Veljesseura.org

Tyttäreni ja miehensä Jehovan todistajia.Minusta on Kiva kun käyvät kylässä mutta ahdistun,se on niin suoritus keskeistä touhua näin sivusta seuraten.Olen onnellinen lasteni onnesta,arvostan Raamattua minulla Luojani,ja toivon hyvä sydän heikompiani auttava,minusta elämä ei ole mustavalkoista.

Hei. Voisiko olla mahdollista sopia, ettei uskonnollisista asioista puhuta? Ellet itse halua, niin tuollainen sopimus voi keventää ilmapiiriä puolin ja toisin.

Kun itse aikoinaan olin "kiihkeimmilläni" mukana todistajissa, saatoin jotain asioita kertoa uskostani, ihan vilpittömin mielin. Mutta äitini pyysi, että voitaisiinko jättää hengelliset asiat keskusteluista pois, ja kunnioitin hänen pyyntöään. Se oli kaikin puolin hyvä päätös, esim. kenenkään mieli ei vahingossakaan päässyt loukkaantumaan, onhan uskonto aiheena kovin henkilökohtainen. Vähän kuin politiikka, joskus on vain parempi ettei poliittisista näkemyksistä vaihdeta mielipiteitä, välit pysyvät ehkä paremmin hyvinä.

Varsinkin kun vasstapuolena on jehovantodistajia, olisi erittäin toivottavaa ettei uskonnollisista asioista puhuta. Minua näin ateistina ahdistaa kuolla Harmageddonissa taas uudestaan. Vaikkakin edellisestä kuolemastani tulee syksyllä kuluneeksi 43 vuotta, niin silti sellainen (siis kuoleminen) on niin raskasta puuhaa. Varsinkin kun tiedän että se kolmas kuolema odottaa vielä vuoroaan tuossa 10-40 vuoden tulevaisuushaarukassa.