Syö nyt vaan, se tekee sinulle niin hyvää

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Syö nyt vaan, se tekee sinulle niin hyvää

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Vuosien varrella olen jo eri nimimerkeillä kertonut aivan riittävässä määrin suhteestani Vartiotorniseuraan, enkä ajatellut kirjoittavani aiheesta, jossa en oikein koe tapahtuneen mitään kovin poikkeuksellista ja merkittävää. Viime perjantaina vastaanottamani tekstiviesti antoi kuitenkin kimmokkeen pieneen muisteloon ja samalla mahdollisuuteen leipoa monisanaisempi vastaus pariin tekstiviestissä olleeseen väitteeseen. Vastaanottamani tekstiviestin sisältö osoittaa, että Veljesseurassa on vierailtu, niinpä vastauksen lukeminen täältä ei myöskään tuottane ongelmia kun laitan URL:in vastausviestiksi.

Varhaisimmat mielikuvat mielenhallinnan istutuksesta ovat 1950-luvun alun kokouksista Iso Roobertinkadun Cotton Clubista, käsittääkseni sama paikka, jossa on paljon myöhemmin toiminut mm. Gay Gambrini. Puiset nojatuolit jäivät pienen pojan mieleen suurikokoisina, mutta mieleen jäi jotain muutakin. Vaikkapa aika ajoin toistettuja lausuntoja Russelin julkisten väittelyiden tiimoilta, esimerkiksi lausunto, jonka mukaan Russell sammutti helvetintulen väittelyssään. Jostain kumman syystä Russelin pyramidisekoilua en muista mainitun, samoin Russelin opettama suuren joukon taivastoivokin selvisi minulle vasta kymmenisen vuotta sitten, kuten lukuisat muutkin urakalla ja laskuun Russelin ajasta vaihdelleet näkemykset. Samoin minulle valehdeltiin siitä mitä Russell oli todella edeltäkäsin opettanut vuoden 1914 suhteen.

Samoilta ajoilta muistuu mieleen Russelin perustaman uskonnollisen järjestön hallinnan kaapanneen Rutherfordin idea nykymuotoisesta saarnaamisesta ja lähtölaukauksen kohokohdat, nimittäin 1919 ja 1922 Cedar Pointin konventit. Hyvin valikoivasti selitettiin, että kyseessä oli nykymallisen saarnaamisen alku, mutta jostain kumman syystä unohdettiin kertoa, että kyseessä olikin muutaman vuoden loppurutistus ennen vuoden 1925 maailmanloppua. Maailmanloppua, joka oli laskettu vuodella pieleen, kuten kaikki muutkin ajanlaskun ylittäneet vuosiluvut olivat pielessä aina vuoteen 1943 asti. Vuoden 1925 maailmanloppu olikin neljännesvuosisadassa vaiettu kuoliaaksi, aivan samalla tavalla kun vuoden 1975 vastaava hehkutus painettiin villaisella ja se sai tehdä tilaa vuosien 1984, 1989, 1994 ja 2000 maailmanlopuille. Kymmeniä vuosia elin myös harhassa, että kolporteeraajat olisivat olleet täysin vastaavia kuin nykyiset tienraivaajat.

Kansakoulu ei ollut kaikkein helpointa jehovantodistajana, iän karttuessa pystyin paremmin salaamaan jehovantodistajuuteni ja ammattikoulu sujui jo huomattavasti jouheammin. Jossain vaiheessa kävin kasteella 1960-luvun alkupuolella, syy oli tietysti sama kun useimmilla muillakin, eli työntöapu.

Ammattikoulun jälkeen oli hetki seesteisempää aikaa, mutta sitten tuli kutsunnat ja tutkintalautakunta, jonka jälkeen meni pari vuotta epävarmuudessa, koska Vt-seuran ristiriitaisen näkemyksen mukaan Puolustusvoimien kahteen tilaisuuteen oli mentävä vapaaehtoisesti kieltäytymään, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön alaiseen maatalouskombinaattiin ei saanut mennä vapaaehtoisesti kieltäytymään. Tällöin elämänhallinta oli hieman retuperällä ja työpaikat vaihtelivat, elin pitkään päivän kerrallaan, kunnes sitten 1966 keväällä minut haettiin kotoa ja vietiin Karvialle.

