Loppuluisu

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

Pinehas
Viestit: 3
Liittynyt: 21.09.2017 09:07

Loppuluisu

ViestiKirjoittaja Pinehas » 04.02.2018 11:18

Hei kaikille.
Olen seurannut sivuja parin vuoden ajan, ja ajattelin rohkaistua vihdoin itsekin kirjoittamaan tänne.
Oma taustani on seuraavanlainen:
Olen syntynyt todistajaperheeseen. Isäni oli voimakastahtoinen mies jolle ei sanottu vastaan. Hänen arvomaailmaa ja auktoriteettia vastaan ei pojat voineet kyseenalaistaa. Siispä olin mukana isän tahdosta, hieman pelosta ja myös miellyttämisen halusta. Minulle ei koskaan pidetty varsinaista tutkiskelua, vaan isäni mielestä itse tutkimalla ja hänen tarinoita kuunnellessa saattoi omaksua totuuden.
Etenin jeppulaurallani vanhimmaksi asti, jopa koulunvalvojana hetken olin ja konventin lavaltakin saattoi minut joskus bongata. Opin todella hyvin vuosien aikana mitä kannattaa milloinkin sanoa ja mitä ei ja se edisti suurelta osin minun taivalta ja etenemistä hierarkiassa. Kuitenkin sisimmässäni en koskaan tuntenut minkäänlaista paloa ko. asiaan ja etenkin kenttäpalvelus oli yhtä helvettiä.
Noin 2,5 vuotta sitten raitistuin Minnesota mallisen hoidon avulla ja siitä lähti minun muutos elämässä liikkeelle. Kun lähdin hoitoon jätin vanhimman natsat pois. Pikkuhiljaa olen jäänyt takapenkin taistosta koti-isäksi. Viimeiseen vuoteen en ole salilla käynyt, konventit lähinnä perherauhan vuoksi.
Suurin vääntö ja taisto viimeisen parin vuoden aikana on käyty vaimoni kanssa. Hän ei ole ymmärtänyt päätöstäni. Lukuisat väittelyt ja keskustelut on asian tiimoilta käyty. Nyt tilanne on muuttunut selvästi parempaan ja tänäänkin hän lähti tyttäremme kanssa kokoukseen.
Minulla ei ole mitään suurempaa tarvetta mollata jeppuloita, mutta se ei ole vaan minun juttu. Jos se jollekkin sopii, hieno juttu. En ole eronnut enkä aio sitä vapaaehtoisesti tehdäkään karttamissäännön vuoksi. Menee elämä entistä hankalammaksi. Mutta enää ei tarvitse tehdä jonkun muun sanelemana asioita. Itse voin määrätä omista asioistani ja kantaa niistä myös vastuun. Nykyään viikonloput on mahtavaa aikaa kun voi tehdä mukavia ja kivoja asioita eikä tarvii suorittaa ja kolkuttaa lukittuja ovia.
Oikein hyvää vuotta 2018 kaikille teille.

Avatar
Verilettu
Moderaattori
Viestit: 1404
Liittynyt: 06.07.2014 17:30
Viesti:

Re: Loppuluisu

ViestiKirjoittaja Verilettu » 04.02.2018 11:31

Tervetuloa, ja onneksi olkoon matkalla vapauteen ja elämään! Voit olla ylpeä vaikeuksien voitosta, varsinkin niin monen todistajan turmioon vievän alkon olet pystynyt jättämään. Se on hieno saavutus, joka ansaitsee arvostuksen. :thumbup:

Täällä meitä on moneen junaan, kuten varmaan olet foorumia seuratessa huomannut, mutta ei täällä juurikaan todistajia ihmisinä mollata, ei, vaan enemmän järjestöä. Vaikka mainittaisiin että "jeppulat sitä ja jeppulat tätä", niin kuitenkin arvostellaan lähinnä järjestöä. Omasta puolesta voin sanoa, että näen mukana olevat todistajat lähinnä uhreina, joita kiristetään mm. karttamisjärjestelyllä joka on täysin epäinhimillinen ja rakkaudeton, ja uskon etten ole ainoa. Edellisen mainitsin vain siksi, kun mainitsit ettei sinulla ole "suurempaa tarvetta mollata jeppuloita". Ei meillä muillakaan. :thumbup:

Tosiaan, tervetuloa ja vapaata elämän vuotta 2018 sinulle!

Weathertop
Viestit: 924
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Loppuluisu

ViestiKirjoittaja Weathertop » 04.02.2018 12:40

Tervetuloa, ja hienoa, että olet päässyt lahkon otteesta irti!

