Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
selene
Viestit: 3
Liittynyt: 20.05.2008 19:34
Paikkakunta: Helsinki

Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja selene »

Olen lukenut jo kauan näitä sivuja, vihdoin rekisteröidyin ja nyt ajattelin kirjoittaa kokemuksistani. Olen syntynyt jt-perheeseen.Vanhempani olivat todistajia, samoin isovanhempani ja melkein kaikki sukulaiset.Joten lapsuuteni ja nuoruuteni pyöri jt-asian ympärillä.Kouluaikoihin samalla luokalla oli myös paras kaverini seurakunnasta ja taistelimme yhdessä koulukiusaajia vastaan. Lapsena oli kivaa käydä konventeissa ja kokouksissa ja minulla oli paljon kavereita.Sain ankaran kasvatuksen ja äitini oli ylihuolehtiva, joten minua vahdittiin tarkasti, etten poikkea uskosta.Kasteelle menin neljätoistavuotiaana osittain kavereiden, vanhempien ja sukulaisten painostuksesta, omasta mielestäni en ollut valmis siihen. Isäni oli aika kiihkouskovainen, piti kovia puheita seurakunnassa ja sai joskus kierrosvalvojiltakin sapiskaa, että oli liian jyrkkä saurakuntalaisia kohtaan, sai varoituksia siitä. Lapsuusseurakunnassa olikin paljon ongelmia ja ristiriitoja seurakuntalaisten kesken.Ystävät kyräilivät ja juorusivat paljon keskenään, oli kuppikuntia ym.
Hieman myöhemmin murrosikäisenä aloin kavereiden kanssa epäillä uskontoamme.Konventeissa istuttiin kaverien kanssa ja pohdittiin voiko teinraivaajat olla todella niin onnellisia kuin ne lavalla väittävät kokemuksissaan. Itse en enää kokenut iloa vaan kaikki tuntui raskaalta ja painostavalta, aloin kärsiä myös ajoittain paniikkihäiriöistä. Pakko oli kuitenkin olla seurakunnan toiminnassa mukana, koska ei voinut pettää vanhempien ja sukulaisten odotuksia.
Monia kavereitani erotettiin seurakunnasta, kun eivät jaksaneet enää, Harmagedon tuntui viipyvän.
Minä sitten päätin, että pysyn seurakunnassa ja uskossa.
Menin pian naimisiin tienraivaajaveljen kanssa, joka hyvin nopeassa tahdissa pääsi vanhimmaksi. Olin siis vanhimman vaimo, mutta koin itseni huonoksi, en olisi jaksanut kentällä ja kokouksissa.En viihtynyt uskovien seurassa. Tunsin itseni erilaiseksi, muut olivat löytäneet uskon ja olivat innostuneita asiasta, minä taas kasvanut siihen, enkä enää ollut innostunut lainkaan, halusin vapautusta kaikesta.
Saimme pian lapsia ja pieniin lapsiin vedoten jätin hieman taka-alalle kentän ja harjoituspuheet ym.
Mieheni ei ymmärtänyt miksen voi olla innokas todistaja, hän käytti ankaraa henkistä väkivaltaa minua kohtaan. Vanhimpana hän oli aina poissa, vastuutehtävissä ja usein osa-ajan tienraivaajana päivätöistä huolimatta, harvoin
kotona, ei siis ollut aikaa lapsillekkaan, saati minulle. Lasten opetus jäi minun vastuulleni, enkä yksin jaksanut.Sain sitten haukkumiset, jos lapset eivät totelleet, minä olin syyllinen.Elin raastavaa aikaa, välillä olin aivan lopussa.
Kyllästyin sitten olemaan kotiäiti ja hain opiskelemaan. Olin vain käynyt peruskoulun aiemmin, Harmagedonhan oli niin lähellä ja vanhempani olisivat halunneet minusta silloin tienraivaajaa.
