Sairaalassaolo, leikkaukset ja kyttääminen.

Yleistä keskustelua Jehovan todistajista.

Valvoja: Moderaattorit

Minä
Viestit: 29
Liittynyt: 11.04.2016 23:59
Paikkakunta: Oulu

Sairaalassaolo, leikkaukset ja kyttääminen.

Viesti Kirjoittaja Minä »

Aloin pohtimaan kyseistä aihetta ja kokemuksiani siitä.Minulle tehtiin leukaleikkaus ja silloin ensi tapaamiselle kirurgin kanssa tuli mukaan sisar, jonka kanssa olin tutkinut. Lääkäri oli suhteellisen haluton leikkaamaan, kun riski verenvuotoon oli suuri. Sitten tulikin pitkä odotus. Olin itsekin viisastunut siihen mennessä, mitä tulee kantaani veren suhteen. Menin leikkaukseen ja kerroin, että verta saa=pitää antaa jos tarvitsee. Kukaan ei kysellyt srk:a ja minä en kertonut.

Toinen kertani leikkauksessa oli Oulussa. Silloinen ystäväni, sisar seurakunnasta tietysti tiesi. Leikkaus oli tuli yllätyksenä. Yllätyksenä tuli myös puhelu vanhimmalta. Hän kyseli, että oliko minulla "verikortti" mukana sairaalassa. Ei ollut sellaista olemassakaan, mutta sanoin että se on kotona. Sanoipa hän että sisar seurakunnasta ehkä voisi hakea sen.Ei hakenut, en sanonut. Olin yllättynyt siitäkin, että jotakuta voi kiinnostaa sairaalassaoloni. Myöhemmin pari tr sisarta kävi vierailulla, leikkauksen jälkeen. Olin siinä vaiheessa jo suht toimeton.

Minkälaisia kokemuksia teillä?
Viimeksi muokannut Minä, 16.02.2019 15:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Nina
YksinäinenSusi
Viestit: 3808
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Sairaalassaolo, leikkaukset ja kyttääminen.

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi »

Hyvä kun kirjoitit. Mulla heräsi ajatus että jos joku jehovantodistaja omantuntonsa puolesta voisi ottaa verensiirron mutta ei pysty kun seurakunnasta tulee kyttääjät, niin hän voisi toimia kuten sinä toimit että sillä kerralla kun seurakunnasta valvotaan tilannetta niin ei ottaisi verensiirtoa.

Mutta sitten kun valvonta päättyy seurakunnan taholta niin meneekin sitten uudestaan leikkaukseen ja ottaa sen verensiirronkin.

Verensiirrosta kieltäytyminenhän pitäisi perustua omaan omatuntoon, eikä seurakunnan vanhimpien omaantuntoon.

Tämä on oma tulkintani Raamatusta:
Jeesushan ei tainnut muistaakseni kieltää edes veren syömistä. Hän sanoi muistaakseni että " Se mikä menee suusta sisään ei saastuta ihmistä, mutta se mikä tulee suusta ulos niin se saastuttaa ihmisen." Näin Jeesus salli myös veren syönnin ruokana ja kumosi mooseksen lain.

Mutta sitten apostolit jostain syystä ottivat verensyöntikiellon takaisin, vaikka Jeesus oli sen kumonnut.

Jeesuksen käskyähän sitä pitäisi noudattaa, eikä apostolien. Jeesusta seurata, eikä apostoleja.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.
Avatar
Verilettu
Moderaattori
Viestit: 1865
Liittynyt: 06.07.2014 17:30
Viesti:

Re: Sairaalassaolo, leikkaukset ja kyttääminen.

Viesti Kirjoittaja Verilettu »

YksinäinenSusi kirjoitti: 16.02.2019 10:19 Hyvä kun kirjoitit. Mulla heräsi ajatus että jos joku jehovantodistaja omantuntonsa puolesta voisi ottaa verensiirron mutta ei pysty kun seurakunnasta tulee kyttääjät, niin hän voisi toimia kuten sinä toimit että sillä kerralla kun seurakunnasta valvotaan tilannetta niin ei ottaisi verensiirtoa.

