1 d = 1000 a = 1 d

Jehovan todistajiin liittymätön uskonnollissävytteinen keskustelu. Alueella tiukka moderointi.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
Markku Meilo
Viestit: 13432
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

1 d = 1000 a = 1 d

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo » 01.09.2015 19:28

Tämä jae laitettiin taas eilen eteeni:
Älköön kuitenkaan tämä yksi seikka jääkö teiltä, rakkaat, huomaamatta, että yksi päivä on Jehovalle kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. (2. Piet. 3:8 UMK)
Pojat eivät tuon kirjoitusajankohtana tietenkään tajunneet, että rinnastivat tuossa hieman epätarkasti. Jos olettaa asuvansa kiinteän taivaanvahvuuden alla ja luulee auringon kiertävän tuolla kiinteässä vahvuudessa, yöksi sammuen, on epätarkkuus hyvin ymmärrettävää. Tuossa valossa olisikin silkkaa uskonnollisuutta mennä luulemaan, että heidän kirjoittamansa teksti olisi kotoisin jostain yliluonnollisesta kaikkitietävästä lähteestä.

Ensimmäinen epätarkkuus on muinaisten oppimattomien poikien tapa ajatella maakeskeisesti. Telluksemme päivän sekä vuoden pituudet ovat vallalla ainoastaan täällä, ei muualla. Vt-seuran sijoittaessa Jehovan asunnon Seulasten tähtikuvion Alcyonelle ei vuorokauteen perustuva ajanlasku voinut olla sama meillä ja oletetulla Jehovalla. Jos jo Vt-seuran alkumetreillä Russelin ja Jehovansa ajanlaskut eivät olleet vertailukelpoisia, niin tuskin ero poistui kun Rutherford hääti Jehovan Alcyonen asunnostaan.

On toki luonnollista, että jumalan luonnissa pääsi käymään niin, että jumalasta tuli luojiensa kuva ja jumala sidottiin luojiensa vuorokausirytmiin. Tosin se tarkoittaa, että tuo luotu jumala oli kiinteästi sidottu luomaansa litteään maahan, jota hän loi vuorokausi kerrallaan viikon verran.

Kun lainaa jaetta 2. Piet. 3:8, niin olisi hyvä tehtä itselleen mitä hakee lainauksellaan. Vt-seuran tutulla 99,9 % kertoimella tuota jaetta tarjotaan epätoivoisena hätävarana kun on haluttu selittää miksi mikään Raamatussa ennustettu, odotettu tai muuten vaan esitetty ei ole toteutunut. Yleensä ongelma liittyy maailmanlopun odottajan ajanlaskuihin.

Jos lainaa tuota jaetta kirjaimellisesti otettavaksi, niin kannattaa ottaa huomioon, että meidän nk. trooppisen vuoden pituus on noin 365,2422 vuorokautta. Pietarinkirjeessä esitetään, että kirjoittajan kokeman yhden vuorokauden kuluessa olettamansa jumala kokikin 365 242,2 kappaletta vuorokausia. Siinä valo seuraa pimeyttä niin reippaaseen tahtiin, että edes Vt-seura ei ehdi samaa tahtiin tyrkätä uutta valoa kansalle. Kirjoittaja esittää jumalansa superlyhyen vuorokauden vaihtuvan noin 240 ms välein, siis jumalalla on tässä moodissa yli neljän vuorokauden sekuntivauhti. Tässä vaiheessa kannattaa muistaa, että 1 sekunti on aikuisen oikeasti 1000 millisekuntia, mutta 1000 sekuntia ei ole aikuisen oikeasti 1 millisekunti.

Seuraavaksi yhdessä ja samassa Pietarinkirjeen lauseesta arvotaan oletetulle jumalalle uusi vuorokauden pituus, eli kirjoittajan omista vuorokausista koostuva tuhatvuotiskausi (365 242,2 vuorokautta) olisi toinen vuorokausirytmeistä. Pietarinkirjeen kirjoittajan teoreettinen elinikä olisi voinut olla vaikka 50 vuotta, oletetun jumalan ollessa tässä superhitaassa moodissa tuollaisen maallisen elinkaaren aikana jumalan vuorokaudesta kului ainoastaan 1 tunti ja 12 minuuttia.

Jakeen kirjaimelliset käyttömahdollisuudet ovat rajattomat, tuhatvuotishallinto voidaan kuitata yhdellä vuorokaudella, luomistarun vuorokauden mittaiset ajanjaksot saadaan venytettyä tuhatvuotisiksi, puhumattakaan Raamatun muista numerokoukeroista. Siinä kun vielä ottaa käyttöön kirjaimellisuuden/kuvaannollisuuden sekä Raamatusta tutut kertoimet, niin kuka tahansa voi (ainakin hetken) kokea omaavansa jotain sellaista, mitä kellään muulla ei ole.

On myös toinen tapa asennoitua jakeeseen 2. Piet. 3:8, se asenne lähtee jakeen kuin-sanan antamasta kuvaannollisuusajatuksesta, joka vahvistuu kun lukee jakeen Ps. 90:4 (UMK), joka jae sopii hyvin Petterin innoittajaksi:
Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi ainoastaan kuin eilispäivä, kun se on mennyt, ja kuin öinen vartiohetki.
Eilispäivä ja koiravahti ovat eri pituisia, lisäksi innoituksen mahdollisuuden havaitsee tavasta, jolla Petteri muistuttaa asian olleen tiedossa aiemmin, ja ettei asiaa saa päästää vaipumaan unhoon. Jos ei ole tarvetta raamattunumerologiaan ja pikaiseen maailmanlopun odotteluun, niin kykenee helposti asennoitumaan siten, että raamatunkirjoittajat halusivat tuoda esille ainoastaan sen, ettei omaa ja jumalan ajankulua tule käsittää yhteneväisiksi. Tästä asenteesta ei tietenkään ole apua maailman pikaista loppua odottavalle.

Polyester
Viestit: 2900
Liittynyt: 11.05.2007 22:11

Re: 1 d = 1000 a = 1 d

Viesti Kirjoittaja Polyester » 02.09.2015 21:58

Aikakäsitysten täydellinen erilaisuus ja yhteismitattomuus lienee pointti, kun tuhat vuotta on kuin yksi päivä ja sama toisin päin. Jos pelkästään tuhat vuotta olisi Jehovalle kuin yksi päivä, eikä sama toisin päin, niin senhän voisi ymmärtää siltä pohjalta, että oikein vanhalla olennolla aika varmaan kuluu oikein nopeasti. Kai jokainen on sen huomannut, etteivät nykyajan kesät ole yhtä pitkiä kuin lapsuudessa? Eikä nostalgiakaan ole enää samanlaista kuin ennen.

2. Pietarin kirjeen 3. luku käsittelee (ja selittelee) viipymistä ja odotusta niin paljon, että kiinnostaisi tietää, milloin tuo kirje on kirjoitettu. Onko tämä kirje myöhempää perua ja kristinusko tavallaan jo muokkautumassa siihen ajatukseen, ettei loppu tulekaan heti eikä välttämättä kohtakaan? Tuo ajatus, että lopun aikoina tulee pilkkaajia, on tietysti yhtä ajankohtainen 1. vuosisadalla, nyt ja tuhansien vuosien päästä.

Huomaan, että nykyinen aikakausi on teollistumisen ja siihen liittyvän kehityksen ansiosta hyvin erilainen kuin aikaisemmat, mutta mikä tekisi siitä lopun ajan? Kenties Jeesuksen tai apostolien olisi pitänyt antaa jotain sellaisia tunnusmerkkejä, jotka suoraan ja yksiselitteisesti voitaisiin liittää nykyaikaan, eikä esim. maanjäristyksiä, joiden "yleistymistä" pitää selitellä väkiluvun kasvulla tai tiedonvälityksen kehittymisellä.

Markku Meilo
Viestit: 13432
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: 1 d = 1000 a = 1 d

