Entinen kastamaton julistajana ja elämäni

Rekisteröityneet käyttäjät voivat esitellä itsensä tai kertoa taustoistaan täällä.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
Hanne
Viestit: 1
Liittynyt: 10.07.2019 10:06

Entinen kastamaton julistajana ja elämäni

Viesti Kirjoittaja Hanne » 10.07.2019 17:56

En tiedä mistä mä nyt tässä aloittaisin lyhyesti itsestäni, mutta yritän parhaani tässä kertoa itsestäni ja muutenkin omasta elämästäni ja eikä ole mitään ruusulla tanssimista mun elämästäni ja muutenkin harvakseen kerrotaan kastamattomista julistajista.

Olen siis Hanne 30v ja asun pohjanmaalla. Olen syntynyt jehovan todistaja perheessä. En ole kauheesti tykänny lapsena ja teini-ikäisenä mennä salille, kentälle, kirjantutkisteluun ja konventtiin. Se oli ollut tosi ahdistavaa. Olin koko ajan sitä mieltä etten kuuluisi jehovan todistaja piiriin vaikka en ole sitä uskaltanut ainoinaan sanoa ääneen vanhemmilleni ja isosiskolleni tai ylipäänsä kellekkään jehovan todistajille. Koulukiusaamisesta oli ollut koko sen koulu aikoina kun olin täysin erilainen kuin muut.

Isosiskoni kastettiin kun hän taisi olla 15v ja siskoni kasteen jälkeen kaikki sukulaiset toivovat että menisin seuraavaksi itsekki kasteelle. Sanoin vaan ystävällisesti etten haluaisi "vielä", vaikka sydämeni sanoi ei kasteelle koskaan.

Muutama vuosi myöhemmin siirryin yläasteelle, aloin ihastua "maailmalliseen" poikaan ja hän minuun. Harrastimme esiaviollista seksiä ekaa kertaa. Meillä alkoi synkata hyvin ja aloin seurustelemaan vanhemmiltani salaa ja myös siskoltani (siskoni alkoi epäilemään vähän myöhemmin), 3kk seurustelun jälkeen laitoin välit poikki, koska poika ei tuntunut edes "se oikea" ihminen. Vähän ajan myöhemmin alkoi seurustelun kumppanien vaihto vähän väliä ja nekään ei koskaan päättynyt hyvin. Niistäkin oli vanhemmilta salaa ja siskoltani. Myöhemmin kun olin 8lk löysin netistä 2vuotta vanhemman "maailmallisen" pojan. Aloimme aktiivisesti kirjoitella netissä. Oli tutumista, flirttailuja ja ihastumista ilmassa. Olimme tapailleet 2viikkoa kunnes ehdotin hänelle seurustelua. Seurustelin hänen kanssaan vanhemmiltani salaa ja siskoni sai tietää itse mutta lupasi olla kertomatta vanhemmille mitään.

Myöhemmin tämä poika pyysi minua yökylään siskonsa luo joten minä suostuin ja yritin vanhemmille valehdella että olen menossa ystäväni perheen kanssa viettämässä mökkeilyä pari yötä. Vanhemmat suostui kun valehtelin asiasta. Olin silloisen poikaystävän luona yötä.

Seurustelumme kesti salaa puoli vuotta kunnes kerroin vanhemmille totuuden että seurustelen "maailmallisen" pojan kanssa. Vanhemmat ei aluksi uskonut, kunnes näytin mun ja silloisen yhteisen kuvan. Äitini oli todella järkyttynyt minuun kun näki kyseisen yhteiskuvan. Isä katsoi myös ja oli myös tosi pettynyt. Sanoin myös vanhemmille tuona hetkenä, etten halua olla enään olla jehovan todistajan keskuudessa. Vanhemmat soitti kyseiselle pojalle ja huusivat ja haukkuivat häntä että hän on käännyttänyt minut väärään suuntaan, vaikka tein tämän omasta tahdosta. Yritin selittää vanhemmille että se ei ole pojan vika, vai tein tän omasta tahdosta. Vanhempani eivät kuunnelleet minua.