Mutta sitten kun valvonta päättyy seurakunnan taholta niin meneekin sitten uudestaan leikkaukseen ja ottaa sen verensiirronkin.
Ihan muuten ok, mutta eihän leikkauksiin mennä kuin vaikka parturille, silloin kun sopii. Niihin voi joutua yllättäen ja pyytämättä. Nimimerkki, monen moisessa leikkauksessa ollut. :(

Parempi vaan sanoa, vaikka vasta leikkaussalissa*, että verta saa antaa jos tarvis. Itse olen todistaja-aikana näin sanonut, vasta leikkaussalissa. Kirurgi oli kovin huojentunut ja kiitti päätöksestä. En ollut vielä vaimolle kertonut, että alkaa piisaamaan nämä jehovantodistelut. Leikkauksessa ei lopulta tarvittu verta, mutta olen myöhemmin ollut tilanteessa, jossa verta on jouduttu antamaan useampi yksikkö, ja jopa erikseen trombosyyttejä

* Mieluummin tietenkin aikaisemmin, että voidaan varautua riittävästi.

Parempi selvitä hengissä selittelemään, kuin kuolleena "antaa todistusta". Muka huolissaan oleville vastuuveljille ja sukulaisillekin, voi sanoa, että leikkauksessa ei tarvinnut antaa verta. Ottaa valehtelun vaikka "teokraattisena sodankäyntinä". :D Eivät ne tietoja sinun terveystiedoista saa selville. Jos saavat, valitusta sairaalaan, niin saapa tietoja antanut etsiskellä uutta työpaikkaa muualta.

edit. Niin ja vielä. Jos verta joudutaan antamaan lisää esim. osastolla maatessa, voi kysyä lääkäriltä, voisiko antamisen suorittaa vierailuajan ulkopuolella. Ovat varmasti valmiita harkitsemaan, jos se ei vaaranna terveyttä ja ole kiireellinen, kunhan kertoo että on vaarallisen lahkon seurannassa. Kaikki lääkärit kyllä tietänevät Jehovan todistajien kannan veren "syömiseen".
tofa

Re: Sairaalassaolo, leikkaukset ja kyttääminen.

Viesti Kirjoittaja tofa »

Olin tuolloin toimeton kun menin leikkaukseen. En kertonut missään vaiheessa olevani Jt enkä maininnut kieltäytyväni verensiirrosta. Kysyivät veriryhmääni mutten tiennyt sitä. Hetken päästä sairaala henkilökunta ilmoitti sen olevan O- En myöskään kertonut seurakunnassa kellekään meneväni leikkakseen niin että säästyin kyttäykseltä. En kuitenkaan tarvinnut verta toimenpiteeni aikana. Muutaman päivän päästä kun olin jo kotona toipumassa niin veljet tuli ovelleni siinä kerroin olleeni leikkauksessa. Kyllä se vanhin vähän nieli tyhjää ja maiskutteli suutaan mutta eivät kysyny verestä mitään.
Minä
Viestit: 29
Liittynyt: 11.04.2016 23:59
Paikkakunta: Oulu

Re: Sairaalassaolo, leikkaukset ja kyttääminen.

Viesti Kirjoittaja Minä »

Ehkäpä huonosti selitin tilanteen. Silloin eka kerralla kirurgin pakeilla olin vielä aktiivi jt ja otin mukaan hlön(joka itse ehdotti mukaantuloa), joka osaa selittää veriasian. Hauskaa sinänsä, että en itse osannut tai uskaltanut selittää asiaa. Veriasian huomioon ottaen kirurgi varmasti antoi asian hautua. Plus tietty oikomishoitoprosessi.

No, kun leikkauksen aika tuli, peruin verikiellon. Olin toimeton ja halusin toipumisen takiakin verta suoneen tarvittaessa. Ja 2 pussia sainkin.

Täällä Oulussa olin myös aika toimeton ja minulle pidettiin tukitutkistelua. Ei tosin verta tarvinnut antaa silloin yllätysleikkauksessa. Myöhemmin mietin, mitä sanon jos joku siis vanhimmat kysyvät, kun en esittänyt sairaalassa "verikorttia". Olisin kai valehdellut.
Nina
Vastaa Viestiin