Karvia oli oma lukunsa, nippu stereotyyppisesti ajattelevia naïveja nuoria, yhdelläkään ei ollut omia ajatuksia kieltäytymisestään. Vt-seuran menneisyydestä tietämättöminä kukaan ei ihmetellyt ääneen vuoden 1951 oppimuutosta. Näin jälkikäteen muisteltuna me pullossa kasvatettu joukko olimme ikäisekseksemme melko lapsellisia, asia jonka olen muissakin yhteyksissä havainnut.

Kun palasin Karvialta 1968 syksyllä, niin mieleenpainuvinta oli silloisen seurakunnanpalvelijan epäluuloinen suhtautuminen minuun, ehkä tämä viulisti muisteli omaa nuoruuttaan:

Linkki

En ole ainoa tuon seurakunnan nuori, joka koki vastaavia tuntemuksia. Tuolloin ei minulla ollut mitään hajua Vt-seuran oppisekoiluista tai historiansa tohtoroinnista, suorasta valehtelusta puhumattakaan, joten omaehtoista ja täsmällistä syytä minulla ei voinut olla. Sen sijaan oli tunne, että sellaiseen ympäristöön en kuulu ja näin alkoi lähtökiito. Vuosikymmenen vaihteessa otin pestin Saharaan radiohommiin ja sinne tuo viulisti lähetti minulle kirjeen, jolla minut erotettiin. Muutama viikko meni sellaisessa omituisessa putkessa, koska pelkäsin vuoden 1975 maailmanloppua, uskoin vielä tuolloin Vt-seuran raamatunselityksiin, koska parempaa tietoa ei ollut saatavilla. Oloni sitten tasaantui ja lopetin murehtimisen, palasin Suomeen ja sain aivan uusia ystäviä, joista ensimmäiset ovat edelleen parhaita ystäviäni. Tuolloin havaitsin eron ystävyyden ja ehdollisen ystävyyden välillä. Kavereita minulla oli todistajissa aivan riittävästi, mutta ei ketään varsinaista bestistä, joten erottaminen ei siinä suhteessa ollut merkitsevä.

Vuonna 1975 olin lyhyellä sopimuksella toistamiseen Libyassa ja silloin syksyllä en enää ajatellut maailmanloppua, malarian kourissa oli muuta mietittävää. Palasin Suomeen, menin naimisiin ja vaikka mietin kaiken aikaa paluuta jehovantodistajaksi ja puolustelin tutuille Vt-seuran harhoja, niin lapsilleni en puhunut Raamatusta lainkaan. Isoäitinsä piti huolen tuosta puolesta, systeri ei ehkä niinkään.

Kun kymmenisen vuotta sitten hankin nettiliittymän, olin ollut erottamiseni jälkeen paluuaikeissa jo 25 vuotta, joten kuukeloin tietysti aiheeseen liittyvää materiaalia ja aivan uusi maailma aukeni minulle. Tuolloin oli jo päässyt hyvään alkuun Vt-seuran sekä Kentin ’nettisota’ laumaopuksen laittamisesta nettiin, siellä se laumaopus on edelleen, mutta useammalla kielellä kuin aikaisemmin. Juuri tuolloin soitti minut monottanut viulisti ja tarjosi katumusharjoituksia, mutta olin ensimmäisen puhelun hetkellä vielä kovin tietämätön siitä mikä on totuus Vt-seuran ’totuudesta’. Meniköhän viikko tai toista kun viulisti soitti uudelleen ja tällöin olin imuroinut niin paljon tietoa Vt-seuran menneisyydestä, että ymmärsin paluuni täysin mahdottomaksi.

Aloin seurata nettikeskusteluja ja keräsin kaiken saatavilla olevan materiaalin Vt-seuran menneisyydestä, ennustuksista ja oppimuutoksista. Huomasin, että Vt-seuran ’totuus’ valehtelee menneisyydestä, ennustuksista sekä oppimuutoksista. Vt-seura sekoili YK:n ’petikaverina’, peitteli pedofiliaa, hankki pääomatuloja mm. ase- ja tupakkateollisuudesta. Pidän myös pienenä tilastoihmeenä, että niin lukuisasta määrästä Vt-seuran ennustuksia ei yksikään ole edes sattumalta osunut oikeaan. Alla oleva vuosilukuluettelo antaa hieman osviittaa Vt-seuran puuhastelusta tulevaisuudenennustelun vaikealla saralla.

