Kaupankäynti jumalan kanssa

Jehovan todistajiin liittymätön uskonnollissävytteinen keskustelu. Alueella tiukka moderointi.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
YksinäinenSusi
Viestit: 3765
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi » 21.07.2018 07:42

Uskovaiset käyvät kauppaa jumalansa kanssa siten, että he lupaavat tehdä hyvää toisille ihmisille ja elää elämäänsä moraalisesti oikein, siten kuin he moraalin oikeaksi käsittävät uskonnollisen opetuksensa mukaan.

Kaupasta saatavana hyötynä he uskovat että heidän jumalansa antaa siitä palkaksi paratiisi- tai taivaspaikan.

Eli uskovaisten vakaumus on itsekäs.

Sen sijaan aivan tavallinen uskonnoton ihminen - joka ei omaa välttämättä minkäänlaista uskoa - saattaa tehdä hyviä tekoja elämässään ihan pyyteettömästi odottamatta siitä mitään palkkaa. Sellaisella hyvällä teolla on arvoa enemmän, koska se on aitoa ja lähtee omasta sydämestä.

Tavallisessa arkielämässä törmää tilanteisiin joissa voi auttaa lähimmäistään, tai olla auttamatta. Teki kummin vain niin se tulee sydämmestä ja on siksi aitoa.

Järkeä kuitenkin kannattaa käyttää. Avun tarvitsijoita on monenlaisia ja kaikilla heistä ei välttämättä ole puhtaat jauhot pussissaan. Esim huijarit voivat olla erikoistuneita siihen että hyväksikäyttävät kiltin ihmisen rahallista apua.
Sen tietää siitä kun kun huijari vaivihkaa alkaa puhua valheellisesti rahaongelmistaan vaikkapa siihen tyyliin että " rahaa olis mulla tilillä 1000e, mutta lompakko putosi ja nyt en voi nostaa rahoja kun kortti meni lompakon mukana". Silloin kannattaa olla vain hiljaa tai jopa lähteä käveleen.


Mutta kaikkein tärkeintä on auttaa aina itseään ensin, että olisi itsellä kaikki hyvin, Koska jos itsellä on asiat huonosti niin eipä siinä ole silloin viisautta auttaa muitakaan. Vahingoittaa toisia vain samalla tavalla kuin itseäänkin, koska oma elämäkään ei ole hallinnassa.

Helvetti on kivetty hyvillä tarkoituksilla. Hyvää tarkoittamalla voi vahingoittaa lähimmäisiään vakavastikin.

Ja uskonnollisten ihmisten - etenkin jos kuuluu johonkin lahkoon, kulttiin, uskontoon, poliittiseen puolueeseen - apu on kauniissa paketissa, mutta sisältä vahingoittavaa. Se ei todellakaan tule sydämestä ja pyyteettömästi.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.

Markku Meilo
Viestit: 13432
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo » 21.07.2018 12:32

JPB5 kirjoitti:Uskovaiset käyvät kauppaa jumalansa kanssa siten, että he lupaavat tehdä hyvää toisille ihmisille ja elää elämäänsä moraalisesti oikein, siten kuin he moraalin oikeaksi käsittävät uskonnollisen opetuksensa mukaan.
Uskontojen moraali onkin helposti elastista mallia, se muotoutuu paikallisiin tarpeisiin. Joissain tapauksissa elämän uhraaminen on moraalisesti oikein, valehtelu voi myös olla moraalisesti oikein, kuten myös karttaminen.

