Kräshääminen, laitonta Suomessa?

[Pehmoluopio]

Youtubessa "KH crash", niin selviää, mistä on kyse. Joukko aktivisteja menee sisälle valtakunnansaliin ja esittää julkisesti kysymyksiä ja kritiikkiä, lavalta tai muuten. Sen seurauksena vanhimmat ja avustavat saattavat henkilöt ulos, joskus syyllistyvät myös väkivaltaan.

Ajattelin, että Suomessa tämä on ehkä kiellettyä toimintaa nimikkeellä uskonrauhan rikkominen.

»julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta.»

Säännös häiritsemisestä on kirjoitettu laajaksi. Varmasti salilta löytyy useita, jotka kokevat kritiikin esittämisen kovaan ääneen kesken kokouksen häiriöksi. Sanottakoon, että vuonna 1917 anarkisteilla oli tapana vallata kirkkoja, ehkä sen takia on tällainen laki.
Mutta siis pykälä on tavattoman laaja. Jotkuthan kräshäävät kärryjeppujakin ja se voisi olla uskonnoharjoituksen häiritsemistä.

Lloyd Evans vastustaa kräshäilyä, mutta Fateful Slave monissa videoissaan on todennut sen hyväksi taktiikaksi. Onko taas niin, että Jehovan todistajista irtaantumista aikovat ovat hyödyllisten idioottien vankina.

Videoilla esiintyy, että Jeput kutsuvat Saatanan maailman viranomaiset paikalle, mitä siis ei ikinä pedareiden tapauksessa, mutta nämä ovat usein käyttäytyneet epätavanomaisen säyseästi.

[Nukahtanut]

En näe tuossa touhussa mitään muuta ideaa, kuin huomion hakemisen. Toki aina voi toivoa, että joku takapenkin rivijepukka (tai eturivin vanhin) heräis tuon seurauksena todellisuuteen. Mutta taitaa olla lähinnä sitä häiriköintiä ilman suurempaa voittoa.

Suomen lainsäädännöstä en tarkemmin tiedä, mutta kun muistaa kuinka turvattuja uskonnot on, tuskin tuosta ilman seuraamuksia selviäis.

[Vempula]

Jos Suomessa tuollaisia crasheja tekisi, niin ne pitäisi esittää kansalaisaktivismiksi. Toiminta rikkoisi kyllä lakia, mutta toiminnan motiivi ei olisi aktivistien oman edun tavoittelu vaan yhteisen hyvän edistäminen.

Lisäksi toiminnan tarkoitukseksi voisi esittää, että se on yritys herättää lainsäätäjät ja virkavalta huomaamaan niitä vääryyksiä, joita lahko nykyjään saa vapaasti harjoittaa, kun virkavalta ei tunnu tekevän tarpeeksi lahkon kyseenalaisten toimintojen lakkauttamiseksi. Lahkohan saa nykyjään esimerkiksi suojella pedofiilejä, pitää yllä verensiirtokieltoa sekä harjoittaa karttamiskäytäntöä, joka on yksi vakava väkivallan muoto – eikä virkavalta tee yhtään mitään. Myös lasten ja naisten asema lahkossa sietäisi nostaa julkisuuteen. Näin aktivismi voisi patistaa virkavaltaa tarttumaan lahkon aiheuttamiin ongelmiin.

Noin katsoen crashit voisivat ehkä olla hyödyllisiä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen. Tavallisen lahkolaisen silmissä aktivismi vaan muka toteuttaisi ennustusta vainoista, ja lahkolaisen usko Vartiotornia kohtaan vahvistuisi entisestään. Luopiot mukamas todistaisivat oman pahuutensa, kuten lahko opettaa, ja näin crash saattaisi kääntyä itseään vastaan.

[Pehmoluopio]

Luopiot mukamas todistaisivat oman pahuutensa, kuten lahko opettaa, ja näin crash saattaisi kääntyä itseään vastaan.

