Toimikaa nopeasti koulujen kanssa.

[Heke]

Terve.

Teksti on huonosti kirjoitettu ja vaikeaa luettavaa pahoittelen.

Synnyin jt-perheeseen, äiti yksinhuoltaja, 5 lasta ja mummo kiihkouskovainen takapiruna syötti asiaa meille. Uskoin asiaan puhtaasti ja olin asiassa kunnolla mukana 15-19 ikävuodet. Kasteella kävin 18-vuotiaana, mutta samalla irtautuminen alkoi pian sen jälkeen; aloin miettimään omilla aivoilla ja tulevaisuutta.

Minulla oli jo 14-vuotiiasta asti kuvitelma, kuinka minusta tulisi tienraivaaja, joka sai kannustusta seuran vanhimmilta. Tämän johdosta pidin koulutusta täysin toisarvoisena ja keskityin raamattuun.

16-vuotiaana masennus alkoi näyttämään kynsiään.

19-vuotiaana olin ilman koulutusta ja täysin pihalla oikeasta maailmasta, enkä oikein tiennyt mistä aloittaa ja aloin tekemään kaikennäköisiä hanttihommia. Tätä kesti 4-vuotta, jonka aikana irtauduin enemmän ja enemmän.

22-ikävuoden jälkeen olin lähes kokonaan ajautunut pois ja löysin vihdoin "maailmallisen" vaimoni kaukaa kotipaikkakunnastani. Muutin hänen lähelle ja kävin ammattikoulun kyseisellä paikkakunnalla ja pian tämän jälkeen menimme kihloihin.

Löysin unelmatyöpaikan, mutta en pystynyt pitämään sitä.
Kaikki jt-vuosien aikana pois työnnetyt pahanolon tunteet ja monet muut myrkyttävät asiat alkoivat purkautua.
Ajatukset ei pysynyt kasassa ja unohdin tärkeitä, mutta hyvin yksinkertaisia toimenpiteitä töissä, kuten mihin suuntaan sitä liitintä pitikään vääntää. Tuntui, kun mieli olisi pirstaleina ja tyhjentymässä.

Sain pientä apua psykpolilta, mutta hyvin pientä.

Jonkin aikaa kamppailtuani päätimme muuttaa toiselle paikkakunnalle töiden perässä. Kestin töitä 2 viikkoa.
Olen nyt 26 ja täällä toisella paikkakunnalla tehnyt helppoja pätkätöitä, jotka ei niin hirveästi tarvitse ajatusta tai muistia, mutta tällähetkellä työtön.

Mitä minulle on jäänyt käteen jt-elämästä?

Hyvät tavat

Vaikea tasoinen masennus ja sen tuomat muistihäiriöt, hajamielisyys, ahdistukset, sekä moni muu oire.



Yritän tällä sotkulla sanoa: Älkää empikö mennä kouluun! Ottakaa oikeita tavoitteita, vaikka ohjataan toiseen suuntaan. Hankkikaa työ, josta saatte taloudellisen tyydytyksen; se säästää hyvin monelta murheelta myös parisuhteissa.

Paras vaihtoehto on rohkeasti vaihtaa paikkakuntaa ja sieltä löytää se uusi elämän alku.
Minä tein sen liian myöhään.

[Veli-Hopea]

Yritän tällä sotkulla sanoa: Älkää empikö mennä kouluun! Ottakaa oikeita tavoitteita, vaikka ohjataan toiseen suuntaan. Hankkikaa työ, josta saatte taloudellisen tyydytyksen; se säästää hyvin monelta murheelta myös parisuhteissa.

Ihan oikein! Järjetöntä uhrata kaikki jollekkin amerikkalaiselle uskonnolle.

Minä tein sen liian myöhään.

Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä, vielä paljon iäkkäämpänäkin monesti pystyy opiskelemaan ja pätevöitymään sellaiseen ammattiin tai tehtävään mistä tykkää.

Vtseuralle uhraamisesta jää vain luu käteen, ei sitäkään koska ne vie senkin.