Itsekään en muista kokeneeni mitään "paloa" asiaa kohtaan. Uskoin kyllä, että kyseessä on totuus, mutta sain uskostani irti vain ahdistusta. Tämä oli kai se olennaisin tekijä, joka lopulta johti kyseenalaistamiseen ja siihen, että aloin ottaa asioista selvää. Olin vähällä edetä vanhimmaksi asti, mutta tuossa vaiheessa uskoni jo rakoili jossain määrin, ja lisäksi tajusin, että ne hommat vain lisäisivät ahdistustani (en myöskään pitänyt itseäni tarpeeksi esimerkillisenä voidakseni opastaa ja tuomita muita). Siksi aloin tarkoituksella vähentää aktiivisuuttani. Onneksi niin, koska muuten irtautumisprosessi olisi luultavasti ollut huomattavasti vaikeampi. Myöhemmin vaihdoin seurakuntaa tietoisena siitä, ettei minua nimitettäisi uudessa seurakunnassa avustavaksi. Jatkoin sitten vähittäistä pois hiipumista aiempaa tehostetummin.

Itse olen tuulettanut tunteitani kirjoittamalla monenlaista "jeppuloista", varsinkin niistä, joilla on lahkossa vähänkin valtaa. Mutta kunnioitan ehdottomasti kaikkia, jotka ovat kyenneet pyristelemään vapaiksi tuosta paskasta. Se ei ole koskaan helppoa, ja sitä vaikeammaksi se käy, mitä enemmän on "vastuutehtäviä". Ja jos on valmis oma-aloitteisesti luopumaan asemasta, jossa on valtaa toisiin, sehän osoittaa arvomaailman lähteneen kehittymään terveempään suuntaan.

Moni entinen Jehovan todistaja tuntee syystäkin paljon vihaa ja katkeruutta, mutta jos tämä ei päde sinuun, se ei ole mitenkään huono juttu. Silloinhan on vain vähemmän henkistä painolastia käsiteltävänä.

Se, eroaako järjestöstä virallisesti vai ei, on jokaisen oma päätös, johon kenelläkään muulla ei ole nokan koputtamista. Itse roikuin useita vuosia mukana sukulaisten takia ensin aktiivijäsenenä ja myöhemmin pelkästään nimellisesti. En kadu sitä, että lopulta erosin, mutta sen seurauksena jo valmiiksi heikko mielenterveyteni joutui kyllä pahaan syöksykierteeseen, joka alkoi välittömästi kerrottuani eroaikeistani siskolleni ja kuullessani ensireaktion. Se, että saa viimeinkin suustaan ulos asiat, joiden kertomista on pitkään sekä harkinnut että pelännyt, ja ihmiseltä, johon on siihen asti ollut läheiset ja lämpimät välit, tulee vastaan täystyrmäys ilman minkäänlaista yritystä tai halua ymmärtää, on kova isku. Puhumattakaan entisten läheisten karttamaksi joutumisesta, joka on paljon pahempi mindfuck kuin osasin edes kuvitella. Ymmärrän hyvin niitä, jotka eivät halua tätä askelta ottaa.

Onnea sinulle tiellä, jolla olet jo selvästikin päässyt hyvään vauhtiin! Saatat huomata, että vastaan tulee vielä asioita, joita on tarpeen prosessoida. Jos näin käy, on hyvä muistaa, että ilman apua ja tukea ei tarvitse jäädä.
"Sanotaan, että veli käyttää niin tiukkoja alushousuja, että ne hierovat hänen penistään hänen liikkuessa ympäriinsä. Hän kiihottuu, ja jopa ejakuloi. Masturboiko hän? Kyllä vain." - Gary Breaux

JPB5
Viestit: 3468
Liittynyt: 19.06.2010 08:27

Re: Loppuluisu

ViestiKirjoittaja JPB5 » 06.02.2018 20:12

Loppuluisu ... hmmm ...

Hyvin kuvaava termi uskon haaksirikolle. Voisi ajatella loppuluisu on sellainen aika jyrkkä luiska, joka on niin liukas että kun siihen joutuu niin ei ole mahdollista jarrutella ja palata takaisin.

Uskon haaksirikko on juuri sellainen, kun siihen joutuu niin tulee juurikin tuo loppuluisu.

Vaikka myöhemmin palaisikin seurakuntaan mukamas katuvana ja vanhimmat ottaisivat takaisin, niin eipä se usko enää ole entisensä eivätkä seurakuntalaiset ole entisenlaisia erotetuksi joutunutta takaisin tullutta kohtaan.

Seurakuntalaiset pitävät takaisin tullutta epäluotettavana ja suhtautuvat varautuneesti tähän.