Siksi se pitäisi toteuttaa silkkihansikkain ja puhua rauhallisella äänellä ja lähteä heti ulos kun viedään ulos.

Youtube on ruvennut hyödylliseksi idiootiksi ja ruvennut sensuroimaan crash-videoita. Paikallinen Leinonen on soittanut niille. Toisaalta, minä ihmettelen kyllä, miten jotkut vielä kaiken jälkeen uskovat, että jotkin tahot toimivat oikeudenmukaisesti.

[Markku Meilo]

Muutamat hautajais- ja rippibileet kirkossa koettuna ovat olleet entiselle naisystävälle ja nykyiselle vaimolle lievä koettelemus kun mulla meinaa käsi nousta kysymyksen merkiksi. Kertoo tuo huomaavansa kun en oikein pysy paikoillani, olenhan paikalla ryhmäpaineen alaisena. Jos todellinen tilaisuus kysymykseen aukeaisi kirkon bileissä, niin aivan varmasti kysyisin. Olen kysynyt Kallion seurakunnan ständillä Hakaniemen markkinoilla ja hautajaisten muistotilaisuudessa viereeni istutetulta papilta. Toki myös minua lähestyneiltä jehovantodistajilta sekä jehovantodistajilta, joita olen itse lähestynyt. Mitään oleellista eroa en rehellisyydessä ja todellisuuden hahmottamisessa ole havainnut noiden kahden ryhmän välillä.

Mulle kirkko ja valtakunnansali ovat vastenmielisiä paikkoja, jos haastaisin keskusteluun, niin minulle sen tulee olla muu areena.

Toki näen naurettavana etenkin jehovantodistajuuden, jossa toistellaan vapaata pääsyä tilaisuuksiin, mutta unohdetaan mainita, ettei kysymyksiä suvaita. Kauas on tultu lapsuuteni jehovantodistajuudesta, jossa puheesta toiseen tuotiin esille kuinka Russell otti osaa väittelyihin ja suuntasi paloletkun helvettiin.

[Pehmoluopio]

Myäs kerrottiin, kuinka papit olivat lähteneet karkuun Jehovan todistajien kysymyksiä ja Raamatun tuntemusta. Nyt on Jehovan todistajat, jotka luikkivat pakoon, kun heiltä kysyy.

[Weathertop]

Ajassa, joka Suomen poliisilta kestää saapua paikalle, ehtisi kyllä kysellä aika paljon.

[Kaarmis]

Montako vastausta saisi?

[Vempula]

Videolla näytetään yhden miehen kolme kohteliasta yritystä kysyä eri kärrytodistajilta mielipidettä vihkisormuksesta. Lahkon Ilmestyksen suuri huipentuma on käsillä -kirjan mukaan vihkisormus on pakanallista alkuperää. Miksi jehovantodistajat kuitenkin käyttävät sormusta, mies kysyy kirja kädessään.

Kaksi kärryporukkaa pakkaa nopeasti kamppeensa ja luikkii karkuun.

Kolmas porukka kieltäytyy keskustelemasta, ja nämä todistajat ilmeisestikin ovat kysyjälle hyvinkin tuttuja. "Emme puhu sinulle", "emme vastaa", todistajat sanovat, kun mies ihmettelee, miksi jehovantodistajat kuitenkin käyttävät vihkisormuksia, vaikka tuomitsevat ne kirjassaan pakanallisiksi. "Tämä on täysin asiallinen kysymys", mies sanoo ja on tietenkin ihan oikeassa.

Kommenttiosiossa joku letkauttaakin osuvasti, että todistajat ovat kuin torakoita: juoksevat karkuun heti, kun joku sytyttää valot. Tuolta ajatukselta on vaikea välttyä tätä katsoessaan.

Todistajat antavat erikoisen kuvan itsestään, kun eivät suostu omien julkaisujensa väitteitä pyydettäessä selittämään.