Sain opiskelupaikan AMK:sta ja kaikki ystävät ja sukulaiset mukaan lukien vanhempani ja mieheni olivat suunnilleen järkyttyneitä, kun kuulivat että lähden opiskelemaan moneksi vuodeksi. Mutta pidin oman pääni.
Opiskelu avasikin sitten aivan uusia maailmoja ja uusia kavereita. Kenttä ja kokoukset alkoivat jäädä, tuli muuta hauskempaa tilalle. Mieheni oli edelleen vanhin ja yritti kuljettaa lapsia mukanaan kokouksissa ja toiminnassa, minä sain kokea paljon henkistä väkivaltaa ja kovaa syyllistämistä.Samoin äitini taholta. Jaksoin kuitenkin hyvin opiskella, sain olla muualla ja tervehenkisten ihmisten parissa.
Eräänä syksynä en suostunut lähtemään enää kierroskonventtiin. Mieheni ja vanhempani olivat kauhuissaan, siitä tuli melkoinen perheriita.
Olinkin tosi kyllästynyt kaikkeen ja kirjoitinkin sitten eräänä iltana seurakunnan vanhimmille kirjeen,jossa kerroin haluavani erota seurakunnasta.Siitä meni heti tieto tietenkin miehelleni ja he veljien kanssa selvittivät asian siten, että minulle järjestettiin keskustelu muutaman vanhimman kanssa ja mulle selitettiin, etten millään voi pettää äitiäni, sukulaisia ja seurakuntalaisa eroamalla seurakunnasta, se olisi liian suuri järkytys, kun olen vielä vanhimman vaimokin. Joten eroni jäi siihen, en ollut heidän mielestään kai pätevä päättämään omista asioistani.
Päätin kuitenkin, etten osallistu seurakunnan toimintaan vaan teen omat ratkaisuni elämäni ja harrastusteni suhteen.Minun annetttiin olla suhtkohta rauhassa, silloin tällöin tuli varoitussoittoja, että minut on nähty tulevan ravintolasta tai jostain muualta kavereiden kanssa jne. Vastasin aina, että oma asiana, mun ei annettu erota. Valmistuin ammattiini ja aikaa kului pari vuotta, sitten mieheni sairastui vakavasti. Hänkään ei jaksanut enää seurakunnassa vaan jäi pikkuhiljaa pois. Kukaan meistä ei käynyt kokouksissa, lapset olivat onnellisia, kun ei tarvinnut mennä mihinkään ti-, to- ja su-iltaisin. Miestäni ei koskaan erotettu, pari lapsistani oli kerinnyt mennä kasteelle. Äitini ja isäni olivat kuolleet.
Pian vanhin poikani halusi armeijaan, hänet oli kastettu pari vuotta aiemmin. Päätimme poikani kanssa, että kirjoitamme erokirjeet seurakuntaan. Niin teimme ja pian sainkin soiton, jossa vanhin kyseli, että olenko varma päätöksestäni, epäiltiin siis vielä toistamiseen.Kerroin olevani täysin varma ja sanoin myös, että ei tarvitse kenenkään sitten yrittää käännyttää lapsiani. Nyt sain siis vihdoin eron ja samoin poikani, hän lähti samana kesänä armeijaan. Olin hyvin helpottunut, olihan kulunut kymmenen vuotta ensimmäisen erokirjeeni lähettämisestä.
Oli ihanaa olla täysin vapaa jehovantodistajien ikeestä. Erosin miehestäni ja elän avomieheni kanssa onnellisena vapaudesta. :lol:
Surullinen olen siitä, että jehovantodistajt saivat yhden lapsistani käännytettyä puolelleen ja menemään kasteelle, hän kokee olevansa onnellinen todistajana. Myös muita lapsiani yritetään houkutella mukaan, sitä ei voi näköjään estää. :(