Henkilökohtaisesti minua on koskettanut eniten petetyksi tulemisen tunne kun Vt-seura käänsi kelkkansa ja palasi totaalikieltäytymisestä takaisin ennen vuotta 1951 vallinneeseen oppinäkemykseen. Karviakokemukselta lähti pohja pois ja RF:n CoC kiersi vielä puukkoa haavassa kun selvisi, että tuota vuoden 1996 oli valmisteltu iät ja ajat ja kyse oli suunnilleen arvanheiton tasoisesta kulloisestakin totuudesta. Samoin Jaraczin ylimielinen heitto ’antaa poikien kärsiä osoittaa uskollisuutensa’ kertoo keinotekoisesta marttyyriuden hankinnasta, ei mistään muusta.

Muista oppimuutoksista tulee mieleen erityisesti vuoden 1963 kevään suomenkielinen esivaltaoppimuutos. Se kun tarjoiltiin tarkennuksena ja jätettiin härskisti kertomatta, että todellisuudessa ei ollut kyse muusta kuin puhtaasta paluusta vuotta 1929 edeltäneeseen näkemykseen. Siis järjestyksessä toinen takinkääntö Room. 13 luvun esivaltojen suhteen.

Elossa oleva osuus suoraan ylenevästä polvesta ja systeri ovat edelleen jehovantodistajia, emmekä käytännössä ole olleet tekemisissä yli kymmeneen vuoteen. Niinpä perjantainen tekstiviesti olikin hienoinen yllätys, olinhan ennemminkin odottanut jotain kommenttia systerilleni lähettämään kirjeeseen, joka on päivätty 2001-10-16. Tekstiviestissä ei ollut allekirjoitusta, mutta viestin sisällöstä päätellen lähettäjä ei kuitenkaan ole systeri.

Faija, joka oli perheemme normaalein ja fiksuin, ei koskaan ollut jehovantodistaja, mutta sieti jehovantodistajia ja oli erittäin hyvissä väleissä mm. Kankaanpään Erkin kanssa. Niin hyvissä, että oli pari päivää vapaaehtoisena viimeistelemässä Tikkurilan uutta haarakonttoria kun avajaisten edellä alkoi olla pientä kiirettä. Vastaanottamassani tekstiviestissä esitettiin, että faija ei ollut ”vastaan”. Ei ollut ei, mutta edesmenneen faijani luonteen tuntien hän olisi epäilemättä suhtautunut jehovantodistajuuteen kovin eri tavalla, jos hän olisi tiennyt totuuden Vt-seurasta.

’Totuus’-sana tuntuu olevan yleinen käyttövoima kun omaa uskonnollista vakaumusta pönkitetään, niinpä perjantain tekstiviestissä oli lause: ”Sinäkin TIEDÄT MIKÄ ON TOTUUS.” (Majuskelit lähettäjän)

Tuollainen itselleen valehtelu ja toisen henkilön aliarvioiminen on näköjään kiinteämpi osa jehovantodistajuuden arkea kuin olen olettanut. On jossain määrin ymmärrettävämpää, että nettipalstalla epätoivoinen ja anonyymi todistaja heittää paremman tiedon puutteessa tuollaisen ulkoa opetellun väitteen yleisellä tasolla entisistä jehovantodistajista. Sama arki pitää myös sisällään hankalien aiheiden ohittamisen olankohautuksella, tässä muutama esimerkki kuukausien ohituksesta (linkin ovat olleet usein esillä nämä kuukaudet):

Linkki

Linkki

Linkki

Esimerkit ovat pelkkä pintaraapaisu Vt-seuran epärehellisyydestä. Mielestäni on hyvinkin oireellista, että pelkästään Vt-seuran omalla materiaalilla tuettujen aiheiden edessä mennään sanattomaksi, sellainen ei minulle edusta minkäänlaista totuutta. Sellaisen väitteen esittäminen osoittaa myös täydellistä välinpitämättömyyttä itse väitteen esittäjän oman ’totuuden’ sisältövaatimusten suhteen. Totuuden tulisi olla sekä osoitettavissa että koeteltavissa, Vt-seuran ’totuuden’ kohdalla en ole havainnut kummankaan ehdon täyttyneen. Ei sen puoleen, että tietäisin yhtäkään Raamatulla ratsastavaa liikettä, jolla nuo ehdot kiistatta täyttyisivät.