[Pehmoluopio]

Miksi Jehovan todistajat kulkevat kroaattien hirttosilmukka kaulassa, kun kerta vastustavat sotaa ja hirttäjäisiä.

[Pro et contra]

Miksi Jehovan todistajat kulkevat kroaattien hirttosilmukka kaulassa, kun kerta vastustavat sotaa ja hirttäjäisiä.

Minun mielestänni kravatin käyttäminen ei ole kovin suuri juttu, se on lähes aiinoita juttuja jolla puvun käyttöön saa vähän vaihtelua taskuliinan lisäksi,turhamaisuutta kenties mutta toiset tykkäävät pukeutua välillä fiksusti.

Senkin olen muuten kuullut että jossakin lestadiolaisuuden pääsuunnasta erkaantuneessa "eriseurassa" miesten kravatinkäyttö on pannassa vaikka pukua tulee käyttää samoin kuin naisten tulee käyttää hametta seuroissa, joulupukkikin on pannassa vaikka pääsuunnassa on vapaampaa...lestadiolaisuuden piirissä on kautta aikain käyty keskustelua ns. lakihenkisyydestä jolla rajoitetaan kristityn vapautta, eivät Jehovan todistajat yksin paini näiden kysymysten äärellä vaikka eri suuntaukset eivät keskenän keskustelekkaan näistä, ekumenia ja siihen kuuluva keskusteluyhteys kun on poissuljettu keino eri suuntausten välisessä kanssakäymisessä.

Markun aiempaan vastineeseen viitaten niin tietojen mukaan ev.lut kirkko kai järjestää kaikille avoimia raamattupiirejä joissa pohditaan Raamattuun liittyviä kysymyksiä jotka ovat sekä sallittuja että toivottuja, olen ainakin joskus nähnyt kirkollisissa uutisissa kutsuja tälläisiin tilaisuuksiin?

Sellainen mielikuva mullakin on että salilla saatettiin muinoin esittää kimurantteja kysymyksiä ilman että porukka tunsi oloaan kiusaantuneeksi, ehkä nykyisen linjan mukaiseen tapakristillisyyyteen kuuluu että homma menee juuri käsikirjoituksen mukaan eli sen mukaan mitä vartiotorniin ym. aineistoon on kirjoitettu ja se siitä, väittelyitä jotka kuuluivat aiemmin todistajien vakio keinoihin käydä keskustelua pyritään nykyään välttämään aivan virallisissa ohjeistuksissa joiden mukaan "emme lähde väittelemään".

[Weathertop]

Koskaan ei tiedä, milloin kravatti tulee todistustyössä tarpeeseen. Onhan aina parempi hirttäytyä siihen kuin omiin sanoihin, jos ei halua tuottaa häpeää Jehovan järjestölle.

[Verilettu]

Videolla näytetään yhden miehen kolme kohteliasta yritystä kysyä eri kärrytodistajilta mielipidettä vihkisormuksesta. Lahkon Ilmestyksen suuri huipentuma on käsillä -kirjan mukaan vihkisormus on pakanallista alkuperää. Miksi jehovantodistajat kuitenkin käyttävät sormusta, mies kysyy kirja kädessään.

Tällainen "kräshääminen" tjsp. on minunkin mielestäni ihan ok. Tietenkin, kannattaa muistaa tosiaan olla kohtelias. Useat todistajat ovat uhreja itsekin, eikä omia mielipiteitä voi edes sanoa, vaikka kenttäkaveri olisi puoliso. Kunhan ei tehdä liian tukalaksi oloaan, niin tällainen kysely on ihan ok, tosin harvoin kai saa vastauksia, stasilainen parijärjestely pitää tästä huolen. Ja videointi. Minun aikaja ei kuvaaminen ollut vielä niin yleistä kuin nykyään.

