Milleristisillä liikkeillä seuraajineen, joista Russellin (tai ehkä paremminkin vaimonsa) ajatukset kumpusivat, Jeesuksen toisen tulemisen ennustettuja vuosia oli riittänyt: 1844, 1845, 1846, 1847, 1850, 1851, 1852, 1853, 1854, 1866, 1867, 1868, 1870, 1873, 1874, 1875, jne. Mitään ei kuitenkaan koskaan tapahtunut.
Nerokkain keksintö on peräisin Nelson Barbourilta. Tämä ammatikseen sähköshokkeja antanut puoskari ja kaivosmies keksi vuoden 1874 pettymyksen jälkeen loistavan selityksen. Jeesus oli kylläkin tullut maan päälle ennustetusti vuonna 1874, mutta näkymättömänä! Mitenkäs voit tuon todistaa puoleen tai toiseen? Russell varasti tämän selityksen ja käytti sitä myös uudelleen vuoden 1914 suuren pettymyksen jälkeen.
Näiden hullunkuristen vuosiennustusten suhteen Russellilla ei ollut mitään omaa. Hän omi (tai hänen vaimonsa omi) ajatukset jälkimilleristeiltä. Muista aikansa uskonollisista huijareista hänet erotti ainoastaan se, että hän oli perinyt runsaasti rahaa isältään. Rahan voimalla näitä Russellin ja hänen vaimonsa ajatuksia painettiin suurina painoksina ja levitettiin.
Lopulta voidaan tietysti kysyä, mikä oli Russellin motiivi tähän kaikeen? Jos se ei ollut raha - jota hänellä muutenkin riitti - voi arvailla, että hän vilpittömästi uskoi itsekin tähän kaikkeen soopaan. Samoin jotenkin tuntuu, etteivät hallintoelimenkään jäsenet nykyään tietoisesti huijaa ihmisiä. Se osa heistä, joka ei ole sortunut käymään paikallisessa Alkossa sunnuntaiaamuisin, uskoo ehkä vilpittömästi asiaansa. Kun on koko elämänsä satsannut johonkin, on hyvin vaikeaa pystyä myöntämään edes itselleen olleensa väärässä. Mielenkiintoinen joukkopsykoosi.
