Danielin 69 vuosiviikkoa
Lähetetty: 21.05.2007 18:23
Vuoden 1992 Vartiotorni-lehden lokakuun 1. päivän numerossa kiinnitetään sivuilla 11 ja 12 huomiota ennustukseen, jonka mukaisesti Messiaan piti ilmestymän. Kyseessä on 69 vuosiviikon pituinen aika ennustuksesta sen toteutumiseen:
"Ensiksi meidän on tiedettävä lähtökohta, päivä, jolloin 'tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava'. Seuraavaksi meidän on saatava selville etäisyys tuosta ajankohdasta, se, miten pitkiä nämä 69 (7+62) viikkoa oikeastaan olivat. Kumpaakaan seikkaa ei ole vaikea selvittää. Nehemia kertoo meille hyvin täsmällisesti, että käsky muurin rakentamisesta Jerusalemin ympärille niin että kaupunki viimeinkin palaisi ennalleen, tuli 'kuningas Artahsastan [Artakserkseen] kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena' (Nehemia 2:1, 5, 7, 8.). Näin alkamisajaksi tulee vuosi 455 eaa."*
*) Alaviitteessä todetaan:
"Muinaiset kreikkalaiset, babylonialaiset ja persialaiset lähteet todistavat aukottomasti, että Artakserkseen ensimmäinen hallitusvuosi oli vuosi 474 eaa. Ks. Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 614-616, 900."
Katsotaan kuinka "aukottomasti" Artaksekseen ensimmäinen hallitusvuosi oli 474 eaa., suomenkielinen Opas-kirja toteaa yllä lainatussa aiheessa seuraavaa:
"Jos Dareios kuoli 486 eaa. ja Kserkses kuoli 475 eaa., niin miten sitten voidaan selittää se, että jotkin muinaiset asiakirjat sanovat Kserkseen hallituskauden kestäneen 21 vuotta? On hyvin tunnettua, että kuningas ja hänen poikansa saattoivat hallita yhdessä hallitsijakumppaneina. Jos näin oli Dareioksen ja Kserkseen tapauksessa, historioitsijat ovat voineet laskea Kserkseen hallitusvuodet joko ajankohdasta, jolloin hän alkoi hallita isänsä rinnalla, tai hänen isänsä kuolemasta. Jos Kserkses hallitsi 10 vuotta isänsä kanssa ja 11 vuotta yksin, hänen voidaan joissakin lähteissä sanoa hallinneen 21 vuotta, toisissa taas 11 vuotta." (it-2-FI s. 516)
Tarkastellaan hieman laajemmin Kserkseen tapausta ja Vartiotorniseuran "aukotonta" ajanlaskutodistelua. C.T. Russell kikkaili Danielin 9: vuosiviikkojen kohdalleensovittamisessa jo heti alkuunsa. Hän ohitti historioitsijat, laski 483 vuotta taaksepäin vuodesta 29 ja etsi jonkun nimen tukemaan laskutulostaan (454). Samaan hengenvetoon Russell kuitenkin myönsi, että historioitsijat ovat yleensä 445:n kannalla. Russelin aikalaskuissa kun totuutta tärkeämpää tietynlainen tasapaino ja siksi vuosilukuja oli hieman tohtoroitava. Vartiotorniseura muutti sitten Russelin 454:ää vuodella nollavuosivirheitä korjatessaan vuonna 1946 ja nykyään Artakserkseen 20. vuosi on Vartiotorniseuralle siis 455 eaa.