Kaupankäynnin pohja rakennetaan suggestiolla, Hannu Lauerma käyttää aiheessa psykoterrori-sanaa, johon sitten päädytään rohkaisun ja johdattelun kautta. Mitään näyttöä esimerkiksi Raamatun kuvailemista henkivoimista ei ole olemassa. Sen sijaan monet Raamatun kertomukset ovat katteettomia, ihan luomiskertomuksesta lähtien.
Kaupasta saatavana hyötynä he uskovat että heidän jumalansa antaa siitä palkaksi paratiisi- tai taivaspaikan.
Tuosta ikivanhasta kaupankäynnin muodosta on tiedossa ainoastaan pitkä historia katteettomia myyntipuheita, mutta kauppa käy vilkkaana edelleen.
Eli uskovaisten vakaumus on itsekäs.
Ja sen lisäksi oikein tosi uskovainen nostaa itsensä muiden yläpuolelle omalla elastisella moraalillaan, mikä on sitten omiaan vahvistamaan oikein tosi uskonnollisen omaa vakaumusta.

Tulee mieleen ne "miljoonat nykyään elävät, jotka eivät koskaan opi". Oikein tosi uskovainen kaivelee innolla ikivanhoja juttuja Raamatusta, mutta ohittaa kaikki ne hiljan kuolleet sukupolvet, joille annetut lupaukset eivät täyttyneet.

YksinäinenSusi
Viestit: 3765
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi » 22.07.2018 07:18

Markku Meilo kirjoitti: Ja sen lisäksi oikein tosi uskovainen nostaa itsensä muiden yläpuolelle omalla elastisella moraalillaan, mikä on sitten omiaan vahvistamaan oikein tosi uskonnollisen omaa vakaumusta.

Tulee mieleen ne "miljoonat nykyään elävät, jotka eivät koskaan opi". Oikein tosi uskovainen kaivelee innolla ikivanhoja juttuja Raamatusta, mutta ohittaa kaikki ne hiljan kuolleet sukupolvet, joille annetut lupaukset eivät täyttyneet.
Mun kaupankäynti jehovan kanssa alkoi jo pienenä poikana. Vanhempani eivät olleet jehovantodistajia.

Äitini tosin oli kauan ollut jotenkin sydämessään jehovantodistaja, mutta ei voinut päästä kasteelle jatkuvan tupakanpolton takia.

Skitso-natsi-tätini eli äitini sisko oli jehovantodistaja ja on edelleenkin.

Käytännössä Skitso-natsi-jt-tätini aivopesi minut pelottelulla Harmagedonista ja linnuilla jotka syövät silmät jos ei ole jehovantodistaja.
Minä hieman kehityshäiriöisenä lapsena uskoin helposti sellaiset uhkailut ja uskoni valettiin jehovan vihaamiselle rakastamisen sijaan.

Teini-ikäisenä raamatun kotitutkistelut äidilleni aina jatkuivat. Kun yhdet jt:t kyllästyivät pitämään tutkistelua äidilleni, nin toiset jatkoivat. Äiti ryyppäili rankasti ja poltti tupakkaa mutta halusi tutkia.

Minä halusin kans tutkia, kun asia oli pelottelemalla pantu sydämeeni.

Kaupankäyntini jumalan kanssa oli siis sitä että halusin selviytyä hengissä tulevasta harmagedonista, ja toivoin sitä kovasti. Menin jopa kasteelle ja suostuin jt-järjestön sätkynukeksi vain jotta selviytyisin hengissä. Yritin ostaa tottelevaisuudellani hengissä selviytymisen harmagedonista.

No eihän se oikein onnistunut kohdallani. Syy kasteelle menoon oli jo alunalkaen ihan väärä. Sehän pitäisi tapahtua rakkaudesta ja luottamuksesta jehovaan. Minulla se tapahtui pelosta ja epäluottamuksesta jehovaa kohtaan.

Kasteen jälkeen kun huomasin etten voikaan elää sopusoinnussa järjestön ahtaiden normien kanssa täysin, niin siitä mukana olosta tuli pelonsekaista jatkuvaa yritys-epäonnistuminen touhua.

Niin! Tuo oli se minun kaupankäyntini jehovan kanssa, kunnes lopulta tulin pisteeseen jossa en enää jaksanut pelätä tuhoutumistani harmagedonissa tarpeeksi paljon ja ajattelin että okei kuolenpa sitten harmagedonissa ja sillä selvä.

