Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Vertaistuelle pyhitetty osio.

Valvoja: Moderaattorit

Alueen säännöt
Vertaistuki-alueen tarkoitus on tarjota mahdollisuus vertaistuelle, sanomisen, kuuntelemisen ja parhaimmillaan ymmärtämisen muodossa. Alueella voit avautua jehovantodistajuuden aiheuttamista haasteista ja saada tukea tilanteeseesi.

Vertaistuki-alueella ei suvaita minkään sortin väittelyitä, tinkaamisia, eikä opillisia debatteja. Niitä varten on omat, kyseiseen tarkoitukseen paremmin sopivat alueensa.

Vertaistuen eräs määritelmä.
YksinäinenSusi
Viestit: 3780
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi » 22.12.2018 20:41

mymmeli kirjoitti:
22.12.2018 17:33
Hei Supergirl83 ja muut!

Oman heikon itsetunnon rakentaminen ei ole ollut mikään pikkuprojekti vaan vienyt vuosia ja vuosia ja vieläkin tuntuu, että välillä jt- identiteetti on todella syvällä.
Jep. Seurahan ei kaipaa vahvaitsetuntoisia ja oman arvonsa tuntevia jäseniä itselleen, vaan sellaisia reppanoita - nöyriä ja lapsenkaltaisia.
Mitäpä se Seura vuohilla tekisi. Lampaathan ne on niitä joita pystyy johtamaan ja hyväksikäyttämään.

Lampaat tarvitsee paimenta joka manipuloi lampaat tekemään tahtonsa mukaan.

Mutta me exät ei olla enää lampaita. Me ollaan vuohia nyt ja siksi meidät on potkittu pois laumasta.

Me ei sovita laumaan. Me ollaan oman tien kulkijoita.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.

Kaarmis
Viestit: 3902
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja Kaarmis » 23.12.2018 09:14

"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

mymmeli
Viestit: 233
Liittynyt: 18.07.2011 19:35

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja mymmeli » 23.12.2018 12:13

Hei Yksinäinen Susi!

Juurikin tuollaisiksi aidosti uskossa olevia jehovantodistajia voi kuvata. Lapsenomaisia, nöyriä, ylikilttejä. Nöyrä alamaisuus on hyve jehovantodistajapiireissä.

Omasta jehovan todistajista erostani on kulunut 14 vuotta ja voin tosiaan sanoa, että tieni tähän pisteeseen, jossa olen nyt on ollut todella pitkä ja kivinen ja vienyt paljon voimia. Toki en kadu sitä, että olen lähtenyt. Jehovan todistajuudesta lähdön jälkeen olen ollut vapaa muodostamaan oman elämäni. MItä tuo vapaus on minulle, tiukkaan kontrolliin kasvaneelle merkinnyt? Vapaus on mielestäni myös vaarallista ihmiselle, jolla ei ole omia näkemyksiä eikä tunteita. Tässä jt- yhteisön ulkopuolisessa maailmassa ei ole sääntöjä. Ihminen, joka on tottunut olemaan muiden ulkoapäin ohjailtavissa ajautuu myös helposti tässä uudessa vapaammassa elämässä ongelmiin. Valitettavasti. Valta löytää myös tässä jt:n ulkopuolisessa maailmassa kohteensa. Esimerkiksi työpaikoilla voi joutua vallankäytön kohteeksi.

Olen kiitollinen tästä veljesseuran foorumista ja hyvä juttu, kun voi teidän kaikkien kanssa jutella täällä Jehovan todistajuuteen liittyvistä asioista ja saa vertaistukea!

YksinäinenSusi
Viestit: 3780
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja YksinäinenSusi » 23.12.2018 12:53

mymmeli kirjoitti:
23.12.2018 12:13
Vapaus on mielestäni myös vaarallista ihmiselle, jolla ei ole omia näkemyksiä eikä tunteita. Tässä jt- yhteisön ulkopuolisessa maailmassa ei ole sääntöjä. Ihminen, joka on tottunut olemaan muiden ulkoapäin ohjailtavissa ajautuu myös helposti tässä uudessa vapaammassa elämässä ongelmiin. Valitettavasti. Valta löytää myös tässä jt:n ulkopuolisessa maailmassa kohteensa. Esimerkiksi työpaikoilla voi joutua vallankäytön kohteeksi.

Kyllä. Vapaus on maailmassa sitä että riittää kun ei tee suoranaisia rikoksia ja ei murhaa ketään ja maksaa veronsa ja muut laskunsa ajallaan niin hyvin pyyhkii.

Eronneelle tai erotetulle tämä on vaikea hahmottaa ehkä pidemmänkin aikaa. On luotava itselle omat eettiset säännöt joiden mukaan elää. Harmagedonin pelkokin voi vaikeuttaa ainakin erotetuilla jonkin verran oman eettisen säännöstön rakentamista ennenkuin uskon haaksirikko loppuu ja tilanne normalisoituu.

Alku on melkoista vuoristorataa jo pelkästään uskon haaksirikon vuoksi, mutta myös siksi kun ei ole niitä omia eettisiä - omilla aivoilla muodostettuja - elämisen sääntöjä. Niitä joutuu ylilyöntien kautta hakemaan ja ylilyönnit vielä kaikenlisäksi hävettävät siihen päälle. Alkoholi pahentaa kuvioita.

Hankalaa on sekin että muilla maailmallisilla on hiukan erilaiset omat eettiset säännöt johtuen erilaisista omistatunnoista ja elämäntaustoista. Voi olla vaikea hahmottaa mitkä sopisivat itselle ja se viekin aikaa.

