Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Vertaistuelle pyhitetty osio.

Valvoja: Moderaattorit

Alueen säännöt
Vertaistuki-alueen tarkoitus on tarjota mahdollisuus vertaistuelle, sanomisen, kuuntelemisen ja parhaimmillaan ymmärtämisen muodossa. Alueella voit avautua jehovantodistajuuden aiheuttamista haasteista ja saada tukea tilanteeseesi.

Vertaistuki-alueella ei suvaita minkään sortin väittelyitä, tinkaamisia, eikä opillisia debatteja. Niitä varten on omat, kyseiseen tarkoitukseen paremmin sopivat alueensa.

Vertaistuen eräs määritelmä.
Avatar
Tony
Viestit: 7440
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Tony » 14.11.2017 19:12

Weathertop kirjoitti:Mietin vain, löytyykö Suomesta uskontoperäisiin traumoihin kunnolla perehtyneitä ammattilaisia (siis aitoja sellaisia, ei puoskareita), koska itse saamani neuvot ovat tähän mennessä olleet pitkälti sitä linjaa, että ajattelisin asiaa vähemmän ja lopettaisin sekä sitä koskevan aineiston lukemisen että siitä keskustelemisen netissä.
UUT:n sivuilla on ainakin listattu joitain terapeutteja ja muita alan ammattilaisia, joilla on kokemusta uskonnon uhrien auttamisesta.

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/loyd ... erapeutit/
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 14.11.2017 20:46

Tony kirjoitti: UUT:n sivuilla on ainakin listattu joitain terapeutteja ja muita alan ammattilaisia, joilla on kokemusta uskonnon uhrien auttamisesta.

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/loyd ... erapeutit/
On hienoa, että tällaisia terapeutteja on, joskaan ei vielä täällä päin, missä itse asun. Tämä antaa pientä toivoa siitä, että asiaa koskevan koulutuksen tärkeys ymmärretään jatkossa entistä paremmin, ja ehkä myös julkisella puolella. Suomessa uskonnollisiin ääriliikkeisiin liittyviä vakavia ongelmia on toistaiseksi hyssytelty ihan liikaa.

Olin kyllä erittäin tyytyväinen julkisen puolen lääkäriin, joka rupesi heti tilanteeni kuultuaan ihemettelemään, että jos Jehova on niin kova kaveri, miksi se tarvitsee näitä ihmisten sääntöjä itsensä puolustamiseen. Innostui loppujen lopuksi niin, että haukkui vielä jumalanpilkan kieltävät laitkin (joiden takia olen itsekin melkein joutunut kuseen todistajien sympatiseeraajien ja tämän hihhulivaltion toimesta, vaikka en sitä maininnutkaan). Tällaisia tohtoreita tarvitaan ehdottomasti lisää. :D
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

mymmeli
Viestit: 235
Liittynyt: 18.07.2011 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja mymmeli » 19.11.2017 15:58

Hei weathertop!

Minusta sinulle on kyllä terapeutti sanonut aika kummallisia asioita. Siis, että sun pitäisi lakata ajattelemasta uskonnollista traumaa, lopettaa asiasta keskusteleminen ja kirjoitteleminen netissä. Sehän nimenomaan hoitaa juuri mieltä, kun saa purkaa esimerkiksi tänne omia ajatuksiaan ja tuntojaan jt- uskontoon liittyen. Vertaistukea parhaimmillaan. Tosi outo terapeutti sulla ollut, mutta niitähän on toki itsellekin mahtunut ja sen jälkeen kannattaa alkaa etsimään uutta eikä jäädä tuollaisen kanssa keskustelemaan.

Itse kävin psykoterapiassa useamman vuoden ja sen tarkoitus oli itsetuntoni vahvistaminen. Tähän kuului mm. omien tunteitten kuuntelemisen opetteleminen. Toki siellä hoidettiin myös masennustani. Puhuttiin lapsuudestani jne. Saan olla kyllä kiitollinen, että kohdalleni sattui hyvä terapeutti.