Silloin pääsin eroon koko touhusta, mutta silloinkin minun piti tahallisesti rikkoa järjestön ahtaita normeja vastaan ennenkuin pääsin erotetuksi. Jotenkin kummallisesti en pystynyt itse eroamaan. Tein selväksi vanhimmille etten kadu tekojani.

On se hyvä että ei enää tarvitse käydä kaupankäyntiä jumalan kanssa. Nyt käsitän että todellisuudessa se ei ollut oikeasti mitään kaupankäyntiä jumalan kanssa. Aivopesty lapsi siinä vain yritti selviytyä hengissä turhan kuoleman pelossa. Kuoleman pelon jonka skitsofreeninen jt-tätini istutti minuun alunperin.

Onneksi yksi jt-vanhin osoitti ymmärrystä minua kohtaa turussa asuessani ja sanoi että minut todellakin on väärin lapsena peloteltu jehovalla.
En kuitenkaan jaksanut tarttua täkyyn uudestaan. En jaksa sellaista ahdasmielisyyttä, enkä edes halua uskoa tuollaiseen massamurhaaja jehovaan.

Sitä paitsi kaikki kuolevat. Jos eivät tapaturmaisesti niin viimeistään vanhuuteen. Niin on jokaiselle jehovantodistajallekin käynyt ja tulee käymään jatkossakin. Uskoipa jehovaan tai ei niin tulos on sama: kuolema kun aika jättää.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.

Markku Meilo
Viestit: 13432
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo » 22.07.2018 08:12

JPB5 kirjoitti:Kaupankäyntini jumalan kanssa oli siis sitä että halusin selviytyä hengissä tulevasta harmagedonista, ja toivoin sitä kovasti. Menin jopa kasteelle ja suostuin jt-järjestön sätkynukeksi vain jotta selviytyisin hengissä. Yritin ostaa tottelevaisuudellani hengissä selviytymisen harmagedonista.
Kuka jt-vaikutuksessa ollut nuori ei olisi halunnut selvitä hengissä maailmanlopussa. Mulla oli tuskana se kun kun faija olisi kuollut samassa maailmanlopussa. Mutsi osasi seliselitellä jotain muka lohduttavaa, mutta todellisuus näyttäytyi karumpana.
No eihän se oikein onnistunut kohdallani. Syy kasteelle menoon oli jo alunalkaen ihan väärä. Sehän pitäisi tapahtua rakkaudesta ja luottamuksesta jehovaan. Minulla se tapahtui pelosta ja epäluottamuksesta jehovaa kohtaan.
Mä menin kasteelle ryhmäpaineen rohkaisemana, enkä usko kenenkään +/- 15-vuotiaan käsittävän aikuisten oikeasti mitä tekee kun kasteelle menee.
On se hyvä että ei enää tarvitse käydä kaupankäyntiä jumalan kanssa.
On helpompi olla rehellinen itselleen ja muille.
Sitä paitsi kaikki kuolevat. Jos eivät tapaturmaisesti niin viimeistään vanhuuteen. Niin on jokaiselle jehovantodistajallekin käynyt ja tulee käymään jatkossakin. Uskoipa jehovaan tai ei niin tulos on sama: kuolema kun aika jättää.
Tää mainitsemasi kaupankäynti sisältää metkan piirteen, siinä kaupataan porkkanaa sillä ajatuksella, että palkinto on ollut jokaisella menneellä sukupolvella aivan nurkan takana, vaikka kyseessä on 2000 vuotta vanha katteeton "näytelmä".

Oraakkeli
Viestit: 49
Liittynyt: 15.11.2015 21:29

Re: Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja Oraakkeli » 24.07.2018 23:12

Ymmärrän uskonnon olevan juuri kaupankäyntiä jumalan kanssa. Siinä tehdään jumalista olentoja, jotka pelaavat samaa peliä ihmisten kanssa. Itse uskon, että uskonto on ihmisen sydämen automaattinen oletusasetus. Viime aikoina minulla on vahvistunut ajatus, että pahimmin eksynyt tyyppi todistajissa voi olla sellainen ihminen, joka ei ole saanut ehdotonta hyväksyntää, ja on aina joutunut suorittamaan saadakseen tuntea itsensä tärkeäksi.

Kun tällainen pärjää elämässä - suorittamalla - ei hän päästä muita helpommalla. Kaikkien pitää mennä saman mankelin läpi. Vanhimpana tyypistä tulee järjestöjyrä, jonka tehtävä on pitää huolta, että sääntöjä noudatetaan ja, että seurakunta varmasti tuottaa kunniaa Jehovalle. Armo ja lahja jäävät pelkiksi sanoiksi, koska niistä ei ole kokemusta itsen kohdalla.

Tässä piilee myös syy uskonnon aikaansaamalle vihalle. Kaupankäynnissä aina joku voittaa ja toinen ei vaan riitä. Uskonnosta voi pahimmillaan tulla raivoisaa taistelua Jumalan hyväksynnästä. Jt-seurakunnissa tämä minusta näkyy esim. juoruiluna, ja salaisena tyytyväisyytenä toisten mokaamisista. Jos nimittäin armo on vaan hyville ja pahat tuhotaan, ei jää jäljelle kuin hillitön tarve olla Jumalalle kelpaava. Ja voidaksesi tuntea itsesi päteväksi, tarvitset aina sellaisen, josta voit sanoa: " kiitos Jumala, etten ole kuin tuo ".

Markku Meilo
Viestit: 13432
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo » 25.07.2018 01:16

Oraakkeli kirjoitti:Viime aikoina minulla on vahvistunut ajatus, että pahimmin eksynyt tyyppi todistajissa voi olla sellainen ihminen, joka ei ole saanut ehdotonta hyväksyntää, ja on aina joutunut suorittamaan saadakseen tuntea itsensä tärkeäksi.
Itse voisin pitää pahimmin eksyneinä esimerkiksi hallintoelintä, sitä "jumaloidaan", mutta se suojelee jt-pedofiilejä ja polkee hyväksikäytettyjen oikeuksia. UN/DPI/NGO-seikkailu oli toinen osoitus kaksinaamaisuudesta, eikä jatkuva oppivalehtelu vuodesta 1914 ole sekään muuta kuin jäsenistön eksytystä.
Ja voidaksesi tuntea itsesi päteväksi, tarvitset aina sellaisen, josta voit sanoa: " kiitos Jumala, etten ole kuin tuo ".
Myös ajattelun ulkoistaminen esimerkiksi Vt-seuralle on hyvä apu. Silloin on helpompi karttaa vaikka perheenjäsentään, uhrata itsensä Vt-seuran verialttarille ja sulkea aistinsa todellisuudelta.

Pro et contra
Viestit: 1526
Liittynyt: 04.08.2014 19:37

Re: Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja Pro et contra » 25.07.2018 15:52

Minkalaista kauppatavaraa lie "vanha vihtahousu" kaupitellut? Hes.28...
~ Sano minulle sinä, jota minun sieluni rakastaa: kussas laidunta pidät, ja kussas lounaalla lepäät? ...
KV 1:7

Pro et contra
Viestit: 1526
Liittynyt: 04.08.2014 19:37

Re: Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja Pro et contra » 25.07.2018 15:54

Hiisi tuota tietää...
~ Sano minulle sinä, jota minun sieluni rakastaa: kussas laidunta pidät, ja kussas lounaalla lepäät? ...
KV 1:7

Markku Meilo
Viestit: 13432
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Kaupankäynti jumalan kanssa

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo » 29.07.2018 19:48

Pro et contra kirjoitti:Minkalaista kauppatavaraa lie "vanha vihtahousu" kaupitellut? Hes.28...
Uskovaiset ovat ulkoistaneet omat ongelmansa Saatanan syyksi, vaikka vastoin heidän väitteitään kaikenlainen maailmanparannus on ollut Saatanan ansiota, ainakin Vt-seuran mielestä ja ainakin vuodesta 1914.

Vastaa Viestiin