Itseään etsiskellen

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

etsiskelijä
Viestit: 2
Liittynyt: 12.12.2011 22:27

Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja etsiskelijä »

Hei!

Mietin tässä, että saako tänne kirjoitella vaikka ei olisi ihan varma kannastaan? Saako olla erimieltä vai onko tämä palsta tarkoitettu pelkästään niille, jotka ovat ehdottomasti jehovan todistajien oppeja vastaan?

Minä olen nuori tyttönen, kasvanut ihan tavallisessa suomalaisessa ev.lut perheessä. Koskaan ei uskonto ole ollut suuressa roolissa arjessamme, mutta erosin kuitenkin kirkosta muutama vuosi sitten, koska tunsin ettei minun ole mitään järkeä siihen kuulua.

Noin puolitoista vuotta sitten tapasin nykyisen poikaystäväni. Hän on kasvanut jehovan todistaja perheessä, joskin melko "vapaamielisessä", sellaisessa. Ainakin oman käsitykseni mukaan, vaikka vanhemmat todistajuuteen kannustavatkin, ei se heidän perheessään kuitenkaan ole mikään väleihin vaikuttava kynnyskysymys.

Olemme molemmat kahden- ja kolmekymmenen ikävuoden välimaastossa, eli nuoria aikuisia. Kun tapasin poikaystäväni, hän kertoi olevansa todistaja (ei kuitenkaan kastettu) ja tutkivansa raamattua. Minä, melkoisen avarakatseisena ihmisenä itse ehdotin kokoukseen yhdessä menemistä.

Minä olen siinä mielessä "jännässä" tilanteessa, että verrattuna ev.luterilaisuuteen, jehovan todistajien opit tuntuvat itselleni enemmän "omilta". Esim. mitä tulee kolminaisuusoppiin tai vaikkapa taivaskäsitykseen. Samoin, tykkään käydä kokouksissa ja tutkisteluissa. En ole (vielä tähän mennessä?) tuntenut ahdistusta enkä minkäänlaista painostusta. Myös poikaystäväni on kanssani samoilla linjoilla. Meillä kummallakin on paljon asioita puolesta, mutta pari asiaa vastaan.

En nyt lähde käsittelemään poikaystäväni ajatuksia tässä, vaan yritän hahmotella omiani. Mikä minua mietityttää on se, että vaikka tunnenkin jt opit omikseni, en kuitenkaan näe itseni käyvän kasteella. Minusta tuntuu, että jos saisin käydä vaan kokouksissa ilman kasteella käymistä, olisin tyytyväinen. Onnistuuko tuo? Vai aletaanko minua jossain vaiheessa painostaa tekemään valintani? Pidän seurakunnastani ja jotkut ihmiset ovat minulle erityisen tärkeitä, joten en haluaisi menettää heitä. Toisaalta en ole myöskään valmis luopumaan muusta elämästäni, esim. lapsuudenystävistäni joiden kanssa olen kokenut paljon.

Tässä pari ajatusta. Ehkä myöhemmin lisää. Toivottavasti otatte minut joukkoonne. :)
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

etsiskelijä kirjoitti:Saako olla erimieltä vai onko tämä palsta tarkoitettu pelkästään niille, jotka ovat ehdottomasti jehovan todistajien oppeja vastaan?
Tälle palstalle kirjoittelu ei edellytä ehdottomuutta jehovantodistajuutta tai Vartiotorniseuraa vastaan. Se on väärä mielikuva, joka syntyy siitä, että Täällä Vt-seuran opetukset tyrmätään pääasiassa Vt-seuran omalla materiaalilla. Sellaista ei jehovantodistajn usko suvaitse, koska se usko kiinnittyy nimenomaan Vartiotorniseuraan ja on ehdotonta.
Mikä minua mietityttää on se, että vaikka tunnenkin jt opit omikseni, en kuitenkaan näe itseni käyvän kasteella.
Mitä ajattelet esimerkiksi opetuksista kuten Jeesuksen paluu 1914, lopun ajan alku vuonna 1914 ja raamatuntutkijoiden taivaallinen valinta 1918? Osaatko perustella ne Raamatulla? Kyseiset opetukset ovat Vt-seuran nykynäkemysten perukivi.
Minusta tuntuu, että jos saisin käydä vaan kokouksissa ilman kasteella käymistä, olisin tyytyväinen. Onnistuuko tuo? Vai aletaanko minua jossain vaiheessa painostaa tekemään valintani?
Tuollaista henkilöä kutsutaan nk. ikikiinnostuneeksi ja jt-piireissä se ei erityisemmin ole kunniamaininta.
Tässä pari ajatusta. Ehkä myöhemmin lisää. Toivottavasti otatte minut joukkoonne. :)
Tervetuloa, käy peremmälle.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
lavanpalvelija
Viestit: 492
Liittynyt: 27.12.2008 16:31

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja lavanpalvelija »

etsiskelijä kirjoitti: Onnistuuko tuo?
Ongelmaksi tulee muodostumaan ennenpitkää asetelma: Me ja muut. Jos et teoillasi ilmaise olevasi "meikäläinen" sinua ja varsinkin poikaystävääsi tullaan painostamaan kannanmäärittelyssä. Vaihto-ehtoja ei ikävä kyllä tällaisessa kulttuurissa ole.
Varjo seuraa, halusit tai et.
Markku Meilo
Viestit: 13450
Liittynyt: 24.04.2007 10:28

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Markku Meilo »

lavanpalvelija kirjoitti:Vaihto-ehtoja ei ikävä kyllä tällaisessa kulttuurissa ole.
Arkitodellisuus on tosiaan muuta kuin yksi liberaaliperhe, joka ei noudata Vt-seuran ohjeistusta.
Pyrkimykseni olkoon kaikkia miellyttävän keskusteluilmapiirin luominen.
Kivikko
Viestit: 650
Liittynyt: 10.01.2011 21:08

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Kivikko »

Toisin kuin Jehovan todistajien keskuudessa, täällä ei painosteta määrittelemään kantaansa suuntaan tai toiseen. Tietysti jos heittää väitteen ilmaan, sille halutaan perusteluja, mutta se on ihan toinen juttu.

Tämä palsta tuntuu olevan täynnä niitä ihmisiä, joilla on joitain asioita todistajuuden puolesta, ja joitain sitä vastaan. Jotain hyvääkin siinä on oltava, koska niin moni meistä on käynyt niin pitkiä taisteluita asian kanssa, ja käyttänyt vuosia elämästään sen vuoksi.
En usko että kovinkaan moni kiistää aivan kaikkia Raamatun tai edes kaikkia järjestön oppeja (koska Raamatussa on ihan maalaisjärjelläkin ajateltua viisautta paikoitellen), vaikka tietysti keskustelu painottuu ongelmakohtien käsittelemiseen, niiden vaivatessa ihmisiä.

Jos jatkatte seurakunnan yhteydessä, todennäköisesti teiltä jossain vaiheessa yritetään puristaa päätöstä käydä kasteella tai mennä muualle. Kuitenkaan teitä ei aikuisina voida pakottaa siihen, varsinkaan jos tiedostatte ja ilmaisette, että te haluatte elää niin kuin elätte. Täysin sisäpiiriin ei ehkä pääse kovin helposti ulkopuolisena (ei kastettuna), mutta kyllä jonkinlaisia suhteita yritetään pitää, ettette kuitenkaan päätyisi erottautumaan seurakunnan yhteydestä.

Kokemusteni perusteella sanoisin, että teille on aina tarjolla istumapaikat salilta, mutta syviä ystävyyssuhteita tuskin tarjotaan niin mieluusti. Ainakaan niin kauan kuin jatkat avarakatseisena ihmisenä.
Mir

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Mir »

Mikäli ette ole nuorehkosta iästänne huolimatta kokeneet minkäänlaista painostamista kasteelle menosta, olette käyneet vasta todella vähän aikaa tai seurakuntanne sattuu olemaan hieman vapaamielisemmästä päästä. Kasvoin itse äärimmäisen vanhoillismielisessä seurakunnassa. Minut esimerkiksi painostettiin liittymään teokraattiseen palveluskouluun vaikka osasin vasta hädintuskin lukea saati ymmärsin raamatusta mitään. Pystyykö lapsi vastustelemaan vanhimman alituista kyselyä "halusta" liittyä teokraattiseen kouluun ja mennä ääni väristen täydelle salille pitämään puhetta?

Kasteelle menemistä kannattaa todella harkita tarkkaan. Hienovaraiset ja ei-niin-hienovaraiset kyselyt asian tiimoilta alkavat kuitenkin ennenpitkää. On esimerkiksi paljon helpompaa perua häät kuin avioliitto. Sama on seurakunnan täysjäsenyyden kanssa. Eroamisprosessi seurakunnasta tulee olemaan todella raskas paikka.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Toki jokaisella aikuisella ihmisellä on tässä maassa vapaus valita uskontonsa tai olla valitsematta. Jehovantodistajuutta ajatellen olette joko Jehovan järjestön puolella tai sitä vastaan. Todellisia vaihtoehtoja ei ole. Suosittelen huolellisesti perehtymään jehovantodistajuuteen ennen mitään lopullista ratkaisua.

Tutustumisen voi aloittaa vaikka täältä: http://www.jw.org/index.html?option=QrYQZRQVNZNT ja luonnollisesti ahkerasti kokouksissa ja konventeissa käymällä. Kenties kastamattomalle julistajalle avautuu myös, hänen riittävästi asiaan perehdyttyään, mahdollisuus ovelta-ovelle työssä. Mutta tätä ennen kirjantutkistelu ja kotipalvonta on paikallaan.

Mikäli päätyy kasteelle asti (tätä toivotaan puolen vuoden - vuoden sisällä), ei eroaminen järjestöstä ole ollenkaan niin helppoa, kuin luterilaisesta seurakunnasta. Kastetilaisuus on Jehovan todistajille vihkiytyminen Jehovan tosi palvelukseen ja sitoumus järjestön opin ehdottoman kuuliaiseen noudattamiseen.

Kaikkein pyhin tilaisuus on muistonviettoon osallistuminen, mutta koska et ole voideltu, et voi muistonvieton vertauskuviin osallistua, muistonviettoon kylläkin. Tämä tapahtuu vuosittain juutalaisen kalenterin mukaan Nisan kuun 14. päivän illalla auringon laskettua. Tilaisuus on kaikille Jehovan todistajille hyvin arvokas, juhlallinen ja pyhä.

En kiellä, en kehota. Aikuisena ihmisenä Sinun tulee tehdä oma valintasi harkintasi mukaan. Monet meistä, jotka täällä kirjoittavat, ovat nähneet myös mitalin toisen puolen ja tehneet omat, kipeätkin, ratkaisunsa. Kenties haluat käydä joitakin "kirjoittajien esittelyjä" läpi. Rakkaus on sokea, elämä ei.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

Mir kirjoitti:Sama on seurakunnan täysjäsenyyden kanssa.
Hupsis, Mir. Pääsääntöisesti seurakunnan jäsenet ovat ulkojäseniä. Eikö Sinulle ole kerrottu!
etsiskelijä
Viestit: 2
Liittynyt: 12.12.2011 22:27

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja etsiskelijä »

Oi!

Kiitos kaikille vastauksista :)

Niinkuin tuossa aikaisemmin jo kerroin, minä itse olen ollut "toiminnassa" mukana n. puolitoista vuotta, poikaystäväni koko elämänsä, joskin erissä seurakunnassa kuin nyt.

Voisin vielä kertoa omista taustoistani sen verran, että erosin kirkosta 8 vuotta sitten. Olen aina ollut kiinnostonut uskonnosta ja olin myös silloin nuorempana kuuluessani vielä kirkkoon. Rippikoulunkin kävin, mutta taisi olla juuri tuo tapaus, joka sai minut epäilemään monia asioita. Paljon yritin kysellä, mutta koskaan en saanut minkäänlaisia vastauksia. Rippipappini kaikenlisäksi oli erittäin vanhoillinen ja EHDOTON. Vastaukseksi kysymyksiini yleensä sain: "Koska se on vaan niin." Muutenkin Raamattu ja kristinuskon opit tuntuivat sekavilta ja niitä oli vaikea ymmärtää.

Ihmisenä olen erittäin avarakatseinen, utelias ja innokas oppimaan. Olen kiinnostunut eri uskonnoista, kulttuureista ja kielistä. Otan aina selvää asioista, luen ja kyselen. Onkohan täällä ketään, joka voisi jakaa kanssani sen tunteen, kun vihdoin saa vastauksia jo kauan mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin? Näin nimittäin tunnen käyneen. Jollakin tavalla kaikki tuntuu käyvän järkeen. Ei ole enää sellaista "Häh, en nyt taaskaan ymmärtäny" - tunnetta, mitä esim. juuri rippikoulussa tunsin jatkuvasti.

Ongelmani ehkä on, että haluaisin niin kovasti uskoa, en vaan tiedä miten.
Avatar
Jaakko Ahvenainen
Viestit: 8100
Liittynyt: 28.04.2007 15:41
Paikkakunta: Lieksa

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Jaakko Ahvenainen »

etsiskelijä kirjoitti:Rippipappini kaikenlisäksi oli erittäin vanhoillinen ja EHDOTON. Vastaukseksi kysymyksiini yleensä sain: "Koska se on vaan niin." Muutenkin Raamattu ja kristinuskon opit tuntuivat sekavilta ja niitä oli vaikea ymmärtää.
Eihän siinä sitten muuta, kuin antaa vain loiskahtaa. Takaan, että tulet saamaan vastaukset kaikkiin kysymyksiisi tarvitsematta edes kysyä niitä. Äläkä sitten inise ehdottomuudesta yhtään mitään.
Kaarmis
Viestit: 3909
Liittynyt: 29.04.2007 22:13

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Kaarmis »

Käyvätkö uudet ystäväsi ovelta ovelle kertomassa "hyvää uutistaan"? Haepa heidän kirjahyllystään Vartiotorni-lehden 1989 vuosikerta, pyydä heitä lukemaan sieltä 1. tammikuuta lehdestä sivulta 11-12 kappale 8, erityisesti sen loppuosa. Sitten kysy heiltä, miksi he yhä käyvät häiritsemässä ihmisiä heidän ovillaan...

"...Apostoli Paavali työskenteli kristillisen lähetystoiminnan eturintamassa. Lisäksi hän laski perustuksen työlle, joka saatettaisiin loppuun tällä 1900-luvulla."
"Meinasin sanoa että älä tule haudallenikaan. Mutta - tule silti."
Filippos
Viestit: 1139
Liittynyt: 30.09.2009 10:46
Paikkakunta: Oulu

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Filippos »

etsiskelijä kirjoitti: Onkohan täällä ketään, joka voisi jakaa kanssani sen tunteen, kun vihdoin saa vastauksia jo kauan mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin? Näin nimittäin tunnen käyneen. Jollakin tavalla kaikki tuntuu käyvän järkeen. Ei ole enää sellaista "Häh, en nyt taaskaan ymmärtäny" - tunnetta, mitä esim. juuri rippikoulussa tunsin jatkuvasti.

Ongelmani ehkä on, että haluaisin niin kovasti uskoa, en vaan tiedä miten.
Oi kuules, vastauksia kauan mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin sain nimenomaan silloin kun ihmettelin Jehovan Todistajien oppien epäloogisuuksia. Näin vihdoin sen ehdottomuuden, kapeakatseisuuden ja fundamentalistisuuden taakse, nähden maailman todellisuuden. Maailma ei olekkaan sellainen, kuin tämä kyseinen uskonto sen opettaa: Saatanan vallassa, demoneita täynnä kaikissa esineissä - varsinkin telkkarissa.

Ongelmani oli pitkään se, että halusin uskoa. Onnekseni avasin silmäni ja ymmärsin, ettei uskonnoilla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa - ne ovat vain uskontoja!
Voimantorni
Viestit: 989
Liittynyt: 07.06.2009 16:16

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Voimantorni »

Filippos kiteyttikin asian hyvin, ja minäkin voin allekirjoittaa hänen kommenttinsa jokseenkin sellaisenaan.

Mitä tahansa asiaa täällä maailmassa esitetäänkin "Totuudeksi", niin sellaista asiaa on täysi oikeus - jopa velvollisuus - kyseenalaistaa ja koetella. Jos se todella olisi totuus, niin se kestäisi suorat ja hankalat kysymykset sekä myös sen taustojen kriittisen tutkimisen. Itse huomasin, ettei Vartiotorni-seuran markkinoima maailmankuva kestänyt sellaista koettelemista. Niinpä itsenäisten tutkimusteni päätteeksi lopulta erosin järjestöstä, jota päätöstä en ole kertaakaan katunut.
Mir

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Mir »

Kyllähän moni uskonnollinen liike tai maailmankatsomuksellinen asia tarjoaa vaihtoehtoja. Jt-liike ei ole todellakaan ainoa lajissaan tuossa asiassa. Jokaisella eri fundamentalistiliikkeellä kun tuntuu olevan se yksi ja ainoa monopoliasema raamatun totuuteen. Minkä tahansa uskonnollisen liikkeen verbaalisesti lahjakas ja pätevä edustaja osaa kertoa omasta "totuudestaan" siten, että se kuulostaa kuin kuulostaakin ainoalta oikealta maailmassa. Vähän sama, kuin isoisän lapselle lukema iltasatu kuulostaa paljon jännittävämmältä kuin isosiskon kertomana. Se, että joku asia vain vaikuttaa järkeenkäyvältä ei tee siitä kuitenkaan totta. Saatat olla ihminen, jolle jehovantodistajuus elämäntyylinä tuntuu soveltuvan.

Olen sitä mieltä, että mitkään opit itsessään eivät vakuuta koskaan ketään vaan opetustekniikat. Evankelisluterilaisuutta ja jehovantodistajuutta kun ei voi päittäin verrata keskenään edes samana vuotena. Ev.lut ei sido sinua millään lailla. Jehovantodistajuus taas sitoo 24/7/356.
Filippos
Viestit: 1139
Liittynyt: 30.09.2009 10:46
Paikkakunta: Oulu

Re: Itseään etsiskellen

Viesti Kirjoittaja Filippos »

Tai 25/8/366/kunnes kuolet.
Vastaa Viestiin