ja minun tarinani kans..

[Aaac]

Sähän olet aloittamassa jo vertaistuen antamista!

Kysymällä selviää, mitä sukulaisesi ajattelee. Jos hän on yhä avoliitossa, niin ei hän ainakaan heti ole seurakuntaan palaamassa.

[sasisa]

Sähän olet aloittamassa jo vertaistuen antamista!

Kysymällä selviää, mitä sukulaisesi ajattelee. Jos hän on yhä avoliitossa, niin ei hän ainakaan heti ole seurakuntaan palaamassa.

No ei varmaan, yhdessä ovat vielä avokkinsa kanssa.
Mutta toisaalta, viime viikolla kuulin että pikkuveljeni otettiin takaisin seurakuntaan. Hän siis oli erotettu esiaviollisten sukupuolisuhteiden takia, mutta halusi palata. Vaikka minä ja mieheni olemme yrittäneet saada hänet tajuamaan tätä toista puolta asiasta. Ollaan pistetty linkkejä, tehty kysymyksiä, koitettu keskustella epäkohdista. Mutta se vaan on niin pirun turhauttavaa, kun vastaukseksi tulee jotain "ei kiinnosta", "mitäs sitten", "emmäusko"..
On kun se kävelisi laput silmillään.

Ja tän takia vähän pelottaa aloittaa se keskustelu serkun kanssa..

[Aaac]

Oli varmaan parempi, että veljesi meni takaisin seurakuntaan, jos hän ei edes halunnut ottaa asioista selvää. Henkisesti laiskan paikka on seurakunnassa.

[nasiiri]

Oli varmaan parempi, että veljesi meni takaisin seurakuntaan, jos hän ei edes halunnut ottaa asioista selvää. Henkisesti laiskan paikka on seurakunnassa.

Aivan. Ei ketään voi väkisin vierottaa lahkon otteesta. Idean täytyy lähteä asianomaisen omasta päästä.Silti kannattaa kylvää hiukan epäuskoa " totuutta" kohtaan.
Niin ehkä jonain päivänä lamppu syttyy.

[sasisa]

Oli varmaan parempi, että veljesi meni takaisin seurakuntaan, jos hän ei edes halunnut ottaa asioista selvää. Henkisesti laiskan paikka on seurakunnassa.

Aivan. Ei ketään voi väkisin vierottaa lahkon otteesta. Idean täytyy lähteä asianomaisen omasta päästä.Silti kannattaa kylvää hiukan epäuskoa " totuutta" kohtaan.
Niin ehkä jonain päivänä lamppu syttyy.

tätä juuri toivon. Ja tosiaan, veljeni on seurakunnassa ihan muista syistä kun uskosta. Muttei silti uskalla avata silmiään..
Ja vähän samaa pelkään serkustani.

[Witless]

Oli varmaan parempi, että veljesi meni takaisin seurakuntaan, jos hän ei edes halunnut ottaa asioista selvää. Henkisesti laiskan paikka on seurakunnassa.

Aivan. Ei ketään voi väkisin vierottaa lahkon otteesta. Idean täytyy lähteä asianomaisen omasta päästä.Silti kannattaa kylvää hiukan epäuskoa " totuutta" kohtaan.
Niin ehkä jonain päivänä lamppu syttyy.

tätä juuri toivon. Ja tosiaan, veljeni on seurakunnassa ihan muista syistä kun uskosta. Muttei silti uskalla avata silmiään..
Ja vähän samaa pelkään serkustani.

Minullakin on sama ikävä tilanne menossa lähisukulaisen suhteen. Ehkä kannattaa kuitenkin olla luottavainen sen suhteen että se "oikea totuus" ei pala tulessakaan. Eli joillekin sukulaisille voi olla tarpeen huomata kantapään kautta miten ihana se hengellinen paratiisi sitten loppujen lopuksi on. Varsinkin siinä vaiheessa kun rakkauspommitus loppuu ja arki alkaa. Mainittu lähisukulaiseni on ilmeisesti vasta kuherruskuukausi-vaiheessa (jätettyään lahkon teininä).