Olen kerran ollut osa-aikaisena tien tallustajana, ja kun yhteinen laahustelu/kahvittelu/juoruilu (yksipuolinen veljeltä) oli ohi viimein, minulla on pieni kävely sopivalle ratikkapysäkille. Mukavassa lämpimässä syyspäivässä on hyvällä tuulella, ja ajattelin että koitan jututella vielä vastaantulijoita, mittarihan oli käynnissä viimeiseen kysymykseen asti.

Yllättäen, kävin yksin ehkä mielenkiintoisimman keskustelun koskaan, uskonnoista ja sen vaikutuksista. Mies kertoili mielipiteitään hyvässä hengessä, kun ei ollut kahta "Raamatun läpi tuntevaa" (muka) auktoriteettia pätemässä, ja itsekin sai vapaammin kommentoida, kun stasilainen kenttä"kaveri" puuttui viereltä. Siinä turistiin muistaakseni puolisen tuntia. En edes tarjonnut (alkupysäyttämistä lukuunottamatta) Jehovan painotuotteita, enkä niiden ajatuksiakaan. Tämä on jäänyt mieleen positiivisempana kokemuksena (katutyöstä) muuten niin puisevasta kentästä olosta. Tuolloin ei ollut vielä notkukärryjä, mutta ovelta ovelle keikkoja minun mittapuulla ihan liikaakin*. Vihasin ovelta ovelle työtä. Eikä silloin edes ollut pelottamassa slummiutuvia kaupunginosia, joista tosin oman turvallisuuden vuoksi on aika helppo bongata ovessa olevasta nimestä, kannattaako ovikelloa rimpauttaa vai ei. Eikä kantakaupungin alueella "kiihkiksiä" niin ollutkaan, nykyään lienee enemmän.

Pahimmat haukut olen saanut lestadiolaisilta. Nainen oli epästabiilissa tilassa, koska huusi naama punaisena mennessään eteenpäin, vielä minuutin pari jälkeen, kaukana minusta.

* Tekevätkö todistajat vielä ovelta ovelle kiusaamista yksittäisiä tapahtumia enemmän? Ainakin naapurin muslimiäiti teki jo(i)llekin todistajaparalle selväksi, ettei moisten lappujen kanssa kannatta enää koskaan tulla. Kuulemma lapsillekin oli annettu "joku lappu", joita ei tarvitse antaa "vaikkei hän huivia käytäkään, hän on muslimi jne. jaada jaada älämölö", hän on loukkaantunut moisesta. Keskustelu musun kohdalta käytiin niin kovalla volyymilla että se kuului vaikka oli väliovi kiinni. Todistajan piipityksiä ei kuulunut kunnolla edes ovella kuunneltuna.

[Weathertop]

Kärrytodistajien lähestyminen on tosiaan "kräshäämistä" vain lainausmerkeissä, koska silloin ollaan julkisella paikalla ja todistajat ovat itse siellä markkinoimassa asiaansa. Mitään laillista tai eettistä estettä ei ole.

Huvitti tuolla ylempänä postatulla videolla yhden todistajan "Rikot lakia!" -huudahdus. Sen verran pitäisi tajuta, että jos näin olisi, todistajat rikkoisivat itsekin lakia todistamisellaan.

EDIT: Kohteliaisuus on tietenkin paikallaan, mutta itse sanoisin, ettei tukaluuden aiheuttamista vaikeilla kysymyksillä ole syytä pelätä. Ainakin oman kokemukseni perusteella tukaluus ja turhautuminen ovat hyvää lannoitetta epäilyksen siemenille, ja olenkin nykyään kiitollinen kaikille, jotka aikoinaan uskalsivat tehdä oloni tukalaksi. Tulee muistaa, ettei kultti-indoktrinaation purkautuminen ole eikä voikaan olla kivuton prosessi.

[Pehmoluopio]

Kärryjeppujen kenttäpäivää on syytä aina vähän piristää tavalla, mitä ei jaeta kokemuksena palveluskokouksessa. Ikävä kyllä en ole nähnyt niitä vähään aikaan. Tai no, ei ole yhtään ikävä.