Päivä myöhemmin vamhemmistot kävi meillä ja vanhemmat selittivät tilanteen minusta ja pojasta ja muutenkin perheestämme. Vamhemmistot eivät katsoneet minua ja eivätkä jutellut minulle vaan minun vanhemmille. Kesti jokusen puolisen tuntia niin he lähtivät ja itse menin omaan huoneeseen. Isäni tuli huoneeseeni ja sanoi että minulla on netti kielto ja enkä saa tavata poikaa koskaan. Isän lähdettyä huoneestani, laitoin oven lukkoon ja alkoi viiltely. Viiltelin silloin 25 kertaa päivässä käsivarteen, jalkaan ja ympäri kehoani.

Myöhemmin silloisen poikaystäväni jätti ja petti minua, syynä oli että kyllästyi minuun. Masennus myös yltyi että aloin lintsailemaan koulusta, sulkeuduin omaan huoneeseen ja enkä kauheasti halunnut tavata ketään. Äitini huomasi mun vointini ja hän laittoi minut koulupsykologialle. Koulupsykologian käynnin jälkeen kaikki alkoi normaalia elämää hetkeksi, mutta jehovan todistajien keskuudesta olin itse jäänyt pois kokonaan. Vanhemmistot kävi meillä pari kertaa vuodessa katsomassa minua ja kyselivät kuulumisia ja olisinko vielä tulemaan takaisin jne.

Paljon myöhemmin 18v ikäisenä muutin yhden "maailmallisen" ystäväni siskon luo kämppikseksi,jolla oli 3vuotias lapsi ja yksinhuoltaja. Hän oli tykännyt kun olin auttanut häntä lapsen hoidossa ja kotiaskareessa.

4kk tai 5kk myöhemmin tapasin mun lapseni isän meidän yhteisen tuttavan kaverin kotibileissä. Me aloimme seurustella aika pian tapailun jälkeen. 3kk seurustelun jälkeen menimme ehkä liian nopeasti kihloihin. 19vuotiaana sain selville että olen myös raskaana hänelle. 20vuotiaana sain pojan maaliskuu 2009.

Kaikki sujui hyvin, kunnes lapseni isä alkoi juomaan entistä enemmän. Kännissä hän vaan haukkuu, kuinka paska ihminen olen jne. Selvänä oli taas toisaalta ihana. Vuotta myöhemmin meillä meni on/off suhteeseen lapsen isän kanssa kunnes alkoi perheväkivalta 2011. Asiasta meni oikeuteen. Sinänsä tosi kurjaa kun 2vuotias lapseni joutui sen näkemään kuinka isä lyö äitiänsä.

2012 tapasin mun nykyisen mieheni, hänellä ei ole mitään kokemusta lapsista, joten hän tuli hyvin toimeen minun lapseni kanssa. Aloimme seurustella virallisesti 2014.

Myöhemmin kuulin asiasta vanhemmiltani, että minun 3 serkkuani on erotettu jehovan todistajan keskuudesta (olivat siis kastettuja julistajia, entisiä siis nykyään) olen aina miettinyt ja ihmetellyt miksi entisiä kastamattomia julistajia oikein enään kutsuta mihkään esim. Valmistujaisiin, häihin, kihlajaisiin yms. Molemmin puolin. Serkut eivät hyväksy minua ja eivätkä juttele minulle (jotka ovat erotettuja) ja muut sukulaiset (jotka ovat vielä mukana) eivät myöskään paljoo puhu minulle ja eivätkä kutsu minua minnekkään. Olemmeko siis kastamattomat vaan hylkijöitä vai? Yleensä olen tätä miettiny..