Lopuksi muistuu mieleen hyvin kuvaava muisto Karvian ajalta. 1975-maailmanloppuhehkutuksen alettua sain tältä olettamaltani tekstiviestitaholta kirjeen, jossa eräänä ajatuksena oli, että on hienoa kun minä en ehdi edes täyttää 30 ennen kuin uusi asiainjärjestelmä ja paratiisi ovat jo vallalla.

Jehovantodistajuus tärväsi monin eri tavoin elämääni havaittavimmin aina viisikymppiseksi asti ja suurimpina syinä olivat mielenhallinnan ylläpitämä tietämättömyys ja kritiikittömyys. Nyt olen Internetin ja kohtalotovereiden avustuksella oppinut totuuden Vt-seuran ’totuudesta’. Niinpä on ironista havaita, että samalla kun esittämiäni asioita ei kyetä kumoamaan, niin omia harhoja pönkitetään puhuttelemalla kuudenkympin ja kuoleman välillä olevaa äijää edelleen kuin pikkulasta.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Lehtiveli
Eläkeläinen
Viestit: 1741
Liittynyt: 13.04.2007 10:07
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Lehtiveli »

Kuten kaikille muillekkin itsensä esitelleille olen sanonut; tervetuloa palstalle vaan, vaikka jo useita satoja viestejä on kasassa. :roll:

Näistä ollaankin miiteissä jonkun verran turinoitu, mutta on mukavaa että nyt myös palstalaiset tietävät jotain markun taustasta, vaikka toki tarkkaan seuranneet ovat suurimman osan asioista jo tienneet. (Rippeitä tippuu myös muihin postauksiin ;))
Marilyn
Viestit: 292
Liittynyt: 01.05.2007 15:14

Viesti Kirjoittaja Marilyn »

Oli mukava lukea tarinaasi Markku. En ole muilla foorumeilla juurikaan käynyt mutta liimaa-leikkaa-tekniikalla olen hahmottanut hieman täältä historiaasi. On upeaa että meitä on täällä niin monen ikäistä, näköistä ja muutenkin erilaista tyyppiä. Se tuo rikkautta ja syvyyttä keskusteluun. Saa aivan erilaista näkökulmaa moniin asioihin.

Muutenkin sun juttuja on hauska lukea! :)
Quidquid latine dictum sit, altum viditur.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Marilyn kirjoitti:
Tämän avauksen ainoa varsinainen kimmoke oli tuo tekstiviestin paapomisosio, johon halusin vastata hieman perusteellisemmin. Siihen oli vaan leivottava siteeksi henkilökohtaista kokemusta, etteivät haukkana vaanivat modekollegat potki nilkkoihin.

Oli se metkaa vastaanottaa anonyymitekstari, jossa ensimmäisessä lauseessa valitetaan asiasta, jonka voi saada tietoonsa ainoastaan rikkomalla sitä konventtipäätöstä, jonka mukaan ei saa 'painaa luopionäppäintä'. Toki tekstarin viimeinenkin lause oli sellaista luokkaa, joka terveissä perheissä hoidetaan muulla tavalla kuin tekstarilla.

Sitä jää pieni ihminen ihmettelemään, että onko tällaisessa uudessa digitaalisessa perheseurustelutyylissä VT-seuran näkemyksen mukaan käyttövoimana Jeesuksen 1874 ja 1914 peruspaluiden, vai Saatanan viimeisiksi hetkiksi väitetyn ajan henki?

Sitä voimme miettiä 22. päivä.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
m.näätinki
Viestit: 79
Liittynyt: 08.06.2007 01:07
Paikkakunta: Lohja

Samanlaisia kokemuksia

Viesti Kirjoittaja m.näätinki »

minulla.

Minun kohdallani se on toiminut siten että jos laitan pojalleni tai hänen äidilleen tekstarin tulee vastauksena:"voi meille soittaakkin".
Kun sitten soitan,ei vastata tai kun vastataan ja he kuulevat ääneni laitetaan "luuri korvaan".
Et ota siitä sit selvää.Mikään ei ole hyvä.

Kun täs hiljattain yritin ottaa selvää onko poikani päässyt ammattikouluun niin he eivät tietenkään sitä minulle kerro.Sain vastauksen toisen poikani hoitajalta.
Miksiköhän tuollaista nimittäisi?
Onkohan sana:" provokattivista" oikea?
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Samanlaisia kokemuksia

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

m.näätinki kirjoitti:Miksiköhän tuollaista nimittäisi?
Onkohan sana:" provokattivista" oikea?
Taustalla lienee hyvin monimutkainen mekanismi. Omaa uskoa pidetään ainoana oikeana, eikä tuota uskoa kuitenkaan uskalleta laittaa tarkemman tutkailun alle. Tämän estämättä kuitenkin käyttäydytään ylimielisesti, ikäänkuin asia olisi moneen kertaan varmistettu.

Minä kuittaan asian yleensä mielenhallinta-sanalla, siihen mahtuu kaikenlainen epälooginen käytös ja jää vielä tilaa muillekin määrityksille.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Witless
Viestit: 1477
Liittynyt: 04.05.2007 00:06
Paikkakunta: Helsinki

Re: Syö nyt vaan, se tekee sinulle niin hyvää

Viesti Kirjoittaja Witless »

Arvokas tarina, koska erityisesti nuoriso-osastoa vanhempaa Seuran "epävirallista" historiaa ei Suomen osalta paljon ole tarjolla.
If you think you understand quantum theory, you don't understand quantum theory.
- Richard Feynman
mana
Viestit: 160
Liittynyt: 07.10.2007 14:19
Paikkakunta: Helsinki

o_O

Viesti Kirjoittaja mana »

markku, viittitkö selittää nää kohat:
kolporteeraajat olisivat olleet täysin vastaavia kuin nykyiset tienraivaajat.
mitä ne kolporteeraajat sit puuhas?
Vt-seura -- hankki pääomatuloja mm. ase- ja tupakkateollisuudesta.
oikeesti? miten?
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: o_O

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

mana kirjoitti:markku, viittitkö selittää nää kohat:
Sen takia olen täällä.
mitä ne kolporteeraajat sit puuhas?
Katsotaan ensin vaikka sanakirjasta kolporteeraajan merkitys:
Kolportööri, kuljeksiva kirjojen t. sanomalehtien kaupittelija; maallikkosaarnaaja, hengellisen kirjallisuuden levittäjä. (Sivistyssanakirja, Otava, 1963)
colporteur a hawker of books, esp. bibles. (Collins English Dictionary 1991)
Ennen vuotta 1920 oli menossa ainoastaan elonkorjuu ja Matt. 24:14 oli jo täytetty. Vt-seura painoi kirjoja, joita kolporteeraajat ostivat kasapäin ja kuljeksivat myymässä. Elämisensä ja liikkumisensa he rahoittivat osto- ja myyntihinnan välisellä erolla. Tämä oli vierasta etenkin eurooppalaisille. Vielä vuosia saarnaamisen aloittamisen jälkeen kirjojen kaupustelusta oli jatkuvaa riitaa:
Who, then, on earth today is included in the class bringing forth or bearing the fruits of the kingdom?
There is but one organization; and that we call “the Society,” which forms a part of God’s organization. Those who are wholly devoted to God and who are diligent in proclaiming the message of his kingdom and testifying to his glory and his works are bringing forth the fruits of the kingdom. Every one of the kingdom class must preach the gospel. The majority of them preach the glad tidings by carrying the message of the kingdom in book form to the people. The “evil servant” class represent the great enemy, and under his influence insist that the Society is a book-selling arrangement operated for the benefit of man. This charge not only is false, but is a blasphemy against God because it brings reproach upon him and his work. Anyone who believes that charge should at once cease the work of placing books in the hands of the people. (w30 July 15 p. 215)
The total number of those who have withdrawn from the Society and now oppose its work is comparatively large, when such are taken all together. These are now divided into many companies, all claiming to be followers of Christ and claiming to be God’s little flock, while at the same time they speak evil things concerning those who are faithfully endeavoring to serve God. They denounce the Society and its work, saying that its activities are due to a man-made theory and that those who go to make up the Society are carnally minded and are engaged in a book-selling business and not in the service of Jehovah. (w30 Nov. 15 p. 342)
Vt-seura -- hankki pääomatuloja mm. ase- ja tupakkateollisuudesta.
oikeesti? miten?
WTBTS on aikoinaan saanut lahjoituksena ison liudan äänivallattomia osakkeita yrityksestä, jolla oli toimitussopimus USA:n armeijan kanssa. Osinkotulo oli siis - osin tai kokonaan - peräisin USA:n puolustusvoimilta.