Eli loppuluisu on hyvä ilmaisu. Sitä se todellakin on. Loppuluisussa kaikki menee uusiksi - koko elämä.
Ihmisellä on oikeus yksilönä - määrätä oma kohtalonsa.

Kaarmis
Viestit: 3651
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Loppuluisu

ViestiKirjoittaja Kaarmis » 07.02.2018 15:42

Loppuluisu on kuin syöminen paratiisin puusta. Sinä päivänä kun sen aloittaa, tulee lopulta näkemään hyvän ja pahan, niinkuin oletettu jumala sen näkisi.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

Weathertop
Viestit: 924
Liittynyt: 17.06.2017 19:35

Re: Loppuluisu

ViestiKirjoittaja Weathertop » 07.02.2018 16:29

Kaarmis kirjoitti:Loppuluisu on kuin syöminen paratiisin puusta. Sinä päivänä kun sen aloittaa, tulee lopulta näkemään hyvän ja pahan, niinkuin oletettu jumala sen näkisi.


Tai paremmin. Itse ymmärrän syntiinlankeemusmyytin jungilaisittain niin, että hedelmää puraistuaan ihminen nousee moraalisesti Jumalan yläpuolelle ja tulee tietoiseksi itsestään, mitä Jumala ei alkujaan ole. Ja sekös Jahvea kismittää.

Jos kiinnostaa lukea Raamatusta kaivettu yllättävän johdonmukainen tarina Jahven psykologisesta kehityksestä, sellainen löytyy Jungin kirjasta Job saa vastauksen.
"Sanotaan, että veli käyttää niin tiukkoja alushousuja, että ne hierovat hänen penistään hänen liikkuessa ympäriinsä. Hän kiihottuu, ja jopa ejakuloi. Masturboiko hän? Kyllä vain." - Gary Breaux

Kaarmis
Viestit: 3651
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Loppuluisu

ViestiKirjoittaja Kaarmis » 07.02.2018 22:38

Olen muutaman juutalaisen kanssa jumaluudesta ym puhunut, ja nämä tapaamani jutskut :D uskoivat meille yhteisten kirjakääröjen sisältävän vain hienoja rituaaleja, vertauskuvia ja allegorioita.
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."

J Hepatiitti
Viestit: 210
Liittynyt: 12.01.2018 02:03

Re: Loppuluisu

ViestiKirjoittaja J Hepatiitti » 08.02.2018 16:46

Pinehas kirjoitti:Nykyään viikonloput on mahtavaa aikaa kun voi tehdä mukavia ja kivoja asioita eikä tarvii suorittaa ja kolkuttaa lukittuja ovia.
Oikein hyvää vuotta 2018 kaikille teille.


Muistan aina, että mistään ei tullut sunnuntaina vapaampaa fiilistä, kuin siitä, että sanoi, ettei jaksa lähteä kokoukseen. :angel:

Erinomaista, että vaimon ja lapsen kanssa vallitsee jonkinlainen rauha. Se ei todellakaan ole itsetäänselvyys.

Ja tervetuloa. :wave:
"I used to be a good person. I think there's something seriously wrong with me." -Veikko Leinonen

Avatar
Veli Innokas
Viestit: 68
Liittynyt: 18.08.2016 17:42

Re: Loppuluisu

ViestiKirjoittaja Veli Innokas » 21.02.2018 06:17

Kaarmis kirjoitti:Loppuluisu on kuin syöminen paratiisin puusta. Sinä päivänä kun sen aloittaa, tulee lopulta näkemään hyvän ja pahan, niinkuin oletettu jumala sen näkisi.


Näin minäkin asian koen. Kun syö kiellettyä hedelmää eli vapautuu muiden asettamista normeista ja säännöistä, kasvaa pikku hiljaa aikuisuuteen, joka on ihmiselämän jaloin tavoite. Aikuisuuteen kuuluu vastuu omasta elämästä ja omien moraali arvojen ja elämänkatsomusten omaksuminen. Minulle tämä "Jumala" joka kielsi minua syömästä hyvän ja pahan tiedon kuvaannollisesta puusta oli oma lahko äitini joka pakotti minut kokouksiin. Luuli tekevänsä tässä tietenkin suurenkin palveluksen, mutta esti samalla minua hankkimasta todellista tietoa. Saatana osuvasti sanoi Eevalle: "Teidän silmänne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala*, niin että tiedätte hyvän ja pahan.” Tätä minulle ei suotu.
"Päättelimme että elämämme tarkoitus
lienee murheen karkoitus"- Eppu Normaali


Palaa sivulle “Kirjoittajien esittely”

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa