja en ole vielä lukenut
Lehtiveli kirjoitti:Mullapas on iskemätön kappale hyllyssä. Sain sen vanhemmilta lahjaksi kun täytin 13 ja en ole vielä lukenut
Soosoo Lehtiveli, huono jehovantodistaja, huono!
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja
Viiru kirjoitti:Onneksi monissa taloissa on nykyään koodit että pääsee edes rappuun, eipä tule jehovan todistajat rimputtelemaan
Meidän seurakunnassa ovikoodeja "urkittiin" ja jos joku sai koodin selville, se toki informoitiin seuraavalle alueen ottajalle.
Kooditaloihin pääsi sisään yleensä jonkun asukkaan perässä ja sitten joku avulias mummo joka halusi lehtiä paljasti koodin. En tiedä minkälaisia käytäntöjä muualla on ollut.
Seurakunnissa tienraivaajat ovat yleensä siivoojia tai postinkantajia, jos työssä edes käyvät. Ammatista johtuen saa siis aika helposti ovikoodit selville. Koodeja sitten vaihdellaan toistaen samankaltaisten kanssa sen mukaan, kuka milloinkin sattuu alueenaan ko. kerrostaloa pitämään.
Niin niin, semmonen tuli mieleen että että, tämä tuttu jehova kerran sattui mainitsemaan juuri tuosta alueiden vaihdosta. Selitti että (jotain pari vuotta kiertävät yhtä vyöhykettä) kun vaihdetaan alueita niin saatetaan löytää uusia ihmisiä (muuttaneita) jotka saattaisivat olla kiinnostuneita jt:stä.
Voiko joku valottaa lisää tätä hommaa kun en oikein tajua koko juttua kunnolla olen siis ööh tyhmä
Viiru kirjoitti:Selitti että (jotain pari vuotta kiertävät yhtä vyöhykettä) kun vaihdetaan alueita niin saatetaan löytää uusia ihmisiä (muuttaneita) jotka saattaisivat olla kiinnostuneita jt:stä.
Sitä en tiedä mitä ohjeita aluekortin suhteen on annettu sitten viimeksi kuluneena 35 vuotena, mutta tuskin edelleenkään pääsääntöisesti painotetaan alueelle muuttaneita. Ainoa motiivi, jonka muistan on se, että henkilö on muuttanut suhtautumistaan. Eli ovilla käydään tuulihattuja metsästämässä?
Viiru kirjoitti:Voiko joku valottaa lisää tätä hommaa kun en oikein tajua koko juttua kunnolla :) olen siis ööh tyhmä
Et ole lainkaan yksin, tuulihattujen metsästys on toki vanhaa perua 1940-luvulla alue oli käytävä ohjeen mukaan läpi neljästi vuodessa.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Viiru kirjoitti:
Voiko joku valottaa lisää tätä hommaa kun en oikein tajua koko juttua kunnolla
Jehovan todistajat jakavat seurakunnan toimintapiiriin kuuluvan asuinalueen pieniksi osiksi. Yksittäinen todistaja ottaa sitten tällaisen pikkualueen vastuulleen, eli hänen tehtävänään on käydä kaikki alueella olevat asunnot läpi vähintään kerran. Pikkualueeseen voi kuulua esim. kerrostalo tai joku kadunpätkä omakotitaloja, siis muutama kymmenen asuntoa.
Tavoitteena olisi, että kaikki seurakunnalle kuuluvat alueet käytäisiin läpi kerran vuodessa. Minun tietämissäni seurakunnissa tähän ei päästy koskaan silloin kun olin mukana.
Aluekortteihin merkittiin myös, jos sillä asui eronnut/erotettuja, vihamielisiä, tms. joita piti rivijulistajien välttää. Niistä oli oikein erilliset laput kortin kansien sisällä, jossa nimet ja talo/asuntonumerot. Tuohan on Suomen lakien vastaista, mutta sitäkään kun ei julkisivun mukaan mukamas tehdä.
Jokaisesta asukkaasta merkittiin myös kaikki käynnit ylös tyyliin osoittiko asukas kiinnostusta vai ei.
saat sen jos satun löytämään 
ihan kivaa vessa lukemista, parempi kuin vitsi kirja.
olen siis ööh tyhmä