Selene
Ninth
Viestit: 295
Liittynyt: 25.05.2007 23:00

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Ninth »

Huhhuh mikä tarina. Onneksi olet nyt vihdoin ja viimein siinä.

Oletko puhunut lastesi kanssa vakavasti jehovantodistajuudesta ja sen todellisista puolista?
Jaakob
Viestit: 707
Liittynyt: 28.04.2007 14:43

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Jaakob »

Tervetuloa palstalle :)

Olihan melkoinen juttu... mutta lopussa kiitos seisoo :)
Religion was created when the first conman met the first fool
-Mark Twain
Avatar
Alueveli
Eläkeläinen
Viestit: 1299
Liittynyt: 13.04.2007 01:51
Paikkakunta: Kuopio

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Alueveli »

selene kirjoitti:Olinkin tosi kyllästynyt kaikkeen ja kirjoitinkin sitten eräänä iltana seurakunnan vanhimmille kirjeen,jossa kerroin haluavani erota seurakunnasta.Siitä meni heti tieto tietenkin miehelleni ja he veljien kanssa selvittivät asian siten, että minulle järjestettiin keskustelu muutaman vanhimman kanssa ja mulle selitettiin, etten millään voi pettää äitiäni, sukulaisia ja seurakuntalaisa eroamalla seurakunnasta, se olisi liian suuri järkytys, kun olen vielä vanhimman vaimokin. Joten eroni jäi siihen, en ollut heidän mielestään kai pätevä päättämään omista asioistani.
Olen kuullut aiemminkin vastaavasta. Jos lähisukulaisena on nimekäs mies, niin eroanomus otetaan vielä kylmäkiskoisemmin vastaan kuin yleensä. Tiedän tapauksen, jossa vanhin kieltäytyi viemästä sukulaisensa eropyyntöä eteenpäin. Se on melkoinen kolaus maineelle, jos lähisukulainen eroaa ja voi johtaa jopa vanhimman viran menettämiseen.

Tarinan loppu oli onneksi melko onnellinen, puolessa välissä aloin jo pelkäämään miten teksti mahtaakaan päättyä :)

Toki ikävää, että lapsi on vielä lahkon vankina. Mutta jehovantodistajuudella on tapana laimeta vuosien vieriessä ja se välillä johtaa ihan itsestään ulos liikkeestä. Tiedän muuten kokemuksesta, että tuttavan lähtiessä seurakunnasta jatkaamaan omaa elämäänsä itse yrittää skarpata tavallistakin enemmän ja näytellä mahdollisimman onnellista.
"Uskonto on ansa ja kiristysryöstöä." - J. F. Rutherford, Vartiotorniseuran presidentti
"Religion is dangerous because it allows human beings who don't have all the answers to think that they do." - Bill Maher, Religulous
Lohikäärme
Viestit: 13
Liittynyt: 09.05.2008 14:42

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Lohikäärme »

selene kirjoitti:Olin siis vanhimman vaimo, mutta koin itseni huonoksi, en olisi jaksanut kentällä ja kokouksissa.En viihtynyt uskovien seurassa.
-
Viimeksi muokannut Lohikäärme, 30.07.2009 12:50. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
RaM

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja RaM »

Tervetuloa palstalle selene!
Olet kulkenut pitkän ja vaikean tien, mutta nyt on pikkuhiljaa parempaa luvassa. Elämä tulee muuttumaan paremmaksi ja lapsesikin oppivat kyllä pikkuhiljaa näkemään 'totuuden' lävitse. Jonkun kohdalla se ehkä vaatii hieman enemmän aikaa kuin toisen, mutta lopputulos on taattu. Jaksa olla kärsivällinen.
Analysoija
Viestit: 1234
Liittynyt: 21.07.2007 19:51

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Analysoija »

Lohikäärme kirjoitti:
selene kirjoitti:Olin siis vanhimman vaimo, mutta koin itseni huonoksi, en olisi jaksanut kentällä ja kokouksissa.En viihtynyt uskovien seurassa.
Suurin osa erityisesti nuorten vanhinten vaimoista on varmaankin vastaavassa tilanteessa. Itse olen yhden tapauksen erittäin läheltä seurannut ja nähnyt mitä tuskaa se aiheuttaa. Tällaisessa tapauksessa ei todellakaan päde se vanhimmille annettu neuvo, että ensisijaisesti on pidettävä aina huolta omasta perheestä.