Viime vuonna sain siskooni yhteyttä 2vuoteen en ole hänestä kuulunut mitään. Hän oli tosi vaisu ja vähän sanainen, yleensä hän ei ole ollut, kerroin myös että äiti ja isä ovat huolissaan hänestä kun hänestä ei ole kuulunut mitään ja siskoni lupasi ottaa yhteyttä vanhempiin yhteyttä. Ei kertonut mitä hänelle kuuluu jne. Otin asiasta muutan päivän päästä asioista selvää kun jäi asiat vaivaamaan,kunnes löysin että siskoni on kihloissa "maailmallisen" miehen kanssa ja oli muuttanut takaisin Suomeen (oli ennen asunut ruotsissa 9 vuoden aikana ja eikä ole minulle tai vanhemmille ilmoittanut mitään että on muuttanut takaisin Suomeen) . Otin kuvakaappaukset äidille ja lähetin. Myöhemmin otin siskoni kihlattunsa yhteyttä että mikä on homman nimi kun isosiskoni ei ole asiasta minulle kertonut tai sanonut. En kerennyt paljoakaa kirjoittaa siskoni kihlatulle kun olin töissä.

Siskoni otti samana päivänä yhteyttä ja alkoi nuhtelemaan minua että juttelin hänen miehensä kanssa. Yritin selittää siskolleni kun hän oli niin vähän sanainen ja eikä edes vastannu mun kuulumiseen kun kysyin. Hän heitti pois facesta kaveriksi ja sanonut että hän on vanhemmille laittanut viestiä että hän ei halua olla enään JT ja vanhemmat ei ole saanut sellaista viestiä koskaan. Siskoni oli niin vihainen siitä että juttelin hänen miehensä kanssa ja katkaisi meidän välit kokonaan, josta olen todella hyvin surullinen.

Asiasta meni vanemmistoon ja ilmoitettiin isosiskoni ei ole enään jehovan todistaja. Kuulin siis itse vanhemmilta vaikka itse en ole ollut mukana 15vuoteen.

Nykyään olen naimisissa mieheni kanssa ja onnellinen olen, vaikka minua on entisenä kastamaton julistajana pidetty hylkiänä. Anteeksi, kun tuli sitten vähän liian pitkä tarinani, toivottavasti jaksoitte lukea. Ja mä niin toivon että siskoni tai serkut (jotka ovat erotettuja entisiä kastettuja julistajia) ymmärtäisivät pitää minuun jonkinlaiseen yhteyttä vaikka tässä itse yrittänyt kun he ovat minua kohtaan "varovaisia" kui myös jehovan todistajat minuakin kohtaan "varovaisia". En ole vaarallinen kellekkään.

Nukahtanut
Viestit: 1401
Liittynyt: 12.12.2015 16:03

Re: Entinen kastamaton julistajana ja elämäni

Viesti Kirjoittaja Nukahtanut » 13.07.2019 10:47

Kiitos kun jaoit elämäntarinasi tänne :) Mukava kuulla myös kastamattomista, heitä kun näkee täällä vähemmän.

Tuohon sukusi karttamiseen en osaa syytä kertoa. Kastamaton julistaja on kuitenkin yleensä alemmalla portaalla verrattuna kastettuun ja täysvaltaiseen todistajaan. Mutta sen takia heitä ei monesti ero-tilanteessa myöskään karteta, koska eivät olleet täysivaltaisia jäseniä.
Toki tapauksessasi huonot välit voi johtua muustakin, kuin todistaja-taustasta.
Toivottavasti saisit välit kuntoon sukusi kanssa.
"You see, in this world there's two kinds of people, my friend: Those with loaded guns and those who dig. You dig."- The Good, The Bad and The Ugly

anneliina
Viestit: 5
Liittynyt: 06.02.2010 20:43

Re: Entinen kastamaton julistajana ja elämäni

Viesti Kirjoittaja anneliina » 19.07.2019 20:11

Arvelen että syy "karttamiseesi" on se että kastettujen sukulaisten näkökulmasta olet maailmallinen ihminen, ja sellaisten kanssahan ei tule olla tekemisissä. Jehovan todistajien siskoja ja veljiä ovat ne jotka on kastettu ja käyvät kokouksissa. Puhun omasta kokemuksesta!

Vastaa Viestiin