Perheväkivaltaa koskevassa kohdassa Vartiotorni menee pidemmälle kuin aikaisemmin. Väkivaltahan on esitetty yhdeksi perustelluksi syyksi ottaa ero, mikäli väkivalta on äärimmäistä ja uhkaa puolison terveyttä. Nyt Vartiotorni esittää, että vaikka puolison terveys tai jopa henki olisi vaarassa, edes asumusero ei olisi välttämättä perusteltua. Perustellumpaa olisi asua edelleen yhdessä, koska jotkut väkivaltaiset puolisot saattavat joskus kääntyä todistajaksi.
https://www.jw.org/fi/julkaisut/lehdet/ ... ut-yhteen/Vartiotorni (tutkittava) joulukuu 2018 kirjoitti:Joskus ”ei-uskova mies” osoittaa toiminnallaan, ettei hän ”suostu asumaan” vaimonsa kanssa. Hän voi kohdella vaimoaan erittäin väkivaltaisesti, jopa siinä määrin, että vaimo tuntee terveytensä tai elämänsä olevan vaarassa. Hän saattaa kieltäytyä elättämästä vaimoaan ja muuta perhettä tai aiheuttaa vakavaa vaaraa vaimonsa hengellisyydelle. Tällaisessa tilanteessa jotkut kristityt ovat tulleet siihen tulokseen, että heidän puolisonsa ei ”suostu asumaan” heidän kanssaan, vaikka hän sanoisikin toisin. Niinpä he ovat päättäneet muuttaa erilleen puolisostaan. Jotkut toiset kristityt taas ovat samantyyppisissä olosuhteissa pysyneet puolisonsa luona ja nähneet paljon vaivaa avioliittonsa pelastamiseksi. Miksi?
Jos pariskunta tällaisessa tilanteessa muuttaa erilleen, he ovat silti edelleen avioliitossa toistensa kanssa. Asuessaan erillään he kumpikin kohtaavat haasteita, joita käsiteltiin aiemmin tässä kirjoituksessa. Paavali mainitsi vielä erään syyn pysyä yhdessä. Hän kirjoitti: ”Ei-uskova mies on pyhitetty suhteessaan vaimoonsa, ja ei-uskova vaimo on pyhitetty suhteessaan veljeen; muutoinhan lapsenne olisivat epäpuhtaita, mutta nyt he ovat pyhiä.” (1. Kor. 7:14.) Monet uskolliset kristityt ovat jääneet ei-uskovan puolisonsa luo hyvin koettelevista olosuhteista huolimatta. He ovat olleet erityisen tyytyväisiä valintaansa siinä tapauksessa, että heidän puolisostaan on myöhemmin tullut Jehovan palvelija. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 7:16; 1. Piet. 3:1, 2.)