Minun silmiini hyvinkin moni jt näyttää siltä että voivat täällä yhteiskunnassa ja elämässään huonosti. Vittuuntunutta sakkia ja sekin pitää yrittää vaan piilottaa ja esitellä tekohymyä.

Toivottavasti voivat paremmin kuin kuvittelen.

Tervetulot kirjoittelemaan ja jakamaan heke

[Welmu]

Itse kokenut myös vaikeuksia pitää työpaikka, varsinkin alussa, kun tein irtautumiseni selväksi. Ylilyöntejä tuli jatkuvasti, kun perusti oman yrityksen, joka kaatui hermoromahdukseen loputtoman infernaalisen itseanalyysin myötä. Koulut jäi käymättä minulla ja vaimolla. Nyt talousvaikeuksissa tulee riideltyä tyhjästä ja se vaatii veronsa perheeltä. Mutta nyt hyvän matkaa yli kolmekymppisenä olen aloittanut opiskelun ja ns. normaali sisältö tulee elämään mukaan. Ajan kanssa hyvä tulee. Ei ole koskaan liian myöhäistä! Leuka ylös vaan Heke!

[YksinäinenSusi]

Tää "Toimikaa nopeasti koulujen kanssa" johtuu siitä kun mitä enemmän nuori jt kouluttautuu niin sitä enemmän hän alkaa nähdä tavallaan jt-uskonsa ja tuon uskonnollisen järjestelmän läpi. Se taas vaikuttaa hänen jt-uskoonsa erittäin haitallisesti jopa tuhoavasti.

Siksi järjestö kannustaa siihen että käytäisiin vain pakollinen koulutus(oppivelvollisuus) ja korkeintaan ammattikoulu. Se on turvallisin tie uskonsa säilyttämiselle.

Maailmallinen korkeampi koulutus kasvattaa kriittistä ajattelua, mikä on myrkkyä jt-uskolle.

Kriittinen ajattelu johtaa tutkimaan asioita muistakin(maailmallisista) lähteistä ja se tuhoaa uskon.
Ei järjestö siis suotta kannusta jättämään kouluja käymättä. Se haluaa että nuoret pysyisivät uskossa ja palvelisivat järjestöä ja sen tarkoitusperiä ilmaistyöntekijöinä.

Mutta sitten miespuolisille jt-nuorille tulee ongelmia. He alkavat syrjäytyä työelämästä ja vaikea päästä tavallisiin duunarihommiin jo siksikin kun ei ole käynyt armeijaa. Työnantaja saattaa ajatella että "lähteeköhän se kesken kaiken armeijaan, jos sille antaa töitä", tai "onkohan tuo ihan tasapainoinen kun ei ole käynyt armeijaa", tai "eihän ammattikoulua käymättömälle nyt mitään töitä voi antaa kun eihän sillä ole edes ammattia", tai "jos mää ton otan töihin niin alkaakohan se saarnailla täällä työajalla ja pitääköhan sille varata oma rukouspaikkakin työpaikalta että saa polvistua Mekkaan päin ja toimitella rukouksiaaan työpaikalla..." jne.

Jehovantodistajien järjestön on helppo kannustaa tällaiseen, koska sen ei tarvi kantaa vastuuta näistä nuorista jotka joutuvat vaikeuksiin järjestön ohjeiden noudattamisesta. Uskonnollinen järjestö saa tehdä ihan mitä vain uskonnonvapauden perusteella. Ei järjestö välitä muusta kuin siitä että sen saarnaustyö(=jäsenien rekrytointi) menee eteenpäin ja se saisi enemmän lahjoituksia kun tulee enemmän jäseniä.

Raha se kaikkea ohjaa. Myöskin jehovantodistajien järjestöä. Siksi on tärkeä saada koko ajan lisää jäseniä kun vaihtuvuus on aika suuri(osa eroaa , joutuu erotetuksi). Tarvitaan uusia jäseniä riveihin.