robert.kardin

[robert.kardin]

Opetus Jeesuksen 1914 läsnäolosta tuntui ihan alusta asti vähen epäloogiselta, mutta kun kaikki muu oli kun kirkas vesi, niin en voinut sanoa mitään ja olin tyytyväinen.Kunnes muutin toiseen seurakuntaan ja siinä oli aivan toinen ilmapiiri. Yllätys tuli, yllätykseen perään ja kun kerran olimme kentällä saarnamassa ja oli hyvin mukava meno päälä, niin yksi vanhin rupes puhumaan mulle, että esitelmiä ei sais puhua omasta päästa, vaan just niin, kun Valtakunnanpalvelus lehtisessä oli sanottu ja muutenkin olen aika itsepäinen ja sitkeä , ihan selvä LUOPIO ( tarkasti sanotusti -LUOPIO TIELLÄ ). Olin aika järkytynyt , koska meillä oli juuri mennyt hyvin kentällä ja nyt hän puhuu sellasta ja viellä huuti mulle julkisella paikalla. Oli ihan pakko soitta seurajunnan johtavalle veljelle (miksikä sitä Suomessa kutsutaan ?? )ja hän tuli seurava päivä paikalle. Tämä huutava vanhin hieroi jo käsiä reimussa, koska luuli, että ne molemat nyt vähen antaa "hyviä nevvoa ", mutta kävi niin, että hän sai itse pitkin sormia ja käsketiin jättä Robi rauhaan.Hän oli selvästi vihainen... ja kosti sen vihan minulle vuosieen mittan.
Niitä seikkoja oli kyllä paljon, jotka pani minut ajatelemaan ja rupesiin huolella tutkimaan koko JUTTUA. Onneksi sain laatikolisen Seuran vanhoja kirjoja, mitkä veti verhot silmiltää ja rupesin tutkimaan Raamatua perinpohin.Olin eritäin üllätynyt, jos pehmeästi sanon.
Meni viellä pari, kolme vuotta, niin olin Tampereen konventilla ja seällä näin eka kertää luopioita.Kotona sitten katsoin netistä, että ketä nee sitten on, että joka kokous varotetaan.Kerroin heti myös vanimille, että mitä valhetta te puhutte luopioista, ei oo mitään erilaisia luopioopetuksija, eikä kokouksia, eikä tiukka seura, mikä pitä saatanan avulla vankina ihmisiä... on vaan nettisivut ja vapaa foorumi, mihin voi jokanen kirjotella, tai olla kirjotelematta .Oli see neillekin uutinen.
Minun uskosta on rapisenut pois paljon turhaa jankutusta ja olen tullut ulos siitä silmät auki nukkumisestä.Helpompi mulla nyt on, koska suhteet Jumalaan on paljon kirkamaat ja mulla ei ole ketään muuta, kenen luotaa ja en tarvikaan. Rauhaa on sisällä ja olen kiitolinen kaikille veljille ... kyllä ne joskus ymmärtää itsekin...

[odette80]

Niin ei kaiken tarvi olla niin tiukkapipoista. Monien usko kestää olla myös eronneiden/erotettujen kanssa ja luopio ei tarkoita suoraan että heti alkaisi vaahtoamaan todistajuuden typeryydestä. Todistajilla itsellään iskee pakonomainen tarve todistella uskoaan erotetuille uskoaan, miksiköhän? Ei erotetut sukulaiseni ikinä vaahdonneet minulle vaan enemmän kannustivat sievästi.

Sama ihminen minä vieläkin olen ja sen huomasivat sukulaiset varsin reilu vuosi sitten kun viimeksi näin erään asian yhteydessä. Ehkä jopa rauhallisempi ja tasaisempi ihminen Että se siitä pahaksi muuttumisesta.

Jos pelkää niin paljon luopioita että luulee menettävän uskonsa on parempi pysyä poissa heidän läheltään. Kaikki eivät ole yhtä "heikkoja". Ehkä se on näiden ongelma jotka ottavat asian liian vakavasti. Rivijäsenet (osa) pystyvät suhtautumaan asiaan jo aikuismaisesti.