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo » 03.09.2015 00:09

Polyester kirjoitti:2. Pietarin kirjeen 3. luku käsittelee (ja selittelee) viipymistä ja odotusta niin paljon, että kiinnostaisi tietää, milloin tuo kirje on kirjoitettu.
Jumalan henkeytysväitteeseen liittyen tulee vaan mieleen miksi jumala jätti nykyisenmuotoisen kalenterin henkeyttämättä, puhumattakaan päiväyksen käyttämisestä kirjeessä. Miksi noidenkin oleellisten asioiden kehittely jäi ihmisten harteille?
Onko tämä kirje myöhempää perua ja kristinusko tavallaan jo muokkautumassa siihen ajatukseen, ettei loppu tulekaan heti eikä välttämättä kohtakaan? Tuo ajatus, että lopun aikoina tulee pilkkaajia, on tietysti yhtä ajankohtainen 1. vuosisadalla, nyt ja tuhansien vuosien päästä.
Tässä on samaa epätoivoista odotusta, joka osoittaa porukan todella eläneen lopun aikaa ja Jeesuksen paluun odotusta. Montanolaiset jatkoivat odotuksen ylläpitoa ja päättymätön ketju sen jälkeen näihin päiviin ja tästä eteenpäin. Muistaisin, että vuosiluvuista 500 ja sen kertoimet ovat olleet innoittajia, kuten vuosituhatluvun vaihde oli Vt-seurallekin.
Huomaan, että nykyinen aikakausi on teollistumisen ja siihen liittyvän kehityksen ansiosta hyvin erilainen kuin aikaisemmat, mutta mikä tekisi siitä lopun ajan?
Lopun aikaa tarvitsevat ainoastaan uskovaiset, joten lopun aika kehittyy korvien välissä ja saa käyttövoimansa irrallisista negatiivisista tapahtumista. Negatiivisia tapahtumia paljon merkittävämpiä positiivisia tapahtumia ei tuossa käyttövoimalaskennassa oteta huomioon.
Kenties Jeesuksen tai apostolien olisi pitänyt antaa jotain sellaisia tunnusmerkkejä, jotka suoraan ja yksiselitteisesti voitaisiin liittää nykyaikaan, eikä esim. maanjäristyksiä, joiden "yleistymistä" pitää selitellä väkiluvun kasvulla tai tiedonvälityksen kehittymisellä.
Nykyaika on pois laskuista, Jeesus ja Paavali osoittivat, ettei asia koske millään tavalla sen etäisempää aikaa kuin ajanlaskumme ensimmäinen vuosisata. Kyseiset tunnusmerkit annettiin elossa oleville ihmisille, mitä ihmeen järkeä oli ohjeistaa kuulijoita toimimaan tietyllä tavalla jos kyseisiä merkkejä tuli havainnoida ja ohjeita noudattaa kahden vuosituhannen kuluttua.

Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8101
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: 1 d = 1000 a = 1 d

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 03.09.2015 13:02

Polyester kirjoitti:2. Pietarin kirjeen 3. luku käsittelee (ja selittelee) viipymistä ja odotusta niin paljon, että kiinnostaisi tietää, milloin tuo kirje on kirjoitettu.
Tämänhetkinen käsitys on vuosien 130-150 ya välillä. Kyseessä on lähinnä kehotuspuhe, saarna, ei varsinainen kirje, eikä varsinkaan Paavalin kirjoittama, mutta hänen auktoriteettiinsa vedoten. Kirjoittaa jonkin auktoriteetin nimellä oli tuolloin hyvin yleinen tapa. 2.Piet. on Ut:n nuorin kirjoitus.

Markku Meilo
Viestit: 13432
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: 1 d = 1000 a = 1 d

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo » 05.09.2015 21:30

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Tämänhetkinen käsitys on vuosien 130-150 ya välillä.
Muljahti tossa mieleen, että toi 130 ya oli unkefäär sata vuotta siitä kun Jeesus puhui aikuisille kuulijoilleen. Tuonaikuinen eliniänodote ei antanut elossaolotoivoa edes 30 ya syntyneelle, eli tässä vaiheessa ei auta edes Vt-seuran surkuhupaisa 1914-sukupolvileikki. Siinähän 1914-sukupolvi oli ensin ymmärrysikäinen ja vähintään 15-vuotias. Sitten vuonna 1981 Vt-seura auttoi eläkeikäisiä taannehtivasti olemaan nuoruudessaan ymmärtäväisempiä ja laskivat ymmärrysikävaatimusta viidellä vuodella. Kolme vuotta myöhemmin ymmärrysikävaatimus poistettiin vaatimuksista.

Vuonna 30 ya syntyneitä oli tuskin ensimmäistäkään elossa vuonna 130 ya ja jos sitten olisikin, niin olisi vielä pitänyt olla jengin mukana kuulemassa Jeesuksen paluulupaus.
...eikä varsinkaan Paavalin kirjoittama..
Hehe, eikä Petterinkään, pseudonyymejä riittää.

+1981

Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8101
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: 1 d = 1000 a = 1 d

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen » 05.09.2015 22:03

Juu, tuo 130-150 ajoitus on Larsilta, Kiristinuskon Synty, 2007, s. 350.

Markku Meilo
Viestit: 13432
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: 1 d = 1000 a = 1 d

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo » 05.09.2015 22:11

Jaakko Ahvenainen kirjoitti:Juu, tuo 130-150 ajoitus on Larsilta, Kiristinuskon Synty, 2007, s. 350.
Onhan sitä kansakoulun luokkakaveria uskominen, olenhan ollut kentällä hänenkin avatessa oven. Itse en muista, Lars muisti.

Vastaa Viestiin