Ongelma on tietysti siinä, että jo Russelin aikaisten historioitsijoiden mukaan Artakserkses hallitsi 465-425, eikä 475 alkaen, kuten Vartiotorniseura haluaa edelleen vakuuttaa. Ja kuten yllä oleva sivun 516 lainaus osoittaa on Artakserkseen hallintoa siirrettävä 10 vuodella (tulee ihan Nebun hallinnon siirto mieleen) ja se tapahtuu mm. tällä tavalla:
"On vankkoja todisteita siitä, että Kserkses hallitsi isänsä Dareioksen rinnalla. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, VII, 3) sanoo: 'Dareios, joka arveli tämän poikansa [Kserkseen] puhuvan oikein [kuninkuudesta], nimitti hänet kuninkaaksi. Minun luullakseni kuitenkin olisi Xerxes [Kserkses] ilman tätä neuvoakin päässyt kuninkaaksi.' Tämä osoittaa, että Kserkseestä tehtiin kuningas isänsä Dareioksen hallituskaudella." (it-2-FI s. 517)
Herodotoksen seuraavat lauseet ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa Vartiotorniseuran esittämän kymmenvuotisen rinnakkaiskuninkuuden kanssa. Herodotos nimittäin osoittaa, että Dareios kuoli vuoden, ei kymmenen vuoden, kuluttua siitä kun hän oli nimittänyt Kserkseen seuraajakseen:
"Silloin Kserkses oli julkisesti julistettu järjestyksessä seuraavaksi kruununperijäksi ja Dareios oli vapaa suuntaamaan huomionsa sotaan. Kuitenkin kuolema korjasi ennen kuin valmistelut olivat loppuunsaatetut; hän kuoli tätä tapausta ja Egyptin kapinointia seuranneena vuotena, kolmenkymmenen kuuden vallassaolovuoden jälkeen ja niin häneltä vietiin hänen mahdollisuutensa rangaista joko Egyptiä tai ateenalaisia. Hänen kuolemansa jälkeen kruunu siirtyi hänen pojalleen Kserkseelle."
Siis Vartiotorniseuran vankka todiste syntyi hyvin yksinkertaisesti vanhalla tutulla tavalla; lainaamalla Herodotosta tarkoitushakuisesti. Kserkses ainoastaan nimettiin seuraajaksi, lainaus ei siis tue lainkaan Vartiotorniseuran väitettä samanaikaisesta kuninkuudesta. Lisäksi aikaisemmissa kappaleissa Herodotos selittää kuinka yleinen tapa Persian kuninkaille oli seuraajan nimeäminen ennen sotaanlähtöä, paluu kun ei ollut lainkaan varma. Herodotoksen mukaan myös Dareios noudatti tätä tapaa.
Näin siis Artakserkseen 20. vuosi on ollut vuosi 445 eaa., ei Vartiotorniseuran esittämä 455 eaa. ja 69 vuosiviikon kuluttua oli vuosi 39 ya., eikä vuosi 29 ya.
"Ensiksi meidän on tiedettävä lähtökohta, päivä, jolloin 'tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava'. Seuraavaksi meidän on saatava selville etäisyys tuosta ajankohdasta, se, miten pitkiä nämä 69 (7+62) viikkoa oikeastaan olivat. Kumpaakaan seikkaa ei ole vaikea selvittää. Nehemia kertoo meille hyvin täsmällisesti, että käsky muurin rakentamisesta Jerusalemin ympärille niin että kaupunki viimeinkin palaisi ennalleen, tuli 'kuningas Artahsastan [Artakserkseen] kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena' (Nehemia 2:1, 5, 7, 8.). Näin alkamisajaksi tulee vuosi 455 eaa."*
*) Alaviitteessä todetaan:
"Muinaiset kreikkalaiset, babylonialaiset ja persialaiset lähteet todistavat aukottomasti, että Artakserkseen ensimmäinen hallitusvuosi oli vuosi 474 eaa. Ks. Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 614-616, 900."