Toisaalta maailmalliset kuittaavat ex-jt:n törttöilyt monesti vain siten että "Tuopa on tainnut ottaa pari tuoppia liikaa." Ja se siitä. Ei siinä sen kummempaa.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.

mymmeli
Viestit: 233
Liittynyt: 18.07.2011 19:35

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja mymmeli » 23.12.2018 13:52

Hei Yksinäinen Susi!

Sitä on tosiaan pitänyt/ saanut rakentaa oman moraalinsa, joka sitten ohjaa tässä elämässä. Mikä on itselle hyvää elämää? Mikä sanelee omassa elämässäni elämäni suunnan? Mikä on hyvää ja mikä taas ei? MInkälaisia valintoja elämässään tekee ja mikä ohjaa valintojani? Itse kuuntelen paljon tunteitani. Ajatus ja tunne ohjaa elämässäni.

Itse olen kyllä kompastellut ja rämpinytkin aika paljon jehovan todistajista eron jälkeen ja se on näin jälkeenpäin ajatellen surullista ja vienyt paljon voimia. Toki kaikki kokemukseni, myös vastoinkäymiset ja kolhut ovat vieneet minua eteenpäinkin. Ne ovat opettaneet elämästä. Omilla aivoilla ajatteleminen ja tunnemaailma. Ne on pitänyt tosiaan opetella eikä se ole jehovan todistajaksi kasvaneelle itsestään selvää. Miessuhteissani olen rämpinyt paljon ja elämän tarkoituksen etsimisessä. Parisuhdekin on niin erilainen tässä maailmassa kuin jehovan todistajissa. Toki en haluakaan olla jt- vaimo. Tasapainon löytäminen omaan elämään jehovan todistajista eron jälkeen on vienyt aikaa, mutta mitään en kadu. Jotkut tekemiset olisi voinut jättää tekemättä, mutta niistäkin on opittu.

mymmeli
Viestit: 233
Liittynyt: 18.07.2011 19:35

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja mymmeli » 23.12.2018 13:54

Hei kaarmis!

Me vuohet ollaan hyviä tyyppejä jo tieteenkin valossa :)) Merkittäviä suunnannäyttäjiä.

Kaarmis
Viestit: 3902
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja Kaarmis » 24.12.2018 07:30

Mööh. :)
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

Mag Mell
Viestit: 541
Liittynyt: 10.04.2009 17:10

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja Mag Mell » 02.01.2019 14:46

mymmeli kirjoitti:
03.02.2018 14:08
mikä sinulle on ollut kovinta/ haastavinta jehovan todistajista eron jälkeen/ eron jälkeisessä elämässä?
Hyväksyä se, että lapsuudesta ja nuoruudesta meni iso osa hukkaan ihan ilman omaa valintaa.
Lahko otti kysymättä jotain sellaista, mihin sillä ei ollut oikeutta.
With oblivion's obscuration fill my senses to the brim,
make me taste obliteration, in this dimness let me dim.

mymmeli
Viestit: 233
Liittynyt: 18.07.2011 19:35

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja mymmeli » 03.01.2019 19:14

Hei Mag Mell!

Joo, lapsuus ja nuoruus on parhaimmillaan omien juttujen löytämistä, oman uran löytäminen , seurustelusuhteet, mielekkäät harrastukset ym. itseä kiinnostavat asiat. Niihin ajan käyttäminen. Omaan itseen liittyvät pohdinnat.

Omalla kohdallani kävi niin, että jehovan todistajista eron jälkeen hankin uusia kokemuksia, etsin itseäni monella tapaa. Matkustelin. Kuljin festareilla. En koe menettäneeni mitään siltä osin, että lapsuus ja nuoruus meni lahkossa. Onneksi opiskelin kivan ammatin. Jt- vanhemmillani oli onneksi sen verran järkeä päässä, että jonkinlaista koulutusta pidettiin hyvänä asiana. Siis muutakin kuin hanttihommia.

Se on kyllä mielestäni totta, että lapsen kasvatuksen pitäisi tukea lapsen oman yksilöllisen persoonan kehitystä.
Jt- kasvatus tähtää vain ja ainoastaan yhteen asiaan. Jumalan palvonta etusijalle. Se lapsen tulisi saada itse valita, haluaako näin tehdä ilman , että perhe ja suku hylkää.

Weathertop
Moderaattori
Viestit: 1428
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Mikä sinulle on ollut kovin juttu jt:stä eroamisen jälkeisessä elämässä?

Viesti Kirjoittaja Weathertop » 03.01.2019 21:06

mymmeli kirjoitti:
03.01.2019 19:14
Se on kyllä mielestäni totta, että lapsen kasvatuksen pitäisi tukea lapsen oman yksilöllisen persoonan kehitystä.
Jt- kasvatus tähtää vain ja ainoastaan yhteen asiaan. Jumalan palvonta etusijalle. Se lapsen tulisi saada itse valita, haluaako näin tehdä ilman , että perhe ja suku hylkää.
Ja eihän lapsella edes ole mitään todellisia edellytyksiä tehdä asiasta valistunutta päätöstä. Kaikenlainen lasten uskonnollinen kasvatus onkin mielestäni aina henkistä pahoinpitelyä.

Omakin nuoruus meni täysin hukkaan jehovakultin takia, mutta ainakin tässä voi sen paskan kokeneena ja siitä toivottavasti viisastuneena tehdä oman pienen osuutensa sen eteen, että sama kävisi jatkossa mahdollisimman harvalle muulle. Siperian opetuksillakin on oma arvonsa.
"The universe is not fine-tuned for life; life is fine-tuned to the universe." - Victor J. Stenger

Vastaa Viestiin