Nyt sinulla tuntuu kuitenkin elämä jo hymyilevän, Tervetuloa minunkin puolestani!
Varsinkaan jos pariskunnalla lapsia, homma ei tahdo toimia. Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella vanhimpia on usein vähän ja näillä on ikää eikä henkistä "talenttia", joten nuori vanhin pistetään raskaan taakan alle.

Selene, tervetuloa palstalle :!:
"Jehovan järjestö on täydellinen, se virvoittaa sitä palvovien sielun" - Muuan vanhin esitelmässään
Murunen
Viestit: 10
Liittynyt: 17.08.2007 14:47
Paikkakunta: Espoo

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Murunen »

Hei ja tervetuloa!
Olipa mielenkiintoista lukea mustaa valkoisella vanhimman vaimon elämästä. Juuri sellaisena, kun sen on käsittänytkin ja rivien välistä aistinut. Onneksi pidit pääsi ja kriittisen asenteen ja valmistelit elämää jt-ajan jälkeen. Ja pääsit vihdoin vapauteen, kuten itsekin sanoit. Onnea vapaammalle loppuelämälle :)
Lehtiveli
Eläkeläinen
Viestit: 1741
Liittynyt: 13.04.2007 10:07
Viesti:

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Lehtiveli »

Tervetuloa palstalle. Kova tarina, mutta onenksi se päättyi melko iloisesti. :)
rippeli
Viestit: 2455
Liittynyt: 28.04.2007 12:43
Paikkakunta: Helsinki

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja rippeli »

Olipas mielenkiintoinen ja ajattelemaan pakottava tarina. Taitaa tosiaan olla vaikeaa hylätä lahko jos suku ja seurakunta on päättänyt ettei eroaminen tule kysymykseen. Joku kovemman luokan synti ja katumattomuus päälle taitaa olla se helpoin tie, mutta silloin on maine mennyt iäksi.

Hienoa että elämäsi on nyt kuitenkin kunnossa. Kiitos tarinasta ja hyvää jatkoa.
Let me go Master I hate you so
Kirsieveliina

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Kirsieveliina »

Oli hienoa lukea, että olet pitänyt oman pääsi.

Henkisestä väkivallasta tuntuu olevan vaikea saada aikaan keskustelua aikaan, etenkään todistajien kanssa. Ilmeisesti sitä on niin vaikea määritellä tai todentaa. Yleensä aiheen esiin nostamisesta seuraa rikkumaton hiljaisuus.

On jotenkin irvokasta, miten fundamentalismi voi marssia kaiken muun inhimillisen käsityskyvyn ylitse - ei tietoakaan huomaavaisuudesta, vaan "olen oikeassa" -kortilla sekoitetaan perheitä mennen tullen. Aikuiset lapset luonnollisesti tekevät oman päätöksensä ja hyvä niin, jos tietävät mitä tekevät ts. kaikki "kaupan ehdot".

Kaikkea hyvää sinulle!
Witless
Viestit: 1477
Liittynyt: 04.05.2007 00:06
Paikkakunta: Helsinki

Re: Olen ollut jt-suvun tytär ja vanhimman vaimona !

Viesti Kirjoittaja Witless »

Tervetuloa! :) Ja kiva kuulla pahoja "maailmallisia" nimitettävän tervehenkisiksi. Vähän samaan käytäntöön huomaan siirtyneeni, omassa maailmankuvassani on nykyään Jiiteiden rinnalla "normaalit". En tiedä onko termi kovin pitkälle mietitty tai poliittisesti korrekti, mutta kertoo ainakin jotain siitä mitä tuolta Ameriikan maasta käsin säädelty JT-maailma minun mielestäni ei ole.
If you think you understand quantum theory, you don't understand quantum theory.
- Richard Feynman
Vastaa Viestiin