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 19.11.2017 21:14

Valitettavasti olen tällä hetkellä työkyvytön ja velkaantunut, eivätkä rahani riitä yksityiseen terapiaan edes Kelan korvausten jälkeen (ellei sossu sitten suostu jossain vaiheessa maksamaan). Siksi on tyydyttävä julkiseen puoleen. Yritän ottaa hoidosta irti sen, mikä on hyödyllistä, ja sivuuttaa sen, mikä ei ole. Onneksi on sentään lääkäri, joka ymmärtää tilanteen hyvin, mutta eipä tämäkään voi juuri muuta kuin kirjoittaa reseptejä ja lausuntoja Kelaan. Vaikka onhan sekin jotain.

Käsittääkseni Suomessa ei kouluteta hoitohenkilökuntaa juuri lainkaan uskonnollisten traumojen hoitoon, joten he joutuvat pitkälti inspiroimaan. Itse asiassa ymmärrän tämän (siis hoitohenkilökunnan tilanteen, en koulutuksen puutetta).

Ainoasta saatavilla olevasta vertaistuesta en tule missään tapauksessa luopumaan. En myöskään pienimuotoisesta aktivismista Tornia vastaan (jota harjoitan käytössä olevien voimavarojen mukaan). Olen sen velkaa siksi, että olin itse tuossa sairaassa ja vahingollisessa paskassa aktiisesti mukana, enkä kokisi minään hetkenä minkäänlaista mielenrauhaa, jos laiminlöisin tämän moraalisen velvollisuuden. Ja aktivismi ja rakentava keskustelu edellyttävät tiedon hankkimista, joten en tule lopettamaan JT-aiheisen kirjallisuuden lukemistakaan, sanoi kuka tahansa sitten mitä tahansa. Enää minua ei tällaisissa asioissa määräillä.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 19.11.2017 22:29

Hieman kyllä vituttaa, että entinen lähisukulainen on avoimesta luopioudestani loukkaantuneena (ja ties mistä omista ongelmistaan johtuen) ilmeisesti levitellyt minusta äskettäin valheita ympäri sukua.Välit eivät siis ole tainneet mennä enää pelkästään todistajiin, vaan koko sukuun. Tämä ei varsinaisesti edistä toipumista tilanteessa, jossa on jo valmiiksi vaikea masennus päällä. Mutta minkäs teet, ei voi pelata muillakaan korteilla kuin niillä, jotka on jaettu.

Onneksi on sentään muutama hyvä kaveri, joiden tukeen ja haluun kuunnella voi aina luottaa. Muuten en tietäisi, mitä tekisin.

EDIT: Puhuin kyllä WhatsAppin kautta suuni puhtaaksi, ja ihme kyllä viestit menivät läpi ja näköjään luettiinkin, vaikka sisälsivät todistajien kannalta pahinta mahdollista luopiopropagandaa. Halusin iskeä mahdollisimman kipeästi suoraan eukon uskoon, ja toivoakseni onnistuin. Sanoin myös, että jos joskus tajuat, miten asiat ovat, ja haluat ottaa yhteyttä, älä tee sitä. En ole kiltti ihminen vihaisena.

Oli tuosta muuta hyötyä tai ei, ainakin se helpotti vähän.

EDIT2: Vanha sanonta kuuluu, että jotta hyvät ihmiset saataisiin tekemään pahaa, tarvitaan uskontoa. Jehovantodistajuus menee pitemmälle. Se tekee hyvistäkin ihmisistä pahoja ja täysin turmeltuneita.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Avatar
Tony
Viestit: 7440
Liittynyt: 28.04.2007 07:38

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Tony » 20.11.2017 19:33

Yksi ajatus voisi olla antaa ammattiauttajalle ensin luettavaksi jotain sopivaa aineistoa, ei tarvitsisi itse kaikkea opettaa ja selvittää.

Tässä tuore gradu aiheesta, joka voisi ajaa asian.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisäkeskustelua siihen, miten jehovantodistajuudesta eroavia
voitaisiin auttaa paremmin.


https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/55912
"Jos Seura sanoisi minulle, että tämä kirja on musta vihreän sijaan, minä sanoisin: 'Kappas vaan, voisin vaikka vannoa, että se on vihreä, mutta jos Seura sanoo, että se on musta, niin se on musta!'" - Bart Thompson - piirivalvoja

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 20.11.2017 21:15

Kiitos linkistä! Täytyy lukea tuo itsekin.