Katsotaan kuinka "aukottomasti" Artaksekseen ensimmäinen hallitusvuosi oli 474 eaa., suomenkielinen Opas-kirja toteaa yllä lainatussa aiheessa seuraavaa:
"Jos Dareios kuoli 486 eaa. ja Kserkses kuoli 475 eaa., niin miten sitten voidaan selittää se, että jotkin muinaiset asiakirjat sanovat Kserkseen hallituskauden kestäneen 21 vuotta? On hyvin tunnettua, että kuningas ja hänen poikansa saattoivat hallita yhdessä hallitsijakumppaneina. Jos näin oli Dareioksen ja Kserkseen tapauksessa, historioitsijat ovat voineet laskea Kserkseen hallitusvuodet joko ajankohdasta, jolloin hän alkoi hallita isänsä rinnalla, tai hänen isänsä kuolemasta. Jos Kserkses hallitsi 10 vuotta isänsä kanssa ja 11 vuotta yksin, hänen voidaan joissakin lähteissä sanoa hallinneen 21 vuotta, toisissa taas 11 vuotta." (it-2-FI s. 516)
Tarkastellaan hieman laajemmin Kserkseen tapausta ja Vartiotorniseuran "aukotonta" ajanlaskutodistelua. C.T. Russell kikkaili Danielin 9: vuosiviikkojen kohdalleensovittamisessa jo heti alkuunsa. Hän ohitti historioitsijat, laski 483 vuotta taaksepäin vuodesta 29 ja etsi jonkun nimen tukemaan laskutulostaan (454). Samaan hengenvetoon Russell kuitenkin myönsi, että historioitsijat ovat yleensä 445:n kannalla. Russelin aikalaskuissa kun totuutta tärkeämpää tietynlainen tasapaino ja siksi vuosilukuja oli hieman tohtoroitava. Vartiotorniseura muutti sitten Russelin 454:ää vuodella nollavuosivirheitä korjatessaan vuonna 1946 ja nykyään Artakserkseen 20. vuosi on Vartiotorniseuralle siis 455 eaa.
Ongelma on tietysti siinä, että jo Russelin aikaisten historioitsijoiden mukaan Artakserkses hallitsi 465-425, eikä 475 alkaen, kuten Vartiotorniseura haluaa edelleen vakuuttaa. Ja kuten yllä oleva sivun 516 lainaus osoittaa on Artakserkseen hallintoa siirrettävä 10 vuodella (tulee ihan Nebun hallinnon siirto mieleen) ja se tapahtuu mm. tällä tavalla:
"On vankkoja todisteita siitä, että Kserkses hallitsi isänsä Dareioksen rinnalla. Kreikkalainen historioitsija Herodotos (Historiateos, VII, 3) sanoo: 'Dareios, joka arveli tämän poikansa [Kserkseen] puhuvan oikein [kuninkuudesta], nimitti hänet kuninkaaksi. Minun luullakseni kuitenkin olisi Xerxes [Kserkses] ilman tätä neuvoakin päässyt kuninkaaksi.' Tämä osoittaa, että Kserkseestä tehtiin kuningas isänsä Dareioksen hallituskaudella." (it-2-FI s. 517)
Herodotoksen seuraavat lauseet ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa Vartiotorniseuran esittämän kymmenvuotisen rinnakkaiskuninkuuden kanssa. Herodotos nimittäin osoittaa, että Dareios kuoli vuoden, ei kymmenen vuoden, kuluttua siitä kun hän oli nimittänyt Kserkseen seuraajakseen:
"Silloin Kserkses oli julkisesti julistettu järjestyksessä seuraavaksi kruununperijäksi ja Dareios oli vapaa suuntaamaan huomionsa sotaan. Kuitenkin kuolema korjasi ennen kuin valmistelut olivat loppuunsaatetut; hän kuoli tätä tapausta ja Egyptin kapinointia seuranneena vuotena, kolmenkymmenen kuuden vallassaolovuoden jälkeen ja niin häneltä vietiin hänen mahdollisuutensa rangaista joko Egyptiä tai ateenalaisia. Hänen kuolemansa jälkeen kruunu siirtyi hänen pojalleen Kserkseelle."
Siis Vartiotorniseuran vankka todiste syntyi hyvin yksinkertaisesti vanhalla tutulla tavalla; lainaamalla Herodotosta tarkoitushakuisesti. Kserkses ainoastaan nimettiin seuraajaksi, lainaus ei siis tue lainkaan Vartiotorniseuran väitettä samanaikaisesta kuninkuudesta. Lisäksi aikaisemmissa kappaleissa Herodotos selittää kuinka yleinen tapa Persian kuninkaille oli seuraajan nimeäminen ennen sotaanlähtöä, paluu kun ei ollut lainkaan varma. Herodotoksen mukaan myös Dareios noudatti tätä tapaa.
Näin siis Artakserkseen 20. vuosi on ollut vuosi 445 eaa., ei Vartiotorniseuran esittämä 455 eaa. ja 69 vuosiviikon kuluttua oli vuosi 39 ya., eikä vuosi 29 ya.