Yksityiskohtia löydät helposti esimerkiksi hakemalla rand+cam+watchtower

WTBTS on sijoittanut rahaa rahastoihin, joita oli sijoitettuna tupakkateollisuuteen ja noin noiden sijoitusten pääomatulo oli osin myös tupakkateollisuudesta.

Yksityiskohtia löydät helposti esimerkiksi täältä.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
mana
Viestit: 160
Liittynyt: 07.10.2007 14:19
Paikkakunta: Helsinki

=]

Viesti Kirjoittaja mana »

tänks
Dorga

Markku Meilolle

Viesti Kirjoittaja Dorga »

Kiitos Make hienosta, asiallisesta ja tunteekkasta (minulle) tarinastasi!

Vaikka emme henk.koht. tunnetakaan toisiamme läheisesti, kertomuksesi aiheutti minulle voimakkaan yhteenkuuluvaisuuden ja toverillisen elämyksen!

Kaikkea hyvää Sinulle ja läheisillesi!

Rauski vaa
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Markku Meilolle

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

sorsselsson kirjoitti:Vaikka emme henk.koht. tunnetakaan toisiamme läheisesti, kertomuksesi aiheutti minulle voimakkaan yhteenkuuluvaisuuden ja toverillisen elämyksen!
Tähän sopii naapurinkielinen toteamus 'lika barn leka bäst'. Vain kyseisen harhan kokeneiden voi odottaa ymmärtävän toistensa mielenliikkeitä. Suurimmalle osalle nykyisiä jehovantodistajia olemme katkeria sekä alati ja kaikessa valehtelevaa, traumaattista biomassaa.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Taskulamppu
Viestit: 32
Liittynyt: 08.02.2008 20:52

Viesti Kirjoittaja Taskulamppu »

Kiitän tarinasta.

Mielenkiintoista saada vähän käsitystä siitä, minkälainen mies noiden asia- ja faktapitoisten postien takana piilee. Eli iso kiitos!
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

Taskulamppu kirjoitti:... postien takana piilee.
Tämmönen stara täällä piileskelee, pakko pitäytyä enemmän asiaan kun se on hieman etäistä vaikka toi nuorempien musiikki- ja filmimaku jne.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
AchanBeroean
Viestit: 467
Liittynyt: 06.05.2007 17:56
Paikkakunta: Luopio

Re: o_O

Viesti Kirjoittaja AchanBeroean »

Markku Meilo kirjoitti:The “evil servant” class represent the great enemy, and under his influence insist that the Society is a book-selling arrangement operated for the benefit of man. This charge not only is false, but is a blasphemy against God because it brings reproach upon him and his work. Anyone who believes that charge should at once cease the work of placing books in the hands of the people. (w30 July 15 p. 215)
Tämän tunnusmerkin perusteella minä kuulun pahan orjan luokkaan. Minunkin mielestäni jehovantodistajalahko on kirjapaino- ja kiinteistöimperiumi, jonka tarkoituksena on tehdä rahaa ihmisten hyväuskoisuudella ja heidän halullaan maksaa Raamattuun löyhästi pohjautuvasta halvasta roskakirjallisuudesta.
"Mutta emme usko enää tällaiseen hölynpölyyn, vaan pidämme Vartiotorni-seuran aatetta fanaattisena ja vaarallisena ideologiana, koska se orjuuttaa ihmiset aivopesuohjelmansa avulla" - Herrick Åberg
Vastaa Viestiin