Minusta myös Orwellin 1984 ja Aila Ruohon Vartiotornin varjossa olisivat välttämätöntä luettavaa ihmisille, joiden työhön kuuluu Jehovan todistajien uhrien hoitaminen. Olenkin yrittänyt ujuttaa noita mukaan keskusteluun aina tilaisuuden tullen.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Veli Innokas
Viestit: 70
Liittynyt: 18.08.2016 17:42

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Veli Innokas » 24.11.2017 23:51

Hieman kyllä vituttaa, että entinen lähisukulainen on avoimesta luopioudestani loukkaantuneena (ja ties mistä omista ongelmistaan johtuen) ilmeisesti levitellyt minusta äskettäin valheita ympäri sukua.Välit eivät siis ole tainneet mennä enää pelkästään todistajiin, vaan koko sukuun. Tämä ei varsinaisesti edistä toipumista tilanteessa, jossa on jo valmiiksi vaikea masennus päällä. Mutta minkäs teet, ei voi pelata muillakaan korteilla kuin niillä, jotka on jaettu.
"Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.”

On suuri siunaus kuulua maailmanlaajuiseen veljes seuraan, jossa jokainen elää edellä lainatun raamatun jakeen mukaisesti! 8 340 982 tosi ystävää 240:ssä maassa!
Onneksi on sentään muutama hyvä kaveri, joiden tukeen ja haluun kuunnella voi aina luottaa. Muuten en tietäisi, mitä tekisin.
Varmaankin hengellisiä veljiäsi, koska eräässäkin puheessa sanottiin että ainoastaan valtakunnan salilta löytyy tosi ystäviä. Itse olen ollut surkea ystävä ja surkea ihminen. Kun aloin henkilökohtaisten ongelmien takia itsekkäästi laimin lyömään hengellisiä etuja, tosi ystävät yrittivät rakkaudellisesti auttaa. Eräässä tekstiviestissä tienraivaaja kutsui minua aasiksi, kun en ollut tukemassa heidän kenttärynnistystään.Toinen ystävä ilmoitti ettei haluaisi nähdä minua heidän salillaan. Parempi että pysyisin poissa.Tuota rakkaudellista neuvoa olenkin sitten pyrkinyt soveltamaan. Kiitos Jumalalle näistä ystävistä!
"Päättelimme että elämämme tarkoitus
lienee murheen karkoitus"- Eppu Normaali

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 25.11.2017 15:47

Raamattuhan myös sanoo: "Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja, ja te tiedätte, ettei iankaikkinen elämä voi pysyä yhdessäkään murhaajassa." On siis mahdotonta, että yksikään Tosi Kristitty vihaisi lähisukulaistaan. Moista harrastetaan vain maailmallisessa pimeydessä järjestön ulkopuolella.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Ariadna
Viestit: 2175
Liittynyt: 28.04.2007 10:16

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Ariadna » 25.11.2017 18:05

Weathertop kirjoitti:Välit eivät siis ole tainneet mennä enää pelkästään todistajiin, vaan koko sukuun.
Sama täällä, kestänyt jo parikymmentä vuotta.

Sitä vihan määrää en vain jaksa ymmärtää mitä uskovan läheiseni elämään voi mahtua, sitä jo todistajana ollessani ihmettelin ja nyt vielä enemmän.
Ainoa selitykseni on kateus, se kattaa kaiken, kun ei itse pysty elämäänsä hallitsemaan niin halutaan sotkea niidenkin jotka sen hallitsevat.

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 26.11.2017 16:12

Ariadna kirjoitti:Sama täällä, kestänyt jo parikymmentä vuotta.

Sitä vihan määrää en vain jaksa ymmärtää mitä uskovan läheiseni elämään voi mahtua, sitä jo todistajana ollessani ihmettelin ja nyt vielä enemmän.
Ainoa selitykseni on kateus, se kattaa kaiken, kun ei itse pysty elämäänsä hallitsemaan niin halutaan sotkea niidenkin jotka sen hallitsevat.
Viha luopioita kohtaan on tietenkin vain vanhurskasta närkästystä. Sitä, olisiko luopioilla puolestaan ihan oikeitakin syitä Vartiotorni-seuran vihaamiseen, ei tarvitse edes miettiä, koska järjestö osaa jo kertoa, että vihaavat silkkaa pahuuttaan (ja kaikkia tietenkin motivoi nimenomaan se viha).
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 16.12.2017 02:07

Yksi asia, jota en ymmärrä: ihmiset, jotka sanovat asioita tyyliin: "Unohda nyt nämä jutut ja nauti perjantai-illasta." Miten se, että yritän väkisin työntää syrjään asiat, jotka ovat repineet mieleni riekaleiksi, auttaa minua nauttimaan mistään? Ahdistustahan se vain lisää.

Ja mitä, jos oikeasti satun nauttimaan Jehovaa ja jehovia rienaavista jutuista (niin kuin totta helvetissä nautinkin)? Millä perusteella ihminen, joka ei todennäköisesti ole kokenut läheskään saman tason uskonnollisia traumoja, kehottaa minua välttämään tätä, ihan kuin rentoutua voisi vain muilla tavoilla? Ja eikö meidän kaikkien olisi joka tapauksessa parasta hyväksyä se, että meillä jokaisella on omat tapamme prosessoida näitä juttua? Eihän tästä muuten tule yhtään mitään.

Anteeksi nyt, en halua loukata ketään. Mutta mielestäni kyse on asiasta, joka on tärkeää tajuta. Enkä saa tänä yönä unta, jos en pue sitä sanoiksi.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 16.12.2017 11:25

Edellinen viesti oli kirjoitettu hieman humalassa. :) Pointti oli siis se, että meillä entisillä Jehovan todistajilla on erilaisia tapoja käsitellä mahdollisia jehovantodistajuuden jälkeensä jättämiä ongelmia, ja joillekin meistä esimerkiksi asiaa koskeva sysimusta ja rienaava huumori käy oikeasti viihdykkeestä. Meidän on hyvä tiedostaa se ja antaa toisillemme tilaa olla tässäkin asiassa erilaisia.

Mitään sellaista en tarkoittanut, että olisi esimerkiksi oikein pilata toisten juhlatuuli avautumalla jehovapaskasta. Jos tulin vahingossa antaneeksi sellaisen vaikutelman, haluan korjata sen.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1486
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 17.12.2017 22:47

Yksi hyvä kysymys: miten käsitellä tätä peruuttamatonta vahinkoa tehneen henkisen väkivallan aiheuttamaa silmitöntä, repivää, jäytävää ja öisin hereillä pitävää vihaa, joka ei ota laantuakseen vaan pikemminkin voimistuu sitä mukaa kuin itselle tehdyt vääryydet ymmärtää entistä paremmin (ja näyttää siltä, että ne voi aina ymmärtää entistä paremmin)? Kun otan asian puheeksi hoitohenkilökunnan kanssa, vaihtavat vain puheenaihetta. Poikkeuksetta.

Vihaan ei oikein ole lääkettäkään. Kunnon rienaus, jumalanpilkka ja aktiivisten lahkolaisten kiroaminen suoraan Gehennaan helpottaa oloa, mutta vain hetkellisesti. Parempi sekin tietysti kuin ei mitään. Vaikka julkisesti harjoitettuna juridisesti riskaabelia onkin tässä sanan-, mielipiteen-, ajatuksen- ja uskonnonvapautta vihaavien kukkahattuhihhulien unelmamaassa.

Kavereista ne ymmärtävät, joilla on kokemusta saman lahkon harjoittaman simputuksen aiheuttamasta vihasta, mutta eipä heillä ole tarjota juuri enempää ratkaisuja kuin minullakaan. Ja kukaan, joka ei oikeasti ymmärrä, ei mieluiten puhu asiasta, koska se on häiritsevä ja epämukava. No, on se sitä minullekin. Siksi olisi kiva löytää niitä ratkaisuja.

Kaarmis
Viestit: 3909
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Uskonnollinen traumaoireyhtymä?

Viesti Kirjoittaja Kaarmis » 17.12.2017 23:30

Mä alan jo kasvamaan irti. 12 päivää ja on 20 vuotta siitä kun lähtölaskenta alkoi...
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